Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tuo Metsä groupin viestissä ollut tutkimus.
Otsikkona on: Suunnitelmallisuudella korkeaan liiketulokseen.
Seur. sivun otsikko: Korkeaan taloudelliseen tuottoon päästään, kun metsän tarjoamat hyödynnetään ja työt tehdään suunnitelmallisesti.Tutkimuksen esittely alkaa:
Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaidemme liiketulos hehtaaria kohti on neljänneksen korkeampi kuin kuin maamme yksityismetsissä keskimäärin.Tähän asti kaikki on varmasti totta.
Täytyy kuitenkin huomata kaksi seikkaa:1. Vertailukohtana on ”maamme yksityismetsissä keskimäärin”. Eli vertailussa ovat mukana kaikki täysin hoitamattomat tilat ja harsinnat ja muut luonnonhoidot.
2. Tutkimuksessa ei edes yritetä väittää että Metsa groupin sopimusasiakkuus olisi ainoa keino päästä ”Suunnitelmallisuudella korkeaan liiketulokseen”
Jees H-valta tekee tästä tutkimuksesta vain vähän vääriä johtopäätöksiä.
On toki monia, varmaan parempiakin tapoja, päästä hyvään liiketulokseen kuin Metsä groupin hoitosopimusasiakkuus.
Meillä on lukuisa joukko muita sopivia sopimuskumppaneita ja varmasti, ainakin osa, aktiivisista metsänomistajista pääsee yksinkin hommaa johtaen, samanlaisiin tuloksiin.Terveisin: Korpituvan Taneli
ForestKitt sovelluksesta ei ole tosiaankaan ulospäin näytettävää hintatietoa.
Kysyin asiaa ja sain vastauksen että halutaan tarjota jokaiselle erikseen, toisaalta tarjouksessa ei ollut mitään mainintaa tarjouksen luottamuksellisuudesta, joten julkistan tarjouksen.
1€/ha/v+alv, mutta vähintään 650€/v. Hinta kyllä rajaa potentiaalisia käyttäjiä pois. Minullakin hinta olisi n. 10€/ha/v. On vain pakko pärjätä ilman.
Tuo merkitsee sitä että sillä rahalla saisi kymmenen vuoden välein (6 500 €) teettää metsäsuunnitelman ja painattaa sen nahkakansiin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Voi pyhä yksinkertaisuus. Luuleeko jesse tosiaankin että villi ja vapaa metsänomistaja on aina varmasti MHY:n valtakirja asiakas. Kyllä on mielikuvituksetonta ajattelua.
Minä ainakaan ole koskaan valtakirjakauppaprovikkoja maksanut, enkä maksa, niin kauan kun pääsen kompuroimaan palstan reunalle omin avuin.
Leimikon teosta olen toki joskus kai maksanutkin, mutta monesti on mennyt jonkun kampanjan piikkiin.Väitän edelleen, ettei asiansa osaavalla metsänomistajalla välttämättä ole mitään hyötyä sopimusasikkuudesta, jos nyt ei lie isompaa haittaakaan.
Jos nyt esim jesse sanoisi sopimuksensa irti, niin olisikohan tuo mikään katastrofi. Vallankin jos ne haavikkojen erillissopimukset jäis voimaan.Miksi minun pitäisi Tehdä Sopimus MG:n kanssa vaikka Metsäliiton jäsen olenkin?
Viimeisten 20 vuoden aikana he ovat pystyneet ostamaan minulta vain yhden 6ha enerkiapuukohteen. Muut kaupat ovat sitten menneet paremmilla hinnoilla muille.
Niistä Muista kylläkin SE on vetäytynyt täältä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo tutkimus, jossa sopimusasiakkuus nosti taloudellista tulosta 25%, on kyllä nollatutkimus puhtainmillaan jos sanotaa että se ero johtuu sopimusasiakkuudesta.
Jos sellainen tavallinen metsänomistaja, joka ei ole kolmeenkymmeneen vuoteen metsässään käynyt tekee tuon sopimuksen ja noudattaa neuvoja tulos on varmaan parempikin. Jos hän ottaa jonkun muun ammattilaisen (mhy tai joku muu) tuekseen ja taas noudattaa annettuja ohjeita, niin tulos on yhtä hyvä. Ei se sopimusasiakkuus ole se ratkaisu vaan oikeaaikaiset toimenpiteet metsässä. Monet pääsevät siihen ilman isompia tukijoitakin.
Jos sitten sellainen metsänomistaja, joka tekee tai teettää kaiken ajallaan ja kilpailuttaa tarvittaessa asioita, tekee sopimuksen niin eroa ei taatusti ole.
Terveisin Korpituvan Taneli
Jätkän pätkät oikeassa rautahepo ei ole vaatimaton , muuta kuin hinnaltaan.
Tässä hommassa vinssin käyttöä rajoitta se että 400 kg hepo lähtee kelkkana konkeloa kohti, jos se on lujassa. Kun panee liinalla kiinni isoon puuhun, niin johan konkelo irtoaa, kunhan vetää oikealta puolen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Vaatimattomankin ajokoneen apu yleensä riittää.
Minullakin pelkällä rautahevon vinssillä saa joko nostettua/vedettyä tyveä taakseppäin, tai vetää sivulle päin. Oma paino ei yleensä riitä, niin liinalla kone isoon puuhun kiinni.
Varmaan jo mönkkärilläkin vetää paljon, kunhan on tarpeeksi pitkä vaijeri tai liina.Terveisin: Korpituvan Taneli
No, se ”laskutusjuttu” ei tullut sen selvemmäksi. Ei toki nimiä tarvitakkaan, mutta kyllä muutakin pitäisi olla kuin että vakaalta isäntämieheltä kuultuna.
Jos sitten 2010 kepitetty ojitussunnitelma on edelleen kaivamatta, niin katsoppa jo hiukan peiliinkin. Kyllä aktiivisuutta olisi jo viiden vuoden aikana tarvittu muutakin kuin tämä kirjoitus palstalle.
Metsäsuunnitelman aikanaan metsäkeskus laskutti vasta sitten kun suunnitelma oli minulla kädessä.
Jotku ne onnistuu keräilemään MHY:n Metsäkeskuksen ja Otson pieleen menneitä hankkeita ympärilleen ja ainoa mitä tehdään on 5 vuoden kuluttua kirjoitus ML:n nettipalstalle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Oikeasti ne kätilöt kyllä taisivat puhua sunnuntai- ja vuorolisistä, eivätkä ylityökorvauksista.
Pahin asia minusta tässä hallituksen kaavailussa on sunnuntai- ja vuorolisien leikkaukset. Ne ovat korvausta epämukavasta työajasta, eivätkä esin vuorolisät ole edes kovin suuria. Siinä on sekin ongelma että vuorotyöhön on yhä vaikeampi pakottaa ketään, jos lisiä leikataan. Tiedän kyllä paperiteollisuudesta ettei vuorotyö oikein houkutellut, vaikka siitä kieltämättä sai ihan kohtuu korvauksen siellä, paremman kuin hoitsuilla. Kovasti vain pyrittiin päivätöihin.
Ylityökorvausprosentit ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkeita, niissä on varaa leikatakkin. Monilla aloilla, käsittääkseni sairaanhossa esim., ei todellisuudessa edes makseta ylityökorvauksia vaan korvaus tulee tunti tunnista vapaana. Ylityökorvauksia maksetaan rahana juuri mm metsä- ja metalliteollisuudessa. Silloin niiden leikkauskin vaikuttaa suoraan kilpailukykyyn.Terveisin: Korpituvan Taneli
