Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Torppari:
”Taneli. kyllä nuo pätkä jätkän luvut pitää paikkansa ainakin sawon normi kuusikolla ensiharvennus ja toinen harvennus..mutta se väljennys täytyy unohtaa. moni on väljennyksen jälkeen pörisyttänyt kopteria kuusikon yllä ja ei siinä enää kasvua tule yaran aineilla jotta kannattais..kuusikolle kaksi harvennusta…koivikolle kolme rajua ja se on siinä”Minä en puhunutkaan savosta enkä kuusikoista. Enkä myöskään ottanut sitä mahdollisuutta huomioon että käytettäisiin Yaran tuotteita metsänkasvatukseen. Puhuin kasvatuksellisista keinoista.
Jätkän Pätkälle: Kyllä siinä vähintäänkin se yhden tukin ero on ja pysyy.
Kyllähän se niin on että nuo Jätkän Pätkän luvut pitää rajata Pori – Jyväskylä – Kuopio linjan eteläpuolelle. Sitten on maan laadun suhteen poikkeuksia kumpaankin suuntaan, sekä linjan pohjoispuolella että myös eteläpuolella.
Silti tuon mainitun linjan pohjoispuolelta tulee hyvin merkittävä osa Suomen teollisuuden raakapuusta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pääasia éttä perkaat sen tänä kesänä. Jos on sopivan kostea heinäkuu, niin ei se ero vesonnassa edes ole kovin suuri. Jos taas tulee juhannuksen jälkeen kunnon heinäpoudat niin kyllä ero on melkoinen.
Ero on enemmänkin vesojen pituudessa kuin määrässä. Kahden vuoden kuluttua laskettaessa vesojen määrä on sama, mutta pituudessa merkittävä ero.Perkaa heti ja jos aikaa on niin tee ruotsalaisittain eli kaada ne vesat syksyllä ennenkun lehti kellastuu, niin pääset vesomisesta kunnolla eroon.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tässä tapauksessa kuulemma eivät siirtyneet mihinkään. Kesät talvet kanta sama.
Puhuttu tieto ei vain mene riistahallinnon kaaliin ei kuulemma edes se että seura järjesti oman lentolaskennan, niin tulos ei hetkauttanut. Onko joku joka tuntisi tilanteen paikan päällä?Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkän pätkät:
”Jos taimet sijoitetaan korkeaan mättääseen, niin uhkana ei ole heinä, vaan se, että mätäs luhistuu ja puu kallistuu – jopa kaatuu.”Juuri eilen näin tuosta esimerkin oli ojamaan päälle joko istutettu tai luonnontaimi, en enää osaa sanoa. Hyvin oli kasvanut mänty ja laadukaskin, vaikka isompi kuin ympäristössä, mutta niin oli tuuli lykännyt vinoon. Ikää kolmekymmentä viisi vuotta tukkikokoinen ja vielä kuitenkin kasvupaikka tuli ongelmaksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkän pätkät:
”Jo ensiharvennukseen tulevassa, hoidetussa metsässä on 150 kiintoa /ha. Siitä hakataan pois 50. Perinteisesti kakkosharvennukseen tultaessa puuta on 250 -300 kiintoa /ha.silloin hakataan 100 kiintoa. Kolmannessa harvennuksessa (väljennyshakkuu) pudotetaan runkoluku n. 400:n runkoon /ha, poistuu 150 – 200 kiintoa.
Päätehakkuussa on jäljellä 400 kpl kuution runkoja – kuka osaa laskea, paljonko kertyy tienvarteen, kun kaikki hakataan?
OMT:lla ja OMAT:lla kuutioita tulee runsaammin.
Näin siis silloin, kun metsää hoidetaan Tapion harvennusmallien mukaisesti.”Minulla on sellaisia pohjia, että kyllä sieltä mustikatkin emäntä on omasta metsästä poiminut, mutta pääsato puolukkaa. Soistumaa on yrittänyt tulla, mutta ne on otettu kiinni jo kuusikymmenluvulla ojituksin.
Olen nyt ollut metsänomistaja 49 vuotta ja olen kyllä ainakin yrittänyt niissä aukoissa, joita aloin tekemään jo 60-luvulla käyttää kaikkia hoidollisia Tapion konsteja ja kikkoja. Niistä ei kyllä silti millään konstilla saa noita puumääriä talteen mitä sanot. Eri asia on sitten nämä tämänpäivän aukkoni, niissä mätästyksellä ja pottitaimilla olen päässyt hyvään alkuun, niissä olisi jo mahdollisuuksia, mutta hirvet uhkaavat vähän liiankin kanssa. Tosin 80-luvullakin oli jo muutama erä todella hyviäkin taimia, mutta sattuivat olemaan silloin täydennysistutuksen aikana.
Väitän myös ettei esim Etelä-Pohjanmaalla hoidetuissa metsissä keskimäärin päästä oikein lähellekkään noita lukemia. Voi olla että Ähtärissä koulun mailla on päästykin, mutta siellä on puun pituuskin ihan toista luokkaa kuin lännenpänä.Jätkän pätkän puheissa on nyt selkeää lapinlisää.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittavalle:
Kiersin silloin nuo kuviot jokaisen ostajan kanssa samalla tavalla läpi ja jokaisella oli tuoreen metsäsuunnitelman tiedot jotka annoin kopioituna käteen.
Epäilenkin että tämä ostaja jolla oli huonot hinnat tahallaan liioitteli puun määrää, erityisesti tukin osuutta. Erityisesti se tukki pisti silmään kun se oli yli kaksinkertainen metsäsuunnitelman tietoihin verrattuna. Hän yritti isolla loppusummalla hämätä.
Tämä toinen hylätty taas ilmeisesti ei halunnut ostaa, vaikka mukamas vielä soitteli peräänkin kun kuuli että toiselle meni.
Eli lienee väärin sanoa ettei ostajat tienneet, vaan kaksi heistä halusi sumuttaa myyjää.Samoin suorittavalle tiedoksi että on aivan varmaa että näiden kolmen selluntekijän jäljiltä leimikosta tulee keskimäärin vähemmän tukkia kuin sahojen omien hakkuitten jäljiltä. Sitä asiaa ei muuta hyvä ennakkoraivauskaan miksikään.
Voi olla että tämä minua lähellä oleva saha on poikkeus, mutta sillä on heti sellaisia mittojakin käytössä omissa hakkuissaan, joita se ei vierastoimittajilta (sellujätit) hyväksy. ja kyllä siellä väännetään joskus tukiksi sellaistakin puuta jota sinä et edes harkitsisi tukiksi. Ostomieheltä kysyin, naurahti eikä myöntänyt laadussa tinkimistä, mutta totesi että sellupuun välittäminen ei ole meille kovin hyvää bisnestä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuohon Suorittavan kommenttiin: ”Ostaja kyllä tietää mitä on ostamassa”
Eipä tunnu tietävän. Tässä samassa osiossa on selvitys, kun vain jaksais hakea, asiasta.
Oli useita kuvioita käsittävä leimikko, jota lähinnä energiapuun nimellä kaupittelin. Kolme nuorehkoa metsinsinööriä kävi katsomassa ja kaikki saivat lisäksi tuoreen metsäsuunnitelman tiedot. Kaikki tekivät tarjouksen.
Yksi piti hylätä kun hän arvioi puuta tulevan jotain 1900 m³ ja siinä kohtuuttoman paljon tukkia puustoon nähden. Hinnat alhaiset.
Yksi meni hylkyyn kun ei löytänyt kuin 800 m³ ja olisi ottanut karsimatta rangan ”kun tuosta mettästä ei muuten saa”.
Sitten oli kaksi siinä 1300 m³ kieppeillä ja puutavaralajitkin koko lailla samoin. Toinen näistä korjasi ja suuruusluokka oli oikein puumäärässä ja tavaralajeittainkin kohtuudella.
Eli kyllä ostajienkin arviot on mitä sattuu.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä se näyttää joskus menevän niin että tyvessä on juurenpiikki jopa kaksikin. Minäkin viime syksynä kun pikkusaha hakkasi aukon, niin ohikulkeissani muutamaa tyveä kasalla sievistin moottorisahalla, ettei näyttäisi niin pahalta.
Tässä asiassa ei kyllä ole moittimista motomiehissä. Tosin tässä auttaa se että raivaan puun juuret tarkoin että sinne näkee eikä ole teräkouraa kannattelevia korkeita vesankantoja.
Sitten kun on sellainen paikka että on kaivettu jotain, niin kyllä kanto heti pitenee. Kerran oli sellainen nurinkurinen tilanne että kaivettiin oja pari vuotta ennen päätehakkuuta, niin johan oli pelätty, syystäkin, tyvissä olevaa savea.Terveisin: Korpituvan Taneli
Voisko Tom nyt kertoa ihan tarkan puumäärän ja pinta-alan ja kasvupaikan tyypin. Ja jos on tiedossasi vähän historiaa siitä palstasta.
Kyllä näissä harsintajätemetsissä on siihen 150 kuutioonkin pitänyt joskus tyytyä päätehakkuussa.
Siksi näenkin punaista kun joku puhuu jollain uusilla peitenimillä harsinnasta. Se johtaa aina lopulta jätemetsään ja sillä sipuli.Terveisin: Korpituvan Taneli
Hoitamaton rääseikkö, joka oli pakko hahata aukoksi, kun ei ole oikein mahdollisuutta kasvattaa. Tuo vähän yli 200 mottia on ihan kelpo tulos.
Ei kaikilla todellakaan ole edes niin reheviä kasvupaikkoja ja muutenkin täällä tuntuu joillakin mopo hiukan karanneen. Eivät keskimääräiset päätehakkuusaaliit todellakaan aina niin kaksisia ole.
Suorittava ja muut motomiehet voisivat vähän tuoda konkretiaa näihin päätehakkuu lukuihin täällä.En silti väitä etteikö hyviäkin päätehakkuutuloksia olisi olemassa, mutta täällä kyllä ovat yleensä esillä vain ne parhaan pään luvut ja joskus ehkä vähän väärin muistettuina. Sitten kun joku esittää tavallisen hoitamattoman metsän lukuja, niin niitä pidetään lapsellisen pieninä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
