Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
AnLa:
”Ilmoittaudun mukaan, tuleepahan samalla käytyä jossain reissussa. Miten liikkumiset paikanpäällä, pitääkö tulla autolla?”A.Jalkanen tietää paremmin, mutta aina on ollut niin että vain osaa autoista on käytetty siirtymiin. Eli jos omia autoja käytetään niin tilaa on varmaankin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ammatti Raivooja:
”Nytten kun ruokakaupat on halpuuttaneet hintoja ja ruokalasku on halventunut satoja euroja”Taidat olla kaupan propagandan uhri.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Petehän sen sanoi, mikä unohtui minulta.
Yhdelläkin pikkusahalla, joka sahaa tukkia ja pikkutukkia sekä kuusta että mäntyä on tukkikentällään n 140 kasaa, joissa on erilaisia puita. Arvatkaa taputtaako sahuri ilosta käsiään jos hänelle tarjotaan siihen vielä kontorta lisäksi. Ei ostajalle voi myydä mänty ja kontorta sahatavaraa sekaisin. Molemmat varmaan kelpaavat mutta omina erinään.Terveisin: Korpituvan Taneli
Siitä kai ollaan samaa mieltä että viimeinen neljävuotta on ollut fiasko? Siis tarvitaan muutosta.
Kaikki katsovat nyt Sipilään kuin yököt aurinkoon. On todella historiallista että tulevan pääministerin nimestä kukaan ei esitä edes vastaväitteitä. Sipilään latautuvat odotukset ovat kuitenkin epärealistisia. Hänen suosionsa muidenkin puolueiden piirissä saattaa olla vain haitaksi hänen tulevalle työlleen.
Ketkä sitten kumppaneiksi? Suomessa on näyttöä siitä että pumamulta yhteistyö tuo tuloksia. Eivät ne aina niin ruusuisia ne tulokset ole olleet, mutta nykyisenkaltaiseen yhteiskuntahalvaukseen punamultayhteistyö ei ole koskaan johtanut.
Muista kavereista ainakin vihreät pitäisi saada pidettyä ulkona. Perussuomamalaiset olisi hyvä apupuolue, mutta vain hyvin pienellä painoarvolla. Kokoomus ja Vasemmistoliitto on myös molemmat syytä pitää ulkona, siis symmetrinen leikkaus.
Sinne jää siis ainainen hallituspuolue RKP ja KD. Eiköhän näistä aineista jo jonkinlainen velli keity.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jokuhan niitä pikkueriä aina säälistä ostaa. Täälläpäin ainakin joku lehtikuusen viljelijä oli niin tuohduksissaan kun hänen, edelläkävijän, puut eivät kelvanneetkaan sellun ostajalle.
Kyllä kai se pitää ymmärtää että raaka-aineen pitää olla mahdollisimman tasalaatuista, että saadaan kunnon tuote. Se ei tarkoita sitä etteivätkö molemmat puulajit olisi kunnollisia sellun raaka-aineita, mutta vain erikseen keitettyinä.
Kaskisten Metsä-Botnialla oli alkuun sellainen systeemi että me teemme kahta laatua sellua, on havusellu ja lehtisellu. Havuselluun pantiin Kuusi ja mänty sekaisin ja varmaan silloin kelpasi esim kontortakin. Lehtiselluun hyväksyttiin hyvin pitkin hampain haapaa sekaan jopa 20%.
Sitten Huomattiin että räätälöimällä eri ostajille erikseen omia massoja saadaan enemmän rahaa ja muutenkin laadukkaasta tuotteesta maksetaan enemmän. Kuusta alettiin keittää erikseen ja tuli niin hyvää sellua että, vähän yllättäen huomattiin että mäntysellunkin laatu parani. Haapaakin keitettiin erikseen ja tuli hyvää sellua, se toki tiedettiin ennestään että näin parannettiin myös koivusellun laatua.Terveisin: Korpituvan Taneli
Panu:
”Tässä ketjussa on puhuttu, että kontorta menee energiapuuksi, eikö siis kelpaakaan mäntykuiduksi? ”Mänty kuitu on mäntyä. Kontorta kelpaa kontortakuiduksi kunhan sitä on senverran että saa oman keiton aikaiseksi, eli muutama sata rekkakuormaa.
Onko tuo nyt niin vaikea ymmärtää, eihän ruistakaan voi myydä vehnän joukossa jne.
Eihän se kontorta kelvannut edes UPM:n omasta metsästä sellun keittoon kun oli liian pieni erä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
MIISU4F:
”Silloin joku mainitsi tuloksen näyttävän vanhalta kunnon harsinnalta.. Korjuuvaurioita on runsaasti vaikka koealojen palstojen ikä ja puulajisuhteet olivat erilaiset. Ilman ennakkoraivausta kukin kohde on kuin pommin jäljiltä. Onhan ne harsitutkin metsät uudistuneet- hitaasti piiitkään ajan kanssa mutta eipä ole metsät tuhoutuneet/hävinneet meiltä sen takia! ”Joo, mitä nyt tuhoutumiseksi luetaan. Jonkin sortin tuhoutumista sekin kun Metsän kasvu tyrehtyy täysin ja sitten on pakko hakata aukoksi eikä tule hätinä uudistuskustannuksia. Onhan noita tullut hakatuksi maahan tuon sortin ”koealoja”.
Minäkin olen sitä mieltä että on hyvä kun tutkitaan, mutta tässä asiassa pitää ottaa huomioon että Suomi oli harsinnnan eli jk:n koeruutuna, miltei kokonaan, vuosikymmenet ja sen kokeen tulokset tiedetään, mutta kaikki eivät vain tunnusta niitä.
Joitain asioita pitäisi oppia historiastakin:
1. Harsinta ei ole metsätalouden harjoittamista, vaikka se miten uudelleen nimetään.
2. Mänty ei sovi reheville maille
3. Kuusi ei sovi kuiville kankaille.
4. Hirvi on vahinko eläin metsässä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Taisi Puun takunen nyt lähteä vähän liiaksi isojen ylikansallisten yhtiöiden äänitorveksi.
Minun kantani on ainakin selvä. Maataloudessa glyfosaattia käytetään aivan turhan huolettomasti, mutta kokonaan en olisi kieltämässä.
Metsätaloudessa näen käytön tärkeäksi vain muun kuin vesakoitten torjumisessa, vert. Glan kertoma esimerkki.
Vesakkoa on aivan turha lähteä kemiallisesti torjumaan, kun on kerran raivaussahojakin on olemsssa. Ei se niin halpaa ole se kemiallinenkaan torjunta, eikä aina niin tehokastakaan.
Jos sitten tulee biologisia menetelmiä, niin katsotaan sitten kun niistä on kokemusta. Alku ei lupaavalta näytä jos pajuun ei kuitenkaan tepsi?Terveisin: Korpituvan Taneli
Juuri näin Rekkamies, tien pitää olla kunnollinen.
Aikanaan kun metsääni tehtiin sellainen kahden tilan käyttöön tuleva tie, niin joku hölmö ehdotti että varsitieluokka olisi sopiva pieniin tarpeisiin. minä totesin että aluetieluokkaa huonompaa minä en noteeraa tieksi. Silloin ne jaettiin kolmeen luokkaan: runkotiet, aluetiet ja varsitiet.Terveisin: Korpituvan Taneli
Rane toi esiin sen että me saamme oman annoksemme glyfosaatista käytimme me sitä metsässä tai emme.
Toisaalta miten paljon sitä kemiallista vesakontorjuntaa sitten tosiasiassa tarvitaan? Minun metsissäni ei ainakaan ole tarpeen vesakoihin. Ymmärrän sen että pellon metsityksessä heinän torjuntaan se voi olla ihan hyvä. Samoin viljavilla mailla kuusen viljelyssä kasvillisuuden kurissa pitämiseksi.
Kertokaapa ne tilanteet vesakoiden suhteen joissa glyfosaatti on todella ainoa taloudellisesti perusteltu keino? Jos kerran on kasvatettavaa puuta joka varjostaa maata, niin kyllähän se vesakko katkaisuhoitoakin uskoo.
Terveisin: Korpituvan Taneli