Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Amatti Raivooja:
”Miksi kasvattaa mäntyjä niin , että niihin isoja vikoja vaikka säästyisi hirvillä?”Yrrärrätkö edes itse mitä yrität tässä sanoa?
Kerroin jo edellä, ettei minun metsänpohjissani ole oikeastaan edes vaihtoehtoja.Taneli aiemmin:
”Jos selluteollisuus saa puunsa pienemmin korjuukustannuksin ja saa siitä paremman saannon, niin se ostaa sitä enemmän ja vähentää tuontia”AR:
”Kerro vielä rautalangasta mitä tämä tarkoittaa? Siis eikö tämä tarkoitakkaan sitä, että kotimainen puu olisi kallista ja sen takia tuodaan?”Siinä mielessä kyllä että Suomalainen sellupuu tulee hirvivikaisuutensa takia kalliiksi korjata.
Samojen vikaisuuksien takia sen saanto sellun keitossa on huonompi kuin suoran puun.Ei ole minun syyni jos Sinä et ymmärrä lukemaasi!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Voin taas kertoa Sinulle AR suuren salaisuuden:
Puuta tuodaan Suomeen että voidaan pitää kotimaassa ylitarjontatilanteen avulla hintataso matalana. Tällöin ei marginaalierien hinta ole mikään este, kun siinä ei maksetakkaan raaka-aineesta, vaan tehdään hintamanipulaatiota.Terveisin: Korpituvan Taneli
AR kysyy miksi kasvattaa mäntyä?
Minulla on ainakin sellainen tilanne että mänty on lähes kaikilla kuvioillani ainoa käypänen puulaji. Peltoheitoissa kuusikin menestyy minulla.Jos istutan kuusta, olen nostamassa kädet pystyyn hirvimiesten edessä ja hyväksymässä jo lähtökohtaisesti huonon tuloksen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sellupuun ylitarjontaahan maassa on eikä se tilanne kovin paljon parane, vaikka puu olisi parempilaatuistakin. Tosin sellusaannon paraneminen ja korjuukustannusten lasku auttaisivat tilannetta kokonaisuutena. Jos selluteollisuus saa puunsa pienemmin korjuukustannuksin ja saa siitä paremman saannon, niin se ostaa sitä enemmän ja vähetää tuontia ja lyhentää seisokkeja.
Tähän saumaan tekee hyvää nämä uudet investoinnit. Myös investointien kannattavuutta laskettaessa puun laatu on tärkeä tekijä.Tukkipuolella on aivan selvä asia että nykyiselläkin sahauskasiteetilla puuta vietäisiin selkeästi enemmän ulos jos tukin laatu olisi parempi ja sitä hyvää laatua olisi enemmän.
Erityisesti pikkusahojen pikkutukkimarkkina vetäisi paremmin jos harvennuksiisa voitaisiin poistaa muutakin kuin hirvenvikuuttamia puita.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ammatti Raivooja:
”Nii siis minkä takia niitä hirvituhoja pitäisi vähentää ? Ottaako Tanelikin muiden muassa vähän turhaa stressiä niistä kun puuta kuitenkin riittää ja on riittänyt?”Kun hirvivagot saadaan pois niin puun laatu paranee oleellisesti. Myös metsänomistajien motivaatio hoitaa metsiään paranee, kun niitä ei tarvi hirville syöttää, ja taas laatu paranee.
Lisääntyvä puu tulee mimenomaan sinne laadukkaampaan päähän eli tukkiin ja vielä tukin keskimääräinen laatukin paranee. Laadulla on aina ollut ottajansa, eli Suomalaisen sahatavaran kilpailukyky maailmalla paranee.
Tämä toki voi huikan kiristää tukin laatuvaatimuksia, mutta silloin siihen varaakin. Toisaalta tämä saattaa avata pikkutukki kokoiselle puulle tietä, kun sielläkin laatu paranee.Sitten kerron sellupuusta AR:lle kaksi tarkoin varjeltua salaisuutta, ethän kerro kellekkään.
1. Sellun saantokin on huomattavasti parempi suorasta hyvälaatuista puusta, kuin hirven raiskaamista käkkäröistä. Sellun puhtauskin paranee roimasti kun on vähemmän kuorta keitossa, suoran puun vuoksi.
2. Suoran hyvälaatuisen sellupuun korjuu tulee huomattavasti halvemmaksi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Nyt taas liioitellaan näiden investointien puunkulutuksen lisäystä ja vähätellään Suomen puuvaroja.
Kunhan nyt sellupuulla päästäisiin edes siihen että vuoden jokainen päivä on potentiaalinen kaupantekopäivä. Tällä hetkellähän eletään selvässä puun ylitarjontatilanteessa, jossa nämä kolme iloista sellurosvoa joutuvat ostoaan hillitsemään ostokielloilla tämän tästä.Mikä selluteollisuuden agentti tämä AR joko on, tai ainakin luulee olevansa, kun esittää pienemmän puun sahauksen rajoittamista?
Kuitupuun saannille on vain yksi potentiaalinen uhkaaja ja se on energiapuu. Kun kuitenkin sekin on tukien varassa, niin siellä on yhteiskunnalla hyvä säätöruuvi olemassa.
Puun takunen kyllä syyllistyy nyt vahvaan liioitteluun. 20 cm tukin raja ei kyllä nouse ainakaan Sinun elinaikanasi. Aina saattaa tulla pientä viilausta läpimittaankin, mutta yksikin sentti on siellä jo iso asia, sahauksen saannonkin kannalta.
Sitä olen hiukan ihmetellyt ja omalta kohdaltani pelännyt, tuota tukin laatumaksutavan tulon hitautta. Saatamme myös joskus nähdä järeyteen perustuvia hintaluokkia enemmänkin kuin nyt on. Eli siinä mielessä Puun Takusen kehoitus hyvästä metsänhoidosta on kovin tarpeellinen.
Noilla puun takusen ohjeilla, jos ne menisivät kaikilla läpi, tulisi kyllä nykyiset tukin mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää tukkipuuta reilusti markkinoille lisää. Tietysti myös sitä järeääkin tukkia. Takavuosina on tosin ollut sellainenkin ihmeellinen käsite esillä kuin ylijäreä tukki. Tiedä sitten taitaa tällä hetkellä olla jo vähän ohi mennyt ilmiö, vai onko?Terveisin: Korpituvan Taneli
Aarre-lehti on jäänyt muutamaan irtonumeroon, lähinnä siksi että kyllä pitäisi olla sitten enemmän viitseliäisyyttä lukeakkin jos lehtiä enemmän tulisi.
Jessen pitäisi nyt kyllä tutustua noihin VMI tuloksiin tarkemmin.
Kun katsotaan yli sodan puumääriä, niin yllättävän lyhyessä ajassa ajettiin ohi sodan edellisistä puumääristä, vaikka pinta-alaa oli menetetty rutkasti ja pääosin kai erittäin hyvää metsänpohjaa vielä olikin menetetty.Syy oli tämä harsintajulkilausuma ja siitä seurannut, paljon parjattu, aukottaminen.
Olihan tätä konstia jo kakskymmentä luvulta alkaen kokeiltu, niin että tiedettiin sen teho. Tällä aukottamisella nostettiin Suomi ylös sodan jälkeen, ja sen hedelmiä nautitaan edelleen.Harsintakauden jälkeinen metsien korjailu tuotantokuntoon jatkuu yhä. Esim minulla jäi tämän syksyn savotan jälkeen vielä pari hehtaaria joilla harsinnan turmiollisuus näkyy jonkinlaisena aukkoisuutena ja eri-ikäisyytenä. Sen kun vielä panen nurin ja ja männyn taimille, niin minun sarkani Suomen metsätaloudelle on kuokittuna.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minä tässä olen jo pitempäänkin ihmetellyt tuota valitusta metsäpalstojen ylihintaisuudesta.
Kukaan ei tietääkseni ole pakotettu ostamaan palstaa ylihintaan. Hintahan laskee heti kun tarjoukset tippuvat.
Mikä sitten aiheuttaa nämä ns ” ylihintaiset” tarjoukset ja kaupat? Ovatko ne todella ylihintaisia?Olen kuullut ja lukenut täälläkin monesti, että kannattava metsätilan osto on sellainen jossa parin vuoden aikana pystyy hakkaamaan kauppahinnan edestä puuta pystyhinnoin. Tämä onkin joskus ollut todellisuutta tälläinen tietämättömien myyjien ryöstäminen.
Nykyisin on, häveliäisyys syistä, ruvettu puhumaan siitä että palsta nettohakkuutulo kymmenen vuoden aikana pitää kattaa hankintahinnan ja sille lasketun koron.
No, tuo tuntuu jo mukamas kohtuulliselta vaatimukselta, mutta täytyy muistaa että silloinkin on puhdasta voittoa kertynyt palstan sen hetkisen arvon verran. Eli kauppa se on joka kannattaa.Tästä tullaan siihen lopputulokseen että metsäpalstat eivät ole tällä hetkellä ylihintaisia eivätkä ole sitä olleet oikeastaan koskaan.
Vaatimukset kaupan tuotolle vain ovat ylimitoitettuja.
Tietenkin täytyy myöntää että suoralla velalla ostettaessa pitää olla varovainen ettei ota velkaa kerralla liikaa päälleen, metsä on joskus vähän pitkäveteinen takaisin maksaja.Terveisin: Korpituvan Taneli
Torppari:
”aiemmin oli keskusteluissa ettei metsää kannata ottaa lahjaksikaan kun verottaja vie kaiken..”Joo, silloinhan me Metsuri Motokuskin kanssa Lupasimme jalomielisesti ottaa kaikenlaiset maa lahjoitukset vastaan, olimme jo sopineet senkin miten Suomen jaamme. Sitten siihen kiilasi joku savolainen ja eteläsuomalainen väliin.
En tiedä onko muut saaneet niitä lahjoituksia, mutta minulle asti ei vielä ole tullut yhtään.Piikki on edelleen auki!
Terveisin: Korpituvan Taneli
