Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka se pakko olisi kuinka huono konsultti tahansa, pitäisi nämä yhteislupa-alueet ottaa ylhäältä tulevalla määräyksellä käyttöön, jos seurat eivät kykene niitä yhteistoimin perustamaan.
Meilläkin se oli yhden puheenjohtajan projekti joka sitten valittiin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajaksi. Nyt ei kukaan edes muista olleensa vastaan mainittua aluetta.Tuollaiset muutaman luvan alueet ovat lapsellisia. Niitä lienee kuitenkin vaikea sopia suuremmiksi, kun riistanhoitoyhdistysten alueetkin ovat monesti turhan pieniä.
Nykyisillä lupamäärillä mitaten pitäisin sellaista sadan luvan yhteislupa-aluetta melkein miniminä.Yhteislupa-alueillakin on sitten ilmennyt sitä että liian herkästi lopetetaan jahti, mutta ei kuitenkaan mielellään sallittaisi toisten käyttää niitä lupia.
Mutta miten me Suorittava saataisiin se maanomistajien äänikin kuulumaan siellä yhteislupa-alueella sitten. Äläkä nyt kerro että riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa on maanomistajajäsen. Se on kyllä niin että siihen virkaan nimitetään juuri tarkkaan harkittu henkilö, joka itsekkin kulkee hirvestämässä. Se on siis tässä suhteessa kuollut kirjaain.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Torpparilla tuskin on noin huono tuntemus alaan, kuin tuosta Ammatti metsuri kyselystä voisi päätellä.
Kyseessähän on ihan selvä korostus sille että kyseessä on ammatikseen metsurin työtä tekevä henkilö, jonka pääasiallinen elanto tulee metsurin hommasta. Juuri niinkuin mm rekkamis sanoi, erotukseksi meistä harrastelijoista.
Vastaavia nimikkeitä on paljon:
Ammatti kalastaja
Ammatti metsästäjä, vaikka tuskin Suomessa enää edes on heitä.
Ammatti maanviljelijä
Ammatti puutarhuri
Amatti autoilija
Hyvin monien ammattinimikkeiden edessä tuota käytetään, kun halutaan korostaa toiminnan ammattimaista luonnetta.Terveisin: Korpituvan Taneli
Vetoat, Suorittava, toistuvasti siihen että pitäisi tehdä itsekkin jotain.
Jos minulla on esim hoidettava taimikko, niin minun tekemisekseni riittää kun näytän sen kartaltalta ammatti metsurille ja maksan myöhemmin laskun. Minun ei ole pakko asian hoitamiseksi edes käydä kuviolla, eikö näin ole.
Hirviasian olen hoitanut siten että olen tehnyt vuokrasopimuksen, käytännössä nolla vuokralla metsästysseuran kanssa. Seura on ollut hyvin halukas tähän järjestelyyn, siis se ei ole tehnyt sopimusta kanssani minun pyynnöstäni, vaan ollut aktiivisesti sitä haluamassa.
Minun mielestäni olen tehnyt tarvittavan asian hyväksi, vallankin kun ottaa huomioon että olen järjestänyt palstoille kaksitasoisen tieverkoston. Ensiksi metsäautotiet, niin tiheään kuin Kemera säännöt sallivat, lisäksi huomattavan tiheän piennartieverkon, jota pitkin pystyy maasturilla ajamaan ja kärryn kanssa saalista kuljettamaa.
Tämän lisäksi raportoin hirvien liikkeistä, aina kun jotain huomaan ja järjestän itseni pois metsästä jahdin aikana.
Mitä muuta minullta vielä odotetaan? Ei kaikkea tarvitse tehdä itse kunhan huolehtii siitä että on sopinut jonkun muun kanssa hommasta ja on järjestänyt olosuhteet otollisiksi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Eli siis, jäljelle jää vain täysi hirvilupa ilveilyn lopettaminen ja hirven ampuminen olisi luvallista, kunhan olisi määrätyt taito ja tietotasot ja hommaan sopiva ase.
Nyt sitten sanot että hirvet taas vain lisääntyvät. Yllätys yllätys, metsästyshaluisia ja kykyisiä ihmisiä löytyisi aika paljon.
Jostain syystä hirvenmetsästykseen halukkaat eivät kaikki hakeudu näihin ”virallisiin” porukoihin. Ilmiö on havaittavissa täälläkin jossa kuitekin kaikki alueella asuvat ihmiset ja lisäksi muuallakin asuvat maanomistajat pääsevät seuraan. Seurassa ei liioin tietääkseni ole mitään uusien jäsenien monotusjärjestelmää.
Sellaisilla alueilla jossa seraan pääsy on vaikeaa ja seuran hierarkia epäterve, tälläisten ulos jäävien halukkaitten olemassaolon toki ymmärränkin.Jostain syystä seuroissa ei nähdä tai ei tunnusteta tätä ulkopuolista hirvenampujien reservin olemassaoloa ollenkaan. Olemassa se on kun minullekkin on yhteistyötä ehdoteltu muutamaan kertaan. En ainakaan vielä ole tälläiseen yhteistyöhön ryhtynyt. Tosin olen kyllä aina ilmoittanut, että minä en sitten näe ja kuule yhtään mitään, vaikka epävirallista ampumista tapahtuisikin. Minulla on kuitenkin sellainen käsitys ettei pääluvusta ole epävirallista vähennystä tapahtunut.
Tosin salametsästystä tulee täälläkin silloin tällöin ilmi, mutta ovat olleet aina muutaman kymmenen kilometrin päässä.
Miten se on siellä Suorittavan tanhuvilla salametsästäjät ilmeisesti lölytävät hirviä, vaikkei niitä virallisesti edes olekkaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava, kun nyt tyrmäsit minun kompromissi ehdotukseni, niin mitä muuta voitaisiin tehdä?
Onko nykyinen lupakäytäntö mielestäsi se paras mahdollinen, vai olisi jotainparannettavaa?
Minä olisin kyllä valmis huomattavasti löysäämään lupasysteemiä, niin että päästäis näkemään löytyykö niitä hirviä vai ei.
Jos lupakäytäntöä EI VOI mielestäsi löysätä, niin miksi ei? Onko syynä vain saaliin varmistaminen? Miksi sellaisillakaan alueilla, joissa hirviä löytyy ja seura on valmis lisääkin ampumaan lupa käytäntöä ei voi löysätä?Minun visioni olisi se että kanta pudotettaisiin selvästi alemmaksi, ensin vaikka alle 2/1000 ha ja huolehdittaisiin siitä, että kanta olisi mahdollisimman lisääntymiskykyinen, niin että vasatuotto olisi suuri. Näin saataisiin metsästettävääkin kuitenkin. Jatkossa, jos taimikkovahingot ja hirvikolarit oikeasti eivät vähenisi, niin määritettäisiin uusi alempi kannan taso.
Mitäs tuumaat? Saadaanko me tästä oikeasti ”yhteisesti hyväksytty” malli aikaiseksi? Siis ei metsästäjärjestöjen ”yhteisesti hyväksytty”, vaan sellainen, jossa muutkin ovat mukana!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jelloniin ja rutareihin en ole koskaan tuntenut kiinnostusta.
Metsästysseuraan, nimenomaan hirviporukkaan on oikein useampaankin pyydetty. Mahdollisesti olisin liittynytkin, mutta kun silmät on oikein synnynnäisesti sellaiset etten välttämättä osu edes isommankaan ladon seinään.Tietysti voisin hakeutua psykiatriseen hoitoon, mutta tuskin siellä pystyttäisiin muuttamaan näkökykyä niin että hirven katkaisema männynlatva näyttäisi ehjältä.
Täytynee siis edeemlleen jatkaa ininää hirvistä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Voivoi suorittava, sinun näkövinkkelisi on aivan liian lyhyt tähän hirvihommaan.
Kun olin 5…6 vuotta hirviä ei tosiaankaan ollut liikaa. Kotikunnassani oli neljä (4) hirvilupaa. (Enimmillään n 600). Silloin näin ensimmäisen ammutun hirven.
Elävän hirven näinkin sitten vasta joskus 16 vuotiaana. Sittenpä niitä onkin ollut näkösällä ihan etsimättä vähän väliä.
Täällä meillä kanta pullahti suureksi jo 60-luvulla.Ainoa este kannan laskulle Suomessa on lupamenettely.
Kun et oikein ole lämmennyt sille Mehän pojan ajatukselle täysin vapaasta metsästyksestä, niin voitaisiinko me löytää kompromissi, jonka Sinäkin hyväksyisit?
Poistetaisiin ensiksi lupamaksu ja annettaisiin lupia kullekkin seuralle pyydetty määrä. Mitä arvelet homman vaikuttavan?Terveisin: Korpituvan Taneli
Täällä yritetään viljellä harhaluuloa, että puun laadun paraneminen yleisesti ja määrien lisääntyminen jotenkin laskisi puun hintaa Suomessa.
Jos hirvituhot eliminoitaisiin kannan pudottamisella alle 1/1000 ha tihentymissäkin, Suomalaisen puun laatu nousisi kohisten. Myös määrät nousisivat. Motivaatio hoitaa metsää paranisi.
Tämä merkitsisi sahoille selkeää menekin paranemista ja siis lisisi kysyntää.. Vaikka lisäys tulisi pääasiallisesti tukkina, silti myös tuotetun kuitupuun määrä lisääntyisi ja laatu paranisi. Muutos olisi senverran hidas kuitenkin, että teollisuuden kapasiteetti pystyisi siihen mukautumaan.Hirvimäärän pudottamisen vaikutukset olisivat aika laajoja. Jopa korjuukustannukset laskisivat, kun puussa olisi vähemmän mutkia ja vikoja. Puuta olisi myös enemmän hehtaarilla, eikä esim männiköissä olisi niin paljon kuusta ja arvotonta kampiakselikoivua.
Puulajivalinnat normalisoituisivat mikä nostaa laatua ja määrää. Voisimme lopettaa haapalaudan tuonnin Baltiasta yms, yms.Terveisin: Korpituvan Taneli
Sivutuotteiden määrissä minulla lienee jo vähän vanhentuneet tiedot.
Perinteisesti mäntykeiton aikana saadaa raakamäntyöljyä suuruusluokaltaan 50 kg per sellutonni ja raakatärpättiä suuruusluokaltaan 5 kg per sellutonni. Mieleen on jäänyr että joku laskeskeli mäntyöljytulojen vastaavan sellutehtaan käyttöhenkilökunnan tuloja, siis joskus 80/90-luvuilla, silloisilla hinta ja palkkasuhteilla. Tietysti vain jos olisi keitetty pelkkää mäntyä.
Nämä tuotteet ja niiden jatkojalosteet ovat voimissaan edelleen.Lingniinistä ja muista puusta liuenneista aineista on paljon puhuttu näiden ”bio” tehtaitten yhteydessä. Niissäkin mänty kyllä taitaa olla vahvoilla kuuseen verrattuna.
Sellusta tehtävien erikoisjalosteiden suhteen kuusi on ylivoimainen, nyt ja ilmeisesti tulevaisuudessakin.Yhteenvetona voitaneen todeta, että tämä sivutuotepuoli tasoittaa, mutta ei tasaa puntteja kuusen ja männyn kilpailussa sellupuuna.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Silloin hirviä on todella paljon ja ne ovat todella nälkäisiä jos harmaaleppäkin kelpaa. Sehän ja serkkunsa tervaleppä ovat tähän asti olleet ainoat puut joita hirvet eivät ole kelpuuttaneet ravinnokseen. Vastoin yleistä luuloa kuusikin kelpaa, kunhan hirvellä on vain tarpeeksi nälkä. Hirvisuojien myyjän mukaa 6/1000 ha on sellainen kipuraja, jossa kuusikin alkaa kelvata.
Terveisin: Korpituvan Taneli
