Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Miten on puun takunen, tiedätkö tarkemmin tuon toisen polven haavikon historia, vai oliko ostopalsta? Oliko kanto vai juurivesoja, joista toinen sukupolvi lähti liikkeelle?
Niin kuin täälläkin on todettu, kantovesta lähtenyt lahoo aina varmasti, mutta juurivesasta lähtevä puu ei ole niin herkkä laholle. Miten ison reiän vesakkoon pitää sitten tehdä, jokaisen kannon ympärille, että olisi edes joku mahdollisuus välttyä laholta?
Onko asiaa tutkittu?Terveisin: Korpituvan Taneli
Otsikon asioihin voisi lisätä vielä heikot tuulet!
Tälläkin hetkellä lämpöäkin olisi ihan kohtuullisesti haihdutukseen, mutta kun ilma ei yhtäään liiku, niin eihän haihtumista voi tapahtua, kun suht. Kosteus on jo 100%.
Tälle kesälle näitä tyyniä ja heikkotuulisia päiviä on sattunut aika paljon. Ei tarvitse mitenkään paljon sataa jos on hiukan viileää ja tuuletonta, niin vähempikin vesi tulee ongelmaksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sisätilojen valaistuksen kanssa nysvääminen, muka energian säästönä on ainakin Suomessa ihan pöhköä.
Meillä on vain kolme kuukautta, jolloin sisätiloja ei lämmitetä. Hukkalämpö tulee siis käyttöön, kyse on vain mahdollisista energian hintaeroista. Erikseen tietysti ne sisävalaistuksen kohteet, joissa hukkalämpö paikallisesti on haitaksi, silloin valaisintyypillä on merkitystäkin.Kumpa EU:kin olisi pannut sen taloudellisen ja henkisen panostuksen esim. LED valaistuksen kehittämiseen mikä on uhrattu hehkulamppujahtiin, niin olisimme energian säästössä paljon pidemmällä.
Silti, vaikka minulla on asunnossa suora sähkölämmitys, toki takalla terästettynä, minä valitsen aina LED lampun, jos se vain kohteeseen käy. Valasimia en kuitenkaan tämän takia vaihda, mutta kun uutta ostan, niin vain LED kamaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Turve on kotimainen vaihtoehto, joka myös pitäisi hyödyntää.
Varmasti voidaan tehdä paljon vielä turpeen noston haittojen eliminoimiseksi.
Toisaalta tiedän kyllä myös miten niitä haittoja tarkoitushakuisesti liioitellaankin.
Samoin on sen suhteen että jos joku suo on tulossa turvetuotantoon, niin valtion varoilla palkatut virkamiehet ryntäävät heti selittämään miten ainutlaatuisesta elinympäristöstä juuri sillä suolla on kysymys.Meillä on niin paljon soita että niistä riittää kyllä turpeen nostoonkin. Ei tarvitse kaikkia luonnontilaisia soita ottaa käyttöön. Voidaan toki jättää seurakuntien korpikappeleiksi nimetyt käkkärämännikötkin rauhaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Näinhän se on isoissa riskeissä aina, kun jotain menee pieleen.
Ydinvoimassa on vain se ero, ettei sen isoja riskejä edes yritetäkään vakuuttaa, vaan silmät umpeen ja eteenpäin veronmaksajajien tietoisella riskillä.
En silti ole kovin ehdottomasti ydinvoiman rakentamista vastaankaan.
Omana ratkaisunani oli kuitenkin 70-luvulla hakeutuminen töihin muualle. Olin nimittäin hakenut Loviisan rakenteilla olevalle laitokselle töihin kun uunituore koulutukseni tuntui olevan sinne kovin sovelias. Taloudellisesti paikka olisi ollut hyvin houkutteleva. Ainoa työhakemukseni muuten johon työnantaja halusi vielä uudelleen palata, vaikka olin selkeästi jo homman hylännyt. No, minä hylkäsin sitten toistamiseen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Puuki sen jo sanoikin!
Lisäyksenä pitää huomauttaa ettei ole kysymys sellaisista riskeistä joihin ei olisi osattu varautua, vaan tiedostetuista riskeistä joille on tietoisesti ummistettu silmät.
Kyllähän nykyisinkin tavanomaisen voimalaitoksen kaikki riskit pitää vakuuttaa vastuuvakutuuksella, mutta ydinvoiman varsinainen säteilyriski ympäristöön isossa vuototilanteessa on vastuuvakuutusten ulkopuolella. Se riski on veronmaksajien varassa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuohon puun takusen mahdollisiman korkeaan mottihintaan viitaten.
Haavankasvatuskin alkaa vasta sitten lyödä leiville, kun haavan tukillakin alkaa olla kysyntää. Paras tilihän tehdään aina tukilla ja kuitutulot on niitä kiilapoikia.Siinä haapatukin kysynnässä on vain se ongelma että pitää sitten olla tarjontaakin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Syntiä tehdään jos kuidutukseen kelvollista haapaa poltetaan. Polttoon joutaa ennenminkin mäntykuitupuu.
Kuidutuksessa mekaanisen massan valmistus on etusijalla, jo siksikin että määrät ovat vielä niin vähäisiä että sellukeiton aineksia pitää haalia niin pitkään.
Jos maahan saadaan kunnollinen haavan kasvattajien verkosto, niin taatusti joku alkaa sitä myös sahata. Ja höylätä.
Ongelma on vain kuin korttitalon pystyttäjällä. Pitää olla kaksi korttia yhtäaikaa, muuten ei tule mitään.
Pitää siis olla riittävästi isoja kasvattajia, sekapuiden keräilyllä ei pitkälle pötkitä.
Toisaalta pitää olla koko ajan menekkiä myös.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä se metsuri motokuskin linkki aukeaa, kun ottaa sen yhden välilyönnin siitä pois.
Se näytti olevan Mikko Häyrysen Metsälehdelle 2005 kirjoittama artikkeli. Siinä ei ole mitään uutta, mutta siinä muistutetaan siitä että haapaa tuodaan Suomeen tällä hetkellä, kun omaa ei ole. Siis tuodaan kuitupuuksikin ja kaikkihan sahattuna ja höylättynä ostettu haapa on Virolaista.Tätä taustaa vasten ajatellen, pitää taas nostaa oikein hattua Jesselle, hän tekee uraa uurtavaa työtä haapoineen. Toinen asia on onko haavan kasvatus, kasvattajalle, kannattavaa. Kansantaloudellisesta näkökulmasta haavan lisääntyvä kasvatus olisi hyvinkin toivottavaa. Ei pidä unohtaa haavan merkitystä metsän puhdistajana, kun sitä viljellään pari kolme satoa, saastuneen kuusikon tilalla.
Eli Harjavallassa kaikki on eri tavalla. Puulajikin sellainen että sen viljelijää ehkä vielä muistetaan prenikalla ja sitten myöhemmin patsaalla. Edelläkävijä ei välttämättä itse muuten kovin paljon hommasta hyödykkään, mutta saa nimensä historian kirjoihin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
