Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jätkän Pätkät:
”Ensinnäkään ei pidä tehdä ojitusta, ellei ole pakko. Naveroita voi tehdä kosteisiin paikkoihin, mutta niistä ei pidä veden valua ojiin.”Tietysti ojitusta ja naveroita tehdään vain tarpeen mukaan, mutta kyllä naverostakin vesi pitää pois johtaa. Minulla on ainakin sellaiset maat että aina on kasvu parantunut kun ojitusta ja naveroita on lisätty. Mitä hyötyä on naverosta jos semakaa vettä täynnä, niin että koko kesän tulee vesi kengän päälle kun vieressä kävelee.
Jätkän pätkät jatkaa:
”Mätästä ei saa tehdä puiden, eikä risujen päälle, vaan puhtaaseen kohtaan. Jos paikka ei ole liian kostea, niin ei tehdä kuoppia, vaan käännetään mätäs kuoppaansa. ja tiivistetään.
Hyvin tehty mätästys ei ole juurikaan kalliimpi kuin surkean huonosti tehty, kun asialla on ammattilainen.”Selväkin ettei mätäs saa olla puiden ja risujen päällä. Siksi minä keräänkin kaiken hiukankin polttokelpoisen hakkuutähteen puuliiteriin. Silloin mätästäjä löytää hyviä mättään paikkoja paremmin.
Tuo tiivistäminen on tärkeää, mutta kun taksat on vedetty niin alas ettei kaivurimiehelle jää leivän päälle kuin ylähuuli jos niitä mättäitä painelee. Niinpä minä olen mätästyksen teettänyt ja teetän vastakin tuntityönä ja sitten tulee kunnon jälkeä. Olempa ojitustakin tettänyt tuntityönä.Muutenkin olen sitä mieltä että kun kaivinkoneella teetetään jotakin, niin se jälki on niin kauan näkyvissä, ettei sitä kannata tiukoilla urakkahinnoilla pilata, vaan pyrkiä tuntityöhön jos vain on saatavissa sellainen urakoitsija, jolla uskaltaa tuntityötä teettää. Minulla sellaisia on kaksittainkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minusta moto ottaa kyllä puun aika tarkkaan. Sanoisin että manuhakkuusta on edistystä tapahtunut koneellistamisen myötä.
On aivan selvää ettei juuren niskoja saa jäädä pölliin, ei ole koskaan hyväksytty.Terveisin: Korpituvan Taneli
Onkohan jonkinlaisia tilastoja siitä miten paljon ms tapaturmia todella tapahtuu ja minkälaisille käyttäjille?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos lauma tulee kylille, niin nimenomaan sen johtaja pitää ampua oli se sitten alfa beetta tao gamma. Mitä hyötyä on anpua joku apupoika porukasta, johtaja täydentää laumaansa ja tuo sen toistekkin kylille.
Sallittakoon merikotkille ne haaskat, mutta nehän saa sijoitettua niin ettei susi ainakaan niistä hyödy. Kaikki kuvaus ja turistipyydyshaaskat ehdottomaan kieltoon.
Niistä dna analyyseistä on aina kaksi eri mielipidettä. Olihan ne Perhon sudetkin kai jonkun venäläistutkijan mukaan koirasusia. Tässä taitaa olla tutkijoilla omat susisympatiat haittana tulkinnoille.Terveisin: Korpituvan Taneli
Glan kysymykseen vastaus:
Nykyisin Suomen susikanta aivan ilmeisesti on voittopuolisesti koirasusia ja niitä vielä haaskoilla ruokitaan milloin mistäkin syystä. Ne ovat niin suuntautuneet elämään ihmisen antaman helpon ruuan varassa, että ne hakeutuvat kylille kotieläimiä syömään.
Tälläisisten susien kanta pitäisi olla Suomessa pyöreä nollaJos sitten saamme aikaiseksi haaskanpitokiellon koko maahan ja kylille tulevat sudet 10 vuoden ajan välittömästi ammutaan. Ja nimenomaan ammutaan ne, laumansa kylille tuovat, laumanjohtajayksilöt, niin slloin saatetaan päästä sellaiseen luonnoliseen tilanteeseen että susi todellakin karttaa ihmistä.
Tälläisiä ihmistä karttavia oikeita villejä susia saattaisi Suomen saloille mahtua elelemään ehkä jopa sellainen sata kappaletta.
Silloinkin pitää sitten olla kuitenkin selkeä sääntö että asumusten ja karja-aitausten läheisyyteen tulevat sudet ammutaan välittömästi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jesse kyllä tietää etten minä suvaitse hirviäkään.
Pahkanaama ei ilmeisesti ymmärtänyt lukemaansa. Kyse ei ollut siitä mikä on suomen vaarallisin eläin, vaan siitä kuinka kauan maaseudun autioittaminen susien ja karhujen avulla saa jatkua, ennenkuin joku ymmärtää viheltää pelin poikki.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuule Jesse, jos maat ovat pelkästään männyn kasvatukseen soveliaita, ei siis kuusen maita, niin ei ne kyllä käy haavalle ja koivullekkaan.
Koivunkin suhteen päätilani on sellaisella aleella ettei siellä ole yhtäkään luontaista rauduskoivua. Hieskoivu on puu sekin, mutta on järkevä kasvatettavaksi vain ojitetulla suolla pioneeripuuna.Alkuperäisestä aiheesta eli glyfosaatista:
Kunhan se nyt edes kiellettäisiin ensin viljan tuleennuttamisaineena ja muutenkin perattaisiin sen peltokäyttöä. Sieltä on turhan suora putki suuhun.
En kyllä jätä hirvenlihaa syksyllä ostamatta sen takia että olis syönyt glyfosaatti varpuja. Eipä taida tuon aineen käyttö täällä niin kovin yleistä edes olla. Naapuri sitä käytti, niin että penslasi lehtipuun kannot raivauksen jälkeen. Ruiskutuksista en ole kuullut, ehkä jossain rehevässä notkelmassa kuusella heinäntorjuntaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Miten se on tuon tukkimiehentäi suojauksen kanssa. Eikös siinä joku vuosi sitten aineita miedonnettu. Käsittääkseni tukkimiehentäi on nylyisin jonkinsortin riski taas taimille? Yksi keinohan on välivuosi hakkuun jälkeen, niin ei ole tuoretta havua taimien ympärillä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Antaako tavallinen metsästysvuokrasopimus oikeuden kaivella metsässä yleensäkkään? Se jos kaivellaan yli metrin syvyisiä monttuja tuollaisessa tarkoituksessa, niin hoitoon ohjaus olisi se oikea tapa reakoida.
Onko lapio yleensä metsästysväline. Minun metsästä tulee kyllä lähtö lapiometsästäjille. Mutta mitä tosiaankin sanoo metsästysvuokrasopimuksen säännöt tästä kaivelemisesta?Terveisin: Korpituvan Taneli
Olet Hogi oikessa, niinhän se maatalousopetuksessa sanotaan, lahoamine tarvitsee typpeä. Pellolla on kuitenkin se typen tarve aivan toista luokkaa kuin metsäpuilla. Suolla sitä on sentään jonkun verran, mutta fosforista ja kalista on ikuinen nuusa.
Terveisin: Korpituvan Taneli