Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä niitä edes takaisin liikkuvateräisiä oli vielä ainakin 60-luvun alussa. Se oli kai heikompi tuotoltaan, mutta siinä oli vähemmän häiriöitä. Ketjusahojen ketjuja niittailtiin kannon päässä aina vähän väliä. Itse en päässyt mokomaa vehettä näkemään käytössä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olen Tamperelaisen kanssa samaa mieltä. Hirvivahinkokorvaukset saa lopettaa, kunhan kantatavoitteeksi asetetaan 1/1000ha.
Silloin saa valtion virkamiehiä panna kilometritehtaalle metsäkeskuksesta ja riistakeskuksesta. Silloinhan saa hirvilupamaksun poistaa ja antaa seuroille vapaat kädet hirvien suhteen.
Metsästäjät eivät tätä vapautta halua koska se viimmeistään osoittaisi kuka hirvikantaa ylisuurena pitää, kun vastuu olisi heillä itsellään.Terveisin: korpituvan Taneli
Olisikohan nyt viimeinkin myös hirvimiesten ruvettava uskomaan että hirvi syö männyn taimia myös kesällä. Minulla on 2012 istutettu taimikko, jota natusteltiin heti kesällä ja syksyllä, sitten talvella hiukan taas syksyllä , talvella ja kesällä.
14 syksyllä sitten pantiin Motakarkoitetta jota vielä löytyi ilmainen purkki, talvella ei sitten syöty, mutta nyt kesällä taas. Nyt on meneillään vihoviimeinen Motapurkki ja todennäköisesti talvella ei syödä.
Aina on ollut asialla hirvet tai sitten jos on ollut joku muu elukka niin on käyttänyt hirven saappaita.Timppa kuulutti männyn lisäviljelyä. Minä mitään lisäviljelyä, mutta taas on aukko hakattuna, joka istutetaan 2017 männylle. Ja ainakin pari aukkoa pitäis tässä vielä tehdä ja männyn istutuksella.
Syynä on se että maa on selkeästi männyn maata, se on helppo huomata pois hakatuista puista. Kyllä kuusetkin ihan kookkaita olivat, mutta vanhempia kuin männyt ja hädin tuskin tukiksi kelpaavia. Nuoremmatkin kuuset harmaakylkisiä ja surkeita.
Kylvö on niin tuikasen hidas ja tälläisissä soistumista yrittäneissä maissa epävarmaa. On minulla nyt 1995 kylvetty männyntaimikko, johon tehtiin taimikonhoito, se on 2,5 m…4,5 m mittaista, miten sattuu onnistunutta ja hirvien vikuuttamaa sekin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei minulla niin suuri palo ole sinne metsästykseen ollut et lähtisin kokeilemaan kaikkia vempaimia ja härpäkkeitä. Minä olen omalta osalta hirven metsästyksenkin ulkoistanut. On aivan turhaa vouhottaa että kaikkien pitäisi liittyä hirviporukkaan.
Taimikon hoidon, hirven metsästyksen ja monet muutkin metsätyöt voi ihan hyvin ulkoistaa ja on silloin nimenomaan tehnyt velvollisuutensa.Näkyypä nuo metso ja teeri viihtyvän ihan hyvin minunkin metsässäni, vaikka raivaan aina kaikki puhtaaksi kun kerran raivaan. Niitä tiheikköjä, jos niitä nyt ollenkaan tarvitaan on sillä viereisellä kuviolla sitten ja jos ei se riitä niin tälläkin hetkellä on lähistöllä sellainen 40 ha yhtenäinen riistatiheikkö, menkööt sinne.
Niin ja ne sorkkaelukat viihtyvät liiankin hyvin, vielä heille tiheikköjä jättämään.Terveisin: Korpituvan Taneli
Meilläpäin Justeerin nimenä oli planteri. nimenomaan sen kahden miehen version. Ei tainnut sitä yhdenmiehen versiota olla juurikaan käytösä ainakaan perinteisesti, kyllä minäkin kuulin siitä 50-luvulla, mutta en nyt ainakaan muista ketään kellä olisin tiennyt sellaisen olevan.
Tuo planteri nimitys tulee ilmeisesti ruotsin tai sitten englannin kielestä, jonkun mutkan kautta.Muistan kyllä kun puhuttiin aina siitä miten ovela pitää olla kun kaataa leimaamattoman puun, joku nimikin sillä oli. Vaikka itse en koskaan ollut palkkasavotassa, niin isä oli ollut nuorempana ja veljet olivat kun olin poikanen ja kylällä vähintäänkin kaksi kolmasosaa miehistä oli kausitöissä metsässä. Joten puheita olen paljonkin kuunnellut.
Sen muistan hyvin että hevosajo oli kuitenkin paljon parempaa hanketta kuin miestyö, vaikka oli jo moottorisahakin käytössä. Kylällä oli pari mökin miestä jotka olivat kovia metsätyömiehiä ja sitten hankkivat hevosen, molemmat tykkäsivät että oli iso parannus ansioihin, vaikka hevonenkin vaati toki kauransa yms. Hevosajo loppui sitten 70-luvun alussa ihan kerrasta poikki systeemillä. 70/71 talvella ajettiin vielä melkoisesti, mutta koti kylällä, sattui vielä pari kuolemantapaustakin juuri silloin, niin ei ollut edes ajomiehiä, mutta eipä tainnut olla tarjolla enää ajojakaan.
Terveisin Korpituvan Taneli
Aukustille vastaisin että tuskin enää kenenkään elämä on riistan varassa, mutta ei siitä niin pitkä aika ole kun se oli hyvinkin tärkeää.
Tiedän kyllä perheitä, jotka eivät ehkä olisi kevättä nähneet ellei isäpappa pistänyt syksyllä hirveä tai jopa kahta pönttöön. Lisäksi tietysti lintuja tippui vielä keväälläkin, välittämättä mistään kiintiöistä.
Sehän minua joskus on täällä hymyilyttänyt, kun seuruemetsästys, koirat, tutkapannat ja radiopuhelimet ovat niin tarpeellisia. Tiedän kyllä ainakin yhden metsästäjän, jolla oli vain pieni pystykorva kaverina ja aina onnistui ihan hyvin kaato ja kelkalla lihat sitten kotiin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Taittovirhe on kyllä saatu hyvin aisoihin laseilla kaikessa muussa, mutta pyssyn tähtäimiin asti apu ei auttanut. Kyllähän minä kokeilin sitä ennen armeijaa, armeijassa ja vielä hiukan armeijan jälkeenkin, mutta tulos oli että korkeintaan haulikolla olisi onnistunut. Vain avotähtäimillä olen kokeillut, tiedä sitten miten joku diopteri asiaa muuttaisi.
Autolla ajoa ei ole haitannut. Jopa yhdellä silmällä kohtuudella onnistui kun toinen odotti kaihileikkausta.
Aikanaan kun kortin ajoin, niin kyllä lääkäri oli tosi tarkkana ja jopa epäilevä. Myöhemmin kun vaatimuksia on löysätty, niin lääkäri on todennut parikin kertaa, että näkö riittää ilman lasejakin. Olen kuitenkin kieltänyt seriffejä ottamasta sitä silmälasi ruksia pois kortista.Terveisin: Korpituvan Taneli
