Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Nyt kun MHY:n puukauppa on sallittua, niin sielä alkaa kuhina käymään puukaupan suhteen.
Metsäteollisuus ohentaa hankintaorganisaatioitaan ja tähän MHY on kuin nenä päähän. Toisaalta yllävän monet metsänomistajat, ei ainoastaan etä sellaiset, turvautuvat hakkuissaan ulkopuoliseen asiantuntijaan.Terveision: Korpituvan Taneli
Kyllä se talon koko vaikuttaa jonkin verran. Nykyaikainen pienikulutuksinen omakotitalo alkaa olla hiukan liian lieni yksikkö öljylämmitykseen. Jossain taloyhtiössä öljylämmityksen investointi ei ole juurikaan omakotitaloa suurempi, eikä ole hyvin pienen kulutuksen ongelmia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tässä kyllä komppaan jeesmiestä. Öljylämmityksen muuttaminen, jossain taloyhtiössä maalämmöksi, tuntuu minusta, anteeksi vaan, hölmöläisten hommalta. Öljylämmitystä uusittaessa olisi päästy varmaan nykytekniikalla säästöihin siinäkin. Ja sitten ne tiivistämistoimet, oviremontit yms, olisivat toki parantaneet sen öljylämmityksenkin taloutta.
Se ettei siirrytty pellettiin oli viisas ratkaisu taloyhtiössä, jossa kuitenkin kaikesta, lämmitykseenkin liittyvästä, työstä pitää maksaa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Olen metsuri motokuskin kanssa samaa mieltä siitä että motomitta on varmaan todellisempi kuin vaakamitta. Vaakamitan kertoimissakin lienee kehitettävää.
Nyt oli kuitenkin puhe Pinomitasta. Uskon kyllä vaakamitan lyövän pinomitan mennen tullen ja palaten. Pino mitassahan ei juuri muuta olekkaa kuin arviointia. Ensin arvioidaan pyöreästä kasasta kehysmittoja ja sitten kasan tiheyttä. Pieleen menemisen vaara on kyllä erittäin suuri molemmissa. Sitten kaksi noin lukua kerrotaan keskenään, niin virheet vain lisääntyy.
Vaakamitassa sentään se paino ihan oikeasti on mitattu asia. Kertoimet sitten ovat se epävarmempi osa.Keppimitta on niin työläs tapa että siitä on pyrittävä aktiivisesti eroon. Se on kaikkien osapuolien etu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
En minä ole oikeudelta ottamassa pois heidän ”kurssitustaan”.
Totean vain sen minkä olen omin silmin ja korvin todennut moneen kertaan. Unohtanet sen että olin ylösajamassa sellutehdasta, jonka Pöyry suunnitteli ja jossa he olivat melkein vuoden seuraamassa homman onnistumista. Lisäksi heillä oli monesti isommissa korjauksissa näppinsä pelissä.Terveisin: Korpituvan Taneli
En ole kyllä väittänytkään Sinun pannuasi tuntevani ja ilmeisesti olet todella sen kanssa senverran seurustellut, että osaat sillä lämmittää. Siitä huolimatta Sinuna lukisin ajatuksella näiden kolmen mainitsemani herran viestit.
Siitä vedestä vielä. Ulkokuivaa minäkin poltan tosin se, ainakin talvella, on yön yli sisällä. Puhuit siitä että puusi sihisevät pannussa. Normaali ulkokuiva puu ei juurikaan kyllä sihise kuumetessaan. Olen minäkin joskus tuorettakin puuta tulipesään pannut joten tuntumaa on tuohon sihinäänkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tässä kun näitä viestejä lukee, niin alkaa näyttää siltä että Pete, Harrastelija ja Jätkä pätkät ovat aika hyvin jyvällä asiasta. Jeesmiehellä olisi varsin paljon oppimista heiltä.
Itselläni on kyllä kokemusta monensortin aineitten poltosta isoissa pannuissa, monensortin mittausten ja säätöjen tuella. Siltten on kokemusta klapin poltosta monen sorttisissa muuratuissa tulisijoissa.
Omakotitalon keskuslämmityksessä käytin tiukkaan mitoitettua Lakan öljykattilaa ja oilon junioria erittäin hyvällä menestyksellä. Polttopuut olivat silloin kaukana.
Pientalon klapi- tai hakelämmityksestä kattilalla minulla ei ole omakohtaista kokemusta. Jaa ladoinhan minä armeijan saunanlämmittäjänä metrisiä halkoja ikivanhaan Högforssiin, kaksi kuukautta. Olen toki ollut aina silmät ja korvat auki kun käyn talossa, jossa tuollaisilla lämmitetään.Lämmityksen perusasiat olen kuitenkin jo 70-luvulla oppinut itseltään Näretien Villeltä, Helsingin tekussa.
Yksi peruspilareista on että vettä ei kannata yrittää polttaa, koska se jo itsessään palamisen tuote vedyn ja hapen yhdiste eli siis vetyoksidi. Sitä muuten syntyy lisää puunkin poltossa, puussa kun on paljon Hiilivety-yhdisteitä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ilmeisesi Harrastelija tarkoitaa lamdalla ilmakerrointa, eli käytetyn ilmamäärä ja palamiseen tarvittavan limamäärän suhdetta, joka saadaan selville aika luotettavasti jäännöshapen määrästä.
Ilmeisesti hän tarkoittaa eetalla palamisen hyötysuhdetta. Eli siis hyödyksi saadon lämmön ja polttoaineeseen sitoutuneen lämmön suhdetta.Hyötysuhde ei automaattisesti parane jos ilmakerrointa lasketaan, jäännöshappea esiintyy aina jonkun verran savukaasussa, silloinkin kun ilmamäärä on niin pieni että savukaasussa on reilysti palamattomia kaasuja. Onpa todettu tilanteita että kun ilmamäärää edelleen lasketaan jäännöshapen määrä alkaa nousta.
Tiedän että voimalaitoskattiloilla on päästy jopa 0,96 hyötysuhteeseen. Silloin on käytössä jo kaikki mahdollinen mittaus ja säätötekniikka, esim palamattomien kaasujen jatkuva mittaus.
Enpä usko että pelkällä jäännöshapen mittauksella ja käsisäädöin päästää käytännön tilanteissa 0,90 hyötysuhteeseen.Erityisesti pitää huomata että pienikin palamattomien kaasujen määrä vaikuttaa aika rajusti hyötysuhteeseen. Liika ilma toki on häviötekijä myös, mutta sen vaikutus on kuitenkin paljon loivempi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
