Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
AC:
”On aivan sama kenen oikeutta haetaan, sillä kysymys on tästä:
”Metsäyhtiöiden kartelli ei laskenut puun hintoja, pikemminkin päinvastoin, arvioi konsulttiyhtiö Pöyry.””Niin ja siitä että Pöyry syö näiden kolmen iloisen rosvon kädestä ja tekee tarkalleen toivotun mukaisen arvion heille.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Lumpin kanssa samaa mieltä, hyvin jyrkästi. Meillä on kohta kuidun ja energiapuun hankitakaupan alarajana 100 kiinto m³, jos painomittaus ei yleisty.
Sitä en tiedä vieläkö täälläpäin joku pinoja kepillä mittailee.
Itse olen saanut hyvän käsityksen kuormainvaakasta. Kahdessa pystykaupassa energia puulla käytetty, niissä molemmissa ihan kuitu tavara, Pääasiassa mäntyä ja koivua osa.
Ensimmäinen kauppa oli ns kokopuukauppa, eli runko karsittiin katkaisukohtaan asti. 6 metriset katkaisematta ja karsimatta, latvat karsimatta. Tässä kaupassa sain ihan yllättävänkin paljon motteja puntarilla.
Toisessa karsittua energiapuuta, ihan ok
Kolmannella kerralla myin hankintakaupan karsitun energiapuun puntarilla. Siinä oli kuitutavaran lisäksi järeää leppää. Sain enemmän motteja kuin kasasta itse kepillä mittasin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Petelle tiedoksi, että kyllä minäkin tälläistä tehdasta pitäisin kovin tervetulleena. Kommentointiani sävyttl kuiten pieni epäluulo hankkeeseen. Konsultteja ja kehitysyhtiöitä kyllä mainittiin, mutta ei toteuttavaa yritystä.
Siitä näiden CLT levyjen markkinoinnista. Sen taitaa ainakin tämä Itävaltalainen Birderholz, joka osti sen Vapo timperin. Hehän sitä kotimaassaan jo ovat tehneet ja tännekkin suunnittelivat.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Metsäkupsalle: Sellu lienee niitä suhdanneherkimpiä hintoja maailmalla. Joskus on ihan sama onko sellu vai setelipaali, joskus taas ei kelpaa kellekkään. Nämä tehtaitten suunnittelijat yrittävät aina nähdä tämän allokon yli, että laskevat vai nousevatko aallonharjat siellä tulevaisuudessa. Siinäpä sitä tähystämistä sitten onkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jaa vai on kiinalaiset kiinnostuneita. Minä jo joskus Kaskisten vielä käydessä heitin kerran jossain tilaisuudessa, että ulkomaiset sellun käyttäjätkin saattavat jossain vaiheessa kiinnostua ainakin rannikon selluntekopaikoista. Yllätyksekseni paikalla olevat isokenkäiset sellumiehet eivät minua ollenkaan suoralta kädeltä tyrmänneet. Joku vihjasi jopa Kaskisistakin, siis tehtaan omistuksesta, joskus käydyn ison ulkomaisen sellunkäyttäjän kanssa keskusteluja, mutta ne kuivuivat kuitenkin kokoon silloin.
Kulissien takana aivan ilmeisesti käy kova kuhina ja pöydillä on monenlaisia vaihtoehtoja, joista sitten vain hyvin pieni osa tulee edes jonkinlaisina aikeina julkisuuteen. Aikeesta on sitten aina melko matka toteutukseen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuohon savupellillä kuristamiseen löytyy mielestäni vain yksi haitta. Se saattaa vaurioittaa savupeltiä, jos pelti on hyvin lähellä palotilaa. Muuten savukaasun kuristaminen saattaa olla hyväkin keino.
Raittiin ilman tulossa on huomioitava myös tunkeuma, eli ilman virtausnopeudellakin on merkitystä ei yksin ilman määrällä. Arinan raot ovat osin tästä syystä ylhäältä kapeampia, virtausnopeus nousee. Arinailman lisäksi palaminen tarvitsee myös toisioilmaa suoraan tulipesään. Monesti luukut sinänsä ovat sen verran harvoja ettei toisioilmaa tarvitse erikseen antaa.
Jokainen kattila on yksilö, siis samakaan kattila ei toimi täysin samoin toisessa muurausympäristössä. Oikean ilmamäärän, oikean ilmajaon ja sopivan tunkeuman saavuttamiseksi on monesti tarpeen kuristaa myös savukaasupuolta. Liekin kärjen pitäisi olla sopivasti keltaisen kirkas, mutta harvassa pientalon kattilassa sen liekin kärjen näkee. Minulla on tullut tavaksi takan, hellan ja leivinuunin suhteen kuunnella tulen pientä kohinaa. Sen avulla pystyy aika hyvin korjaamaan ilman virtauksia sään aiheuttamien vetomuutosten verran. Sen kattilan ja muun lämmityslaitteen kanssa kannattaa jossain vaiheessa vähän seurustella että tulee tuntuma ääniin ja esim siihen miltä ilman virtaus kädellä koittaen tuntuu.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo Harrastelijan asiakas elää 60-luvun opeilla. Silloin yleisesti tosiaankin liian nopean palamisen hillitsemiseen esitettiin kosteaa puuta.
Puunkosteus vie tiekin höyrystymislämpönä oman osansa, mutta suurempi haitta siitä on kun vesi höyrystyessään puhaltaa hapen kauemmas. Saattaa esiintyä savukaasuissa yhtä aikaa huomattavasti palamattomia kaasuja ja runsaasti ylimääräistä happea.
Puu pitää olla aina mahdollisimman kuivaa poltettaessa. Talvella vuorokausi sisällä tulisijan lähettyvillä, vaikka olisi ennestää kuivaakin puuta.Liian nopeassa palamisessa savukaasut menevät liian kuumina ulos ja vievät energiaa mukanaan.
Palamisnopeutta voi rajoittaa kyllä vedolla, mutta se on rajallista, ilmaa pitää olla riittävästi. Palamattomat kaasut ovat se suurin hukka kuitenkin ja lisäksi tulipinnat ja savupiippu likaantuvat ja lämmönsiirto tulipinnan yli vähenee.
Kuten jo esitin polttopuun kolla ja pyöreydellä voidaan hillitä palamista myös, ilman palamattomien kaasujen vaaraa. Homma pitää harkita kuitenkin aina tulipesän mukaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Osaan toki käyttää ilmansäätöä palamiseen, Tuli sitä ilmajakoa yms palamiseen liittyvää jopa opiskeltua ja ammattina voimalaitoksilla tarkkailtua, miten olisi sopiva.
Jos puu on pientä, halottua ja tietysti kuivaa, niin se palaa liian nopeaan. Jos ylemmäärin säätää vetoa alkaa kaasut mennä palamattomina piipusta ulos. Kyllä kohtuullisen suuri puu ja pyöreys ovat etuja poltossa. Tietysti asia on tulipesäkohtainenkin.
Kuivuudesta ei saa tinkiä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Minulla rivitalon varaavan takan ja Korpituvan uunien tukkeeksi riittää kyllä raivaus ja ja hakkujäte puu. Kaikki mikä pinoon kelpaa myydään.
Keräily rankana suoraan rautahevolla läheltä, kauempaa uudelleenkuormaus H-auton kärryyn. Yli kymmensenttiset tuulenkaadot tai lumpit moottorisahalla poikki viimeistään autonkärryyn pannessa. Muuten kotona halpissirkkelillä poikki ja hydraulihalkaisijalla halki, mutta vain isommat.
Tuli siinä viime keväänä heilutettua fiskarssiakin, kun vuosisatainen pihlaja huhistui ja se piti panna leivinuuni puiksi, jotkä on nyt sitten, poikkeuksellisesti, poltettukin jo.
Ylivuotista normaalisti poltellaan. Se että pienehkö puu on pyöreää poltossa on vain myönteinen asia, hillitsee hiukan palamisnopeutta. Jos pienehkön puun halkoo, niin kuiva halkaistu puu palaa niin nopeasti ettei lämpö ehdi imeytyä tulipesän rakenteisiin.Terveisin: Korpituvan Taneli
