Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän asiasta kuin asiasta huuto saadaan aikaan kun ei lueta tai ymmärretä lukemaansa. Vai liekkö sitten jonkun mielestä väärä mies ehdottajana.
Sipilähän ehdottaa että veroa perittäisiin vain tämän halvan öljyn aikana ja vero poistuisi kun hinnat taas nousevat. Siis määriteltäisiin etukäteen hintataso, jossa vero poistuisi.
Ei hullumpi ajatus, kun ottaa huomioon että valtiolla on hirvittävä rahapula.Terveisin: Korpituvan Taneli
Täällä Lenni mollasi Timpan neuvoa, mutta jos lukee aloittajan kysymyksen eli harvennus vai avohakkuu, Niin Timpan vastaus on ainoa mahdollinen, näistä kahdesta.
Totta kai voidaan Suojellakkin, mutta kysymys tehtiin kahdesta vaihtoehdosta. Ei tuon ikäistä kuusikkoa kannata harventaa. Luontaisestikkin syntyneessä kuusikossa ne ”nuoret puut ja taimet” kun ovat yleensä samanikäisiä kuin ne ”vanhatkin puut”.Terveisin: Korpituvan Taneli
Nämä Rekkamiehen kokemukset vain osoittavat sen että Suomen metsiin tarvittaisiin vielä paljon metsäautoteitä. Maksaa se talvitienkin teko ja se on vain sen yhden hetken hupi, tai sitten auto kaatuu ja ne puut ajetaan kuitenkin ajokoneella oikean tien varteen. Tälläiset kulut kun ynnätään yhteen ja lisätään vielä siihen etäkuvion huonompi kantohinta ja metsänhoidon vaikeudet, niin johan se tien hinta on kasassa.
Ellei lähikuljetusmatkaa, kunnon tien varteen, saa alle 500m, niin sitten ne kuviot suojeluun.Terveisin: Korpituvan Taneli
En tiedä missäpäin SE oikein kunnolla aktiivisesti ostaa. Vain osasta Etelä-Pohjanmaata se aikanaan ilmoitti vetäytyvänsä, silloin ei ollut muista alueista puhetta. Liekkö vetäytymisen syy se että esim. minun metsääni jättivät 10…15% puusta ajamatta, vaikka motomitan mukaan maksoivatkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timppa:
”Lisäisin vielä sen, että tukkimiehentäiriesa alkoi vuonna 2007. Sitä ennen saattoi huoletta istuttaa hakkuuta seuraavana vuonna ilman mitään vaikeuksia.
Liekö sitten syynä ilmastonmuutos vai jokavuotiset hakkuut vai mikä.”Ei mikään ilmaston muutos. Tukkimiehen täi oli ongelma jo 60-luvulla. Sääntö olikin että yksi vuosi vähintään väliä ennen istutusta, että ötökät vähenee.
Sitten keksittiin myrkyttää taimet tukkimiehen täitä vastaa ja ongelma hävisi kerralla.
Tietääkseni juuri 2007 paikkeilla taimitarhoilta kiellettiin nämä kunnon myrkyt ja sitä kautta olemme palanneet tukkimiehen täin suhteen lähtötilanteeseen. Eli välivuosi, eikä hakkuita vierekkäisillä kuvioilla. Kunnon mätästys auttaa myös paljon.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen:
”Niitä taimia jokainen voi ostaa suoraan taimitarhalta, siihen mitään välikäsiä tarvita.”Ei aina voi. Täällä ainakin suurehko paikallinen tarha myy vain isoille toimijoille. Siis yhtiöt, Metsähallitus, MHY ja mahdollisesti metsäpalveluyritykset. Turha mennä isottelemaan, että minäpä ostankin 20 000 tainta kerralla, ei tule kauppaa.
Nappikauppa ei heille kannata.Terveisin: Korpituvan Taneli
En tunne paikallisen seuran hirviporukasta lähikään kaikkia, kun olin sattumalta pois kuvioista 40 vuotta.
Sikäli kun tiedän, siellä on kyllä metsänomistajiakin mukana, eikä mitään pikkulänttien haltijoita. Luulen kyllä että melko samanlainen on tilanne muuallakin. Tietysti, jos ajatellaan metsänomistajia ryhmänä, niin pieni se hirvestäjien prosentti lienee.
Tilastot saadaan näyttämään mitä milloinkin, esim muuttamalla maanomistajan määritelmää. Tontti, hehtaari, kaksi hehtaaria jne.Seura meillä määrittelee kaikki tontin omistajatkin maanomistajiksi. Esim kesämökkiläiset pääsevät ilman muuta seuran jäseniksi, asuinpaikasta riippumatta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Eroja on paljonkin eri taimierillä ja eri vuosina.
On jäänyt mieleen männyn avojuuritaimista 80 luvulta. Istuttelin aukon 83 ja jäi muutaman kymmenen taimen vajaus. 84 syksyllä sitten totesin että täydennystä tarvittaisiin ja niinpä tilasin kevääksi muutaman sata tainta. Kyllähän ne jo istuttaessa olivat ihan hyviä ja terhakoita, mutta ei nyt silti mitenkään poikkeavia. Istutin niitä sitten sellaiseen heinittyneeseen peltoonkin muutaman kun jäi tähteeksi.
Nyt se ”aukko” on sitten jo hetkestä harvennettu, yhä vielä löytyvät ne täydennystaimet sieltä. Ne ovat pisimpiä, suoria ja ohutoksaisia. Siinä heittyneessä pelossakin, liian rehevässä maassa ja väljässä paikassa niistä ei tullut leveäoksaisia susipuita. Sinänsä ihme että siitä heinikosta selvisivät, mutta kasvoivat vielä kauniin, hento oksaisen rungonkin.
Aina on sanottu ettei se pellonlaitapuu perintötekijöiden takia kasva leveäksi ja oksikkaaksi vaan tilan ja ravinteitten perusteella, tämä kokemus lätkii sitä sanontaa korville. Nämä täydennystaimet olivat jotenkin omaa rotuaan, ne erottuvat yhä vielä jokaisella kasvupaikalla, mihin niitä pantiin.Terveisin: Korpituvan Taneli
