Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Samanlaiset vehkeet käytössä kuin jees miehelläkin, en nyt kyllä ole aikeissa tuohon halpissahaan vaihtaa.
Pitää kuitenkin muistaa tekniikan kehitys. Vielä 50-luvulla kaikki mikä tuli Aasiasta autot, kamerat yms oli roskaa, mutta jo 60-luvulla tilanne muuttui täysin. Siellä ollaan kovin oppivaisia ja kopioidaan kasikkea surutta.
Jos nyt jeessin kanssa jätämme tuon sahan kauppaan, niin me molemmat ehdimme vielä ostaa itämaisenkin sahan.Kysymykseen tekeekö sahalla mitään ja kelpaako edes varkaalle. Se hyvä puoli siinä varmaan on ettei ole kovin varkaiden suosiossa. Muuten varmaan tuokin saattaa olla hintansa arvoinen puuliiterissä tms.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei ole kokemusta uusista rakennuspaikoista, mutta vanhasta on. Verottaja määrittelee täälläkin tonttineliön arvoksi yhden euron. Sen mukaan lasketaan sitten kiinteistövero Tontille. Asia kuulemma vielä sellainen että sen osalta kiinteistöverosta ei voi edes valittaa.
Tuosta tulee hehtaarihinnaksi 10 000 €. Jos mökin purkaa niin taatusti paikasta saa jonkun 400€/ha, sehän on metsämaata, jossa ei edes kasva mitään. Siis hajaasutusalueen rakennuspaikkoja yliverotetaan kiinteistöverolla.
Helpotuksena on se että minullakin entisen kotimökin tonttipinta-ala on kyllä niin pieni että ne rakennukset siihen juuri ja juuri mahtuvat. Pieni tonttimäärittely taas johtuu verottajan vuosikymmenten takaisesta ahneudesta. Silloin tonttia ei verotettu, mutta sen ympärillä oleva maa oli pellon pinta-ala verossa, joten tontin koko piti minimoida.Kuten täällä on jo todettukin niin koko 20ha palstalla kiinteistöveroa ei tule, mutta jos siitä hehtaarin tontti lohkotaan niin se on kokonaan kiinteistöverollista.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kun puu on saatu kuivaksi ja on kunnollisessa ulkovarastossa, jossa se on altiina kosteudelle vain ilman kautta, niin se kestää hyvänä polttopuuna lähes ikuisesti.
Tuollaisessa ulkovarastossa puun kosteus elää ilman kosteuden mukaan, mutta joka kerta kuivuminen rikkoo soluseinämiä ja seuraava ilman kostuminen kostuttaa puuta taas vähemmän. Eli siis puu jää kerta kerralta aina himpun kuivemmaksi. Se lisää sen polttoarvoa.
Toisaalta puussa toki tapahtuu ihan pientä palavien kaasujen irtautumistakin, tämä tekee varastoon sen puun hajun. Tämä sis periaatteessa huonontaa puun polttoarvoa, mutta se on hyvin vähäistä.Eli ole huoleti polttopuu ei varastossa pilaannu, jos on kerran sateelta ja lumelta suojassa, eikä saa kosteutta varaston pohjan kautta.
Tuosta palavien kaasujen karkaamisesta vielä esimerkki. Vanha seinähirsi, siis esim 100 vuotta seinässä ollut. Se palaa hyvin, mutta pienellä liekillä, koska kaasuja on jo paljon karannut. Silti se tuottaa uskomattoman hyvin lämpöä kun kosteus on niin alhaalla että uudella puulla sellaiset arvot saavutetaan vain voimakkaalla keinokuivauksella.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ai jaa tämä Reijo Panka on viherpiipertäjä.
Kyllä minä sitten ymmärrän tämän latvomistouhun. Se nyt ei vain lyö kättä todellisen puun kasvatuksen kanssa. Se valoisuuden lisäys ja oksapiiskauksen poisto ovat vain pieni osa tarvittavaa hommaa. Kaikkein kovin sotahan puiden välillä tapahtuu siellä pinnan alla ja siihen voi vaikuttaa, vain katkaisemalla raivauspuut juuresta.
Hänen lähtökohtansa koko kehitystyössä on siis aivan väärä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Yhteiskunnan edun mukaista on että siellä naapurinkin metsässä tapahtuu ja se yhteiskuntahan olemme me. Jos sitä naapurin metsää ei yritetä aktivoida tuotantoon on ihan sama jos tyhjennettäisiin muutama kannattava tehdas Suomesta, että saadaan muille tehtaille muka paremmat kilpailuedellytykset.
Harrastelijalle tiedoksi että kyllä oli jo 50 ja 60 luvuilla vajaatuottoisten metsien, siis harsintajätemetsien yms uudistustukea, lisäksi ojitusalueille omat tukensa. Käytännössä se oli yleensä ilmaiset taimet. Sen sai jos alueen päätehakkuusta tuli vähemmän rahaa kuin kaksinkertaiset uudistuskustannukset. Harsintajätemetsässä, jota oli lisäksi laidunnettu tuli tilanne herkästi eteen. Uudistuskustannuksiin laskettiin tietysti raivaus mukaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuule Jees onkos jäänyt huomaamatta että linjojen johtokatuja jo raivataan ilmasta päin.
En minäkään usko mihinkään äkkikehitykseen, mutta varsin kiinnostava idea. Kustannukset ovat se asia joka homman sitten lopulta kaataa, jos se lopullisesti kaatuu.
60 luvun alussa vannottiin vielä senkin nimeen ettei moottorisaha tule kokonaan korvaamaan sahaa ja kirvestä. Eikän sillä vielä 65-66 talven sahoilla oikein karsinta onnistunut kun ei kestänyt ketjut.
Motot olivat 60-luvun alussa täysin utopistinen unikuva.
Vielä 81, kun metsääsäni oli prosessori, joka karsi ja katkoi metsurin kaatamat rungot, joku, ei niin vanhakaan, metsuri vannoi ettei koskaan kone tule hakkuutyössä korvaamaan miestä ja moottorisahaa. Vähissäpä taitaa olla firmat jotka hakkauttaisivat metsureilla muuta kuin vanerikoivuja. Hankintahommaa toki vielä tehdään.Maailma muuttuu ainakin muualla paitsi Harjavallassa.
Mehän emme tällä hetkellä kyllä aidosti tiedä miten puuta 20 vuoden kuluttua korjataan.Terveisin: Korpituvan Taneli
