Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Se Pohjois-Satakunnan suuri tulipalo oli muuten 1959 kesällä. Joten siellä voi olla vain 56 vuoden vanhaa metsää, jos kerran on paloaluetta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Eipä ollut kovin paha tämä myrsky, meni ohi pohjoisen puolelta. Mökiltä kuitenkin sähköt muutaman tunnin poikki, kirkonkylällä ei katkoja.
Harjavalta ei ilmeisesti ollut liioin oikein myrskyn silmässä, mutta turha sillä on elvistellä, osuu se kuule vielä meillekkin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo topintamin kommetti käytännön työstä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on asiallinen. Voi olla ettei paikat kestä ja voi olla ettei homma kumminkaan miellytä. Eli jotain kautta mahdollisimman aikaisin metsäänkin.
Verotuksen suhteen kai on selvää että kaikki työhön liittyvät kulut ovat vähennyskelpoisia. Näistä asioista ja ALV kiemuroista saat selkeän kuvan yrittäjäkurssilla.
Sitten kun hommaan alat, niin kaluston hankinnassa nuukuus kostautuu. Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa sanoo suomalainen sananlasku.Onnea molemmille yritykseen
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän aikanaan heinäseipäät ja aitatolpat tehtiin omasta metsästä. Tekipä joku pihlajan kepistä luudan ja haravan varren. Kirvesvarsiin käytettiin jo selkeästi järeämpää koivua. Talvisin reen aisat tehtiin Koivusta. Siitä nimitys aisapuun mittainen, on vieläkin käytössä.
Viimeksi kun olen kirvestä varttanut niin kyllä se oli hickory varsi.
Kovin herkästi harjanvarretkin on sorvattuja samoin karsintasahan varsi ettei ole teleskooppinen alu varsi. Aurausviitoiksikin on tullut ostettua heijastimella varustettuja oranssikeppejä.Tuohon aitatolppa asiaan minäkin innostuin, mutta sitten olikin osuuskaupassa sorvattuja ja kyllästettyjä tolppia siihen hintaan että into lopahti.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ammattilaiset ovat tietysti ammattilaisia, mutta melkoisen alan raivaavat myös harrastelijat ja puoliammattilaiset.
Raivaus ei ole sellainen ammattilaisten suljetun piirin tietoon perustuva asia, josta muut eivät mitään ymmärrä.
Minäkin sentään hankin ensimmäisen raivaussahani 1982, sitä ennen olin raivannut vesurilla kohtuullisia pinta-aloja. Siinä ensimmäisessä ei niin valtavaa löylyä ollut vaikka se painoikin kuin synti. Kiihtyvyys. Ainakin oli verkkainen.Nykyisenä raivurina on tilhi 450, jolla emäntä nykyään pääasiassa harrastelee. Varalla on vanha Partneri, pääasiassa ruohoraivurina.
Minä harrastelen nykyisin huksun reppuraivurilla. Vaikka se ei mikään löylyvehe olekkaan, sopii hyvin AR:n mainitsemiin ongelmakohteisiin ja saa suurenkin yksittäisen susipuun nurin. Minulle se sopii siksi että sillä saa helpotettua puun keruuta. Sillä kun voi karsia pystyyn ja katkoa kaadetun riukupuun, jopa karsia hiukan maahan päinkin.
Tuskin reppuraivurista tulee koskaan ammattilaisten kalua. Nykyinen on jo varmaan liian kesykin siihen, eikä kukaan ilmeisesti vielä tiedä sen kestävyydestä mitään. Eikä kukaan maksa ammattilaiselle sellaisesta työstä mitä esim. minä sillä teen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Hirvikärpäset on yksi indikaattori siitä että hirviä on liikaa. Meillä oli jo nyt hirvikärpäsaikana yksi vuosi välissä että niitä ei ollut ollenkaan, kun talvikanta oli hyvin vähäinen.
Hirvikärpästen lisääntymisessä on niin monta mutkaa matkassa että pienellä hirvikannalla kärpäskanta kuolisi sukupuuttoon.
Jos on suojakelejä useita talvella niin se tappaa hirvikärpäsen kotilot. Jos on huono kylmä kesä niin osa ei ehdi kuoriutua. Oli tässä sellainenkin kesä että hirvikärpäsaika alkoi hyvin varhain valtavilla määrillä ja kesti vain neljä viikkoa, kun kaikki kuoriutuivat yhtä aikaa.
Näistä syistä johtuen on onnen kauppaa tavoittaako hirvikärpänen hirven ja onnistuuko seuraava sukupolvi.
Väitänkin että jos hirvikanta tiputetaan niin että niitä on tiheimmillään 1/1000ha niin me pääsemme eroon kokonaan hirvikärpäsestä.Terveisin: Korpituvan Taneli
