Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tuo jätkän pätkän mainitsema kylvökeppi oli aikanaan pelto ja puutarhapuolella hyvin yleinen laite.
Siinä oli Ohutseinämäinen putki vartena, joka toimi siemenvarastona. Alapäässä oli kaksiosainen kiekkovannas, joka sopivalla aurauskulmalla teki pientä uraa maahan johon sitten siemenet tippuivat ja peittyivät sopivasti. Näitä samanlaisia vantaita käytettiin hevosvetoisissa viljankylvökoneissa ja tietääkseni sitä on ollut käytötössä vielä traktorivetoisissakin. Tälläisellä kylvökepillä kylvettiin esim turnipsia, ihan peltovijelyksessäkin.
Metsään tuollainen kylvökepp isoveltuisi ainakin hiekkakankailla. Äestysjälkeen olisi hyvä lykkiä. Kuka ties mätästetyssäkin ja laikutetussa ympäristössä menisi, se kun ei ole mitenkään painava nostella kylvökohteesta toiseen.
Peltopuolelta nämä kylvökepit on kuitenkin kerätty jo museoon ja uusia ei varmaan ole saatavissa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kolme kuormainvaakamittaa on ollut.
Ensin Metsäliitto osti energiapuuta pystyyn. Hakkuu oli keväällä, ajo keskeytettiin kelirikon takia. Ajettin siis osa heti kaadon jälkeen, osa syyskesällä.
Toinen keikka oli biowatti osti isohkon monenlaisia pohjia sisältävän energiapuuleimikon. Ensin osa hakattiin kesällä ja ajettiin heti. Loppu hakattiin talvella ja ajettiin heti.
Sitten oli kolme…neljä rekkakuormaa hankinnalla energiapuuta, joka hakattin syystalvella ja ajatin sen kasalle keväällä. Vaaka-auto haki puut useassa erässä kun oli hyvä paikka lastata, niin käyttivät peräkärryn täyttämiseen. Sitä tehtiin pitkin alkukesää.Kaikissa tapauksissa mielestäni kohtuu määrät. Hyvin myönteisiäkin yllätyksiä tuli.
Keppimitta nykyisiin tienvieriläjiin on, sanonko mä mistä. Kyllä se vielä menettelee kun se tehdään autoon ja sen tekee mies, joka mittaa täysin työkseen. Lisäksi siellä on sitten kontrollimittaukset kapuloittain, joilla arvioinkykyä tarkennetaa.
Keppimitan vaiheet.
Läjästä arvotaan ensin kehysmitta, joka on mitä sattuu. Sitten avioidaan tiheystekijät: pituus, järeys, mutkaisuus, karsinta ja ladonta. Näillä saadaan tiheyskerroin.
Kun sitten kerrotaan arvottu kehysmitta arvioidulla tiheydellä, todetaan että arvonta kertaa arvio on jotain.
Tulos saattaa olla tietysti myyjälle edullinenkin, mutta todellisen puutavaran määrän suhteen sillä on hyvin vähän yhtymäkohtia.
Kaiken lisäksi keppimitta on koulutetun työvoiman väärinkäyttöä ja tulee niin kalliksi ostajille, että se lopettaa hankintakaupan täysin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Aikanaan työmaalla Kaskisten Metsä-Botnialla oli paljon sellaisia töissä, joilla oli metsäpalsta itsellä, vanhemmilla tai perikunnalla. Pojat rutisivat aina että veroja van pitää maksaa joka vuosi (pinta-ala vero), ei mitään tuota. Minä sanoin että tuokaapa paperit mukananne, konttorit tytöt kirjoittavat lahjakirjat ja minä maksan vielä viime vuoden verotkin. Yhtäkään tilaa en saanut.
Tällä palstalla, oliko vuosi sitten, oli sama rutina. Me metsuri motokuskin kanssa lupasimme ottaa kaikki metsätilat, jotka halutaan lahjoittaa, vastaan. En tiedä onko MM saanut lahjoituksia, mutta minulle ei ole tullut.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Käsitteitää on tosiaankin laajenneltu ja supisteltu, mutta aina lopputuloksena on jätemetsä, jos sieltä todella rahaakin joskus otetaan.
Silloin kun on kyseessä joku alue, joka halutaan pitää metsäisenä koko ajan, joku mökin vierusta tms. Myös karut kivikot joissa normaali metsätalous ei tuota. Jotku järven rannat tms
Tälläiset kohteet voi pitää niin harvoina että uudistuminen on todella mahdollista, jopa männylläkin. Tälläisistä kohteista jos puuta sitten poistetaan, niin tietysti ne voi myyntipinoon panna, mutta kyseessä ei kuitenkaan enää ole metsätalous.Terveisin: Korpituvan Taneli
Silloin jos uudistetaan paljasta maata, esim peltoheittoa, niin silloinhan se on sijoitus uuteen puusukupolveen.
Jos on tehty päätehakkuu niin ainakin jonkinsortin kylvö on pakko tehdä. Lakihan vaatii uuden kasvun turvaamista. Uudistuskulut ovat siis ainakin pääosin päätehakkuun kustannuksia.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jaa, onko kapea traktorin jälki metsässä pahempi kuin leveämpi metsäkoneen jälki, joka on vielä niin syväkin että maataloustraktori olisi ollut jo mahasta kiinni.
Minun metsässä ei ole maataloustraktorilla uria tehty, mutta vuoden 81 metsäkoneen jäljet ovat vieläkin kävelijän ongelmana. Myöhemmin on ajettu sitten kovemmilla keleillä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ean ratkaisu sekä huono että hyvä.
Saattaa olla että et niin kovin paljon enempää saa oikeudeltakaan ainakin tulee paljon vaivaa lisää jos oikeuteen menee.Hyvä tuo ratkaisusi on siksi että tämä asia sietäisi tulla lainsäätäjän toimesta täsmennetyksi ja määritellyksi vastuusuhteet. Oikeuden käynti auttaa siinä asiassa.
Keskity nyt siihen että korostat tontin arvon alenemaa. Luulisin kuitenkin sitä kautta löytyvän suurempi korvaussumma.
Hakatun puutavan arvo sopii tähän oikein huonosti. Entäpä jos olisi suuria puita mutta niin käkkäräisiä ettei kelpaisi tukiksi. Merkitsisi korvauksen tippumista huomattavasti. Toisaalta sinulle sellaiset puut olisivat nimenomaan suurimerkityksellisiä tontin arvon suhteen.
Varastetun tavaran arvolla on silloin merkitystä, jos olisi viety esim aluminivene lukitusta vajasta. Silloin sen veneen käyttöarvo olisi ratkaiseva, eikä kenelläkään tulisi mieleenkään määritellä sen arvoa esim. siihen käytetyn aluminin romuhinnalla.Terveisin: Korpituvan Taneli
Olen kyllä Jessen linjoilla. Kyllä rahaton löytää hienoja selityksiä rahojen viipymiselle. Eli selvää seli seli hommaa. Jos ei olisi niin tulisihan sieltä arviotitlitys, joka voitaisiin justeerata niin ettei mene takaisin maksun puolelle.
Minulla ei ole sen kummemmin tehdas- kuin kuormainvaakamittaus tiliä hidastanut. Eipä kyllä ole komemusta viimeisen vuoden ajalta.Tuota jäin ihmettelemään kun puhuttiin pystykaupan tehdasmitasta Onko se miten yleistä?
Sehän on järjetön homma kun puun sekä lähi- että kaukokuljetuksen hävikki jää siinä myyjän vastuulle.Viimeisin tili oli viime syksynä pystykaupasta, motomitalla ja pikkusahalta. Ei mitään erikoisia viiveitä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä susi on ongelma jo läntisessäkin Suomessa samoin hirvi tietysti.
Ei kuusmottisen kannata irvailla asialla katkerana kun on joutunut susia koko elänsä sietämään. Kyllä susipolitiikan suunan muutoksesta hyötyä olisi myös kainuussa ja erityisesti siellä.
Susi nyt ei vaan kuulu ihmisen asuinkaveriksi. Yksi kaikkein kiireellisimmistä asioista olisi haaskanpidon täydellinen kielto, päästäisiin näkemään pitkänpäälle mitä se vaikuttaa kun susia ja karhuja ei varta vasten opeteta sille että ihmisen haju merkitsee helppoa ruokaa.Sudesta ja hirvestä pitäisi tehdä lainsuojattomia, kyllä ampujia niille löytyy, kunhan on lupa ampua. Ukkoutuneiden tilalle löytyy kyllä uusia ampujia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
