Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Noista haavan vesoista tai siemensyntyisistä taimista vielä.
Aukoksi hakattavan alueen raivaukseesa huomasin että haavan taimia oli tasaisesti koko alueella harvakseltaan. Alueella ei ole kuin yksi pienehkö haapa, enkä ole siitä viimeisinä vuosina mielestäni haapoja kaatanutkaan. Viereisillä lohkoilla ei ole haapoja kuin muutama ja kaukana nekin.Kysymys kuuluukin, että onko metsähaapa kovinkin kärkäs leviämään myös siementensä avulla?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ihmettelen kovasti, jos tosiaan saa panna haapaa koivun sekaan samaan kasaan. Se että haavasta saatetaan maksaa koivun hinta ja siten se hyväksyä koivuksi, mutta eri kasaan pantuna kuitenkin.
Haapahan on erinomainen mekaanisen kuidutuksen raaka-aine, koivukin siihen kelpaa, mutta erikseen. Sellun raaka-aineena haapa on myös hyvää mutta erikseen keitettynä.Kerron täällä varmaankin viidettäkymmettä kahdeksatta kertaa tätä koivu/haapa tarinaa Kaskisten Metsä-Botnian ajoilta.
Koivun mukana sallittiin tuoda haapaa, mutta korkeintaan yksi nippu kuormaa kohti. Syynä oli se että haapa keittääntyi aivan liian pehmeäksi koivulle tarkoitetuilla kemikaalimitoituksilla. Koivusellun laatu siis kärsi. Tehtaan silloisen periaatteen vuoksi keitettiin kuinkenkin vain kahta lajia sellua. Havua, jossa oli mänty ja kuusi sekaisin. Toinen laatu oli lehtisellu, siis koivu ja haapa sekaisin.
Vuosien mittaan ilmeisesti markkinat pakottivat keittämään puhdasta kuusta erikseen ja vihdoin myös puhdasta haapaa erikseen ja kas saatiin kaksi uutta sellulaatua tehtaalle, jotka sitten menivät hyvin ja hyvään hintaan kaupaksi. Samalla tietysti paranivat myös mänty ja koivusellun laatu.Nykyisin haapa yleensä varataan mekaanisen massan tekoon.
Oliko Jees, tosiaan niin että haapa ja koivu pantiin ihan samaan kasaankin?
Terveisin: Korpituvan Taneli
No, hellejakso oli ja meni, mutta vuorokauden keskilämpö ei laskenut. ”helteellä” kun oli päivällä 22…26 astetta ja öisin 4….11 astetta. nyt päivällä 17 ja yöllä 15, niin taisi keskiarvo vain nousta. Työntekoon kelit lämmön puolesta vain paranivat.
Sadettakaan ei nyt niin valtavia määriä ole tullut, mutta kovina kuuroina, hakkaa herkästi viljan lakoon. Sadetta tässä ei nyt kyllä olisi varmaa kukaan toivonut, mutta jos se pysyy kohtuudessa, niin OK.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Oli minullakin kelkka jos yli 20 vuotta sitten ja siinä nytkällä varustettu parireki. Kelkka oli joku lynx, silloinen työkelkka, muuta en muista.
Totesin ettei ole ainakaan minun metsäpelini. Kelkalla ajo perustuu vauhtiin, mutta puiden väistely on vauhdissa vaikeaa. Kelkka on vain talvipeli.
Ehkä menettelee kulkuvälineenä palstalle. Tietysti siellä missä on järvenselkiä käytettävissä sillä voi kuormallakin huristella avoimella selällä. Muuten lasken kelkan pelkästään vapaa-ajan peliksi.2002 ostin sitten rautahevon ja sillä pääsee kesää talvea. On tarpeeksi hidas että voi väistelläkkin. Pujottelua helpottaa pakki. Mönkijää pienempi kuormauskorkeus. Vetokyvyksi sanotaan 1,1 kiintoa ja kyllä se toteutuukin kunhan on sopivan järeää puuta. Piennartiellä ja siliällä kankaalla menisi varmaan isompikin lasti. Ihan keppitavarasta tulee vain niin korkea kuorma ettei tuohon kiintomäärään kannata pyrkiä. Kuormaimen puute suurin ongelma. Onhan siinä puomivinssi, joolla saa kyllä kuormaan, mutta sitten tahtoo loppua huumorintaju kun pitäisi saada pinoonkin.
Nyt jos olisin puhtaalta pöydältä jotain ostamassa, niin kai se olisi joku mönkijä. Niihin saa hydraulikuormaimiakin.
Terveisin Korpituvan Taneli
Jesse, kun metsänomistajalta vaaditaan joustoa isojen metsänostajien taholta, niin kyllä se merkitsee nimenomaan paineita kuidun hinnalle. On siis täysin utopiaa odottaa merkittävää kuidun hinnan nousua, vaikka kuidun käyttökapasiteetti hiljalleen jopa kasvaisikin.
Kuidun ja tukin hintaero tulee kyllä säilymään samassa suuruusluokassa kuin nykyäänkin. Eli edelleen kannattaa tähdätä tukkiin ja ottaa se kuitu talteen, jota ei tukiksi saa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Varmaan se V-klinga terä kiihtyy nopeammin, kuin tavallinen, mutta vastaavasti siitä sitten puuttuu osa sitä huimapyörä voimaa, joka auttaa kierrosten pysymisessä.
Joka tapauksessa yllättävän hyvä terä.Vaikka V-klinga näyttääkin samalta kuin lohjennut terä, niin se on kuitenkin tasapainossa. Lohjennut terä ei yleensä ole tasapainossa, eikä sellaisella pitäisi ajaa. On hengenvaarallinen, kuka tietää minkä kokoinen pala lähtee seuraavaksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mikä on nyt juuri tällä hetkellä tilanne karkoitusaineitten suhteen?
Olen joskus saanut metsästäjiltä karkoitekanisterin, oli motaa vielä, ilmaiseksi. Se tuli siis riistanhoitopiiristä. Mutta entä nyt Jesse saa aitavärkkejä mutta meilläkin metsästäjätkin oli hiukan huuli pyöreänä tämän uuden onganisaation kanssa, eivät tienneet että saako mitään.
Agrimarket toimittaisi kyllä Trikoa 388€/10 litraa. Myyjä sanoi että joku asiakas oli saanut jostain puoleen hintaan?Eli mikä on tilanne juuri nyt, tässä asiassa?
Terveisin: korpituvan Taneli
En tosiaankaan epäile yhtään Puun takusen kokemuksia. Vallankin kun kasista kymppiin siirrytään. Seiskasta kymppiin saattaa olla ettei positiivisia asioita ole yhtä paljon. Kasi oli sarjassamme susi jo syntyessään käyttiksiä. Minuakin liikkeessä jo varoitettiin ja neuvottiin ottamaan seiska. Minulla on kuitenkin kasin lisenssi, kun seiskaa ei viime kesänä enää ollut omalla lisenssillään myytävänä. Saisin siis kympin päivityksen samoin ehdoin kuin kasin käyttäjät.
Olen tässä vain myös kertonut omia huonoja kokemuksia päivityksistä. Onnistuneista tapauksista huolimatta, neuvoisin panemaan omat datat talteen. Päivitys on kuitenkin aina riski, mutta eiväthän kaikki riskit välttämättä toteudu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Gla:
”Vieraslaji on ihmisen uudelle alueelle siirtämä laji. Tulokaslajit ovat itse levinneet uusille alueille.”Entäs sitten esim nokkonen. tarkoituksella sitä ei ole kukaan suomeen tuonut, mutta ei se olisi levinnyt ilman ihmistä?
Entistä tärkeämpänä pidän Haittakasvi ja Haittaeläin nimikkeitä. ihan sama onko alkuperäistä lajistoa, vieraslaji tai tulokaslaji.
Tässä tullaan kyllä kimuranttehin määritelmiin. Hyvä esimerkki on kettu ja muut pienpedot. Joidenkin mielestä haittaeläimiä, minun mielestäni hyötyeläimiä.
Hupaisaa on juuri tämä Lupiiniviha. Mitään isompaa haittaa ei ole osoitettu, viha perustuu vain tuohon vieraslaji statukseen. Ei lupiiniakaan mitenkään suojelemaan kannata ruveta, poistakoon omilta mailtaan joka katsoo tarpeelliseksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
