Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
OK, Torppari, kai me Sinut voimme ottaa kolmanneksi keräilemään pois ne perintötilat, joita sukulaisten ei kannata vastaanottaa, kun menee niin penteleesti veroja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
MJO:
”Ongelman ydin ei kuitenkaan poistuisi.Suomessa on pula töistä tai pikemminkin maksavista työnantajista, eikä työntekijöistä.
Ei tilanne parane rankaisemalla työttömiä, kun ei ole työllistäjiä.”
Tuo on totta.
Samoin on totta, se että meillä ei ole puupulaa. On vain pulaa ostajista.
Tilanne ei parane rankaisemalla puun myyjiä, eivät puun ostajien ostohalut sillä parane.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pete:
”Minun ymmärtääkseni on ehdotettu ennakkoveroa jonka saisi sitten vähentää puunmyyntiverosta seuraavan 10v aikana. Veroaste ei siis ehdotuksen mallissa nouse kuin niillä jotka eivät puuta 10v aikana myy.Kun jotain vastustaa, niin on hyvä toki tietää mitä vastustaa. Osaa sitten vastustaa paremmin.”
Jos olisit vaivautunut lukemaan läpi ketjun niin tietäisit ainakin mitä arvostelet. On tosiaankin osattu vastustaa oikein kunhan vain lukisit. Olisi selkeämpi arvostella kun tietäisi mitä arvostelee, eikö niin.
Siltä varalta että et kuitenkaan lue kertaan vähän täällä esitettyjä vastaväitteitä.
1. Esitys vaatisi vanhan metsänluokituksen uudistamista, eli Suomeksi sanoen rahaa palaa.
2. Tulisi taas yksi lisäkirjanpito verotukseen, eli rahaa palaa
3. Lähikään kaikilta tiloilta ei ole järkevää myydä puuta kerran kymmenessä vuodessa. Leimikkokokoa pitäisi saada suuremmaksi huutavat konemiehet. Tällä esityksellä sitä pistottaisiin edelleen.
4. Kohta kolme koskee isojakin metsänomistajia. Eri kunnissa olevat tilat verotetaan erikseen. Tuo kymmenen vuotta on siis kuntakohtainen raja.
5.Kun lisätään pyrogratiaa ja kustannuksia, niin se ei suoraan kuitenkaan johda puun liikkumiseen, vaan aiheuttaa hintapaineita.
6. Saattaa käydä niinkin ettei tätä ”ennakkoveroa” pysty kokonaan nollaamaan. Puun myynnin yhteydessä tehdään aina vähennyksiin oikeuttaviakin töitä, voi käydä niin etteivät tulot riitä, joka kerta.
7. Tälläinen pakkomyynti saattaa johtaa niin suureen ylitarjontaan ja puun hinnan laskuun ettei kenelläkään ole enää halua s´hoitaa metsiään. Johtaa pelkkään keräilymetsätalouteen ja sitä kautta markkinapuun rajuun vähenemiseen.
8. Ja tietysti metsänomistajan rahaa makaa tuottamattomana. Hän voisi sen toki sijoittaa tuottavastikkin, metsään.Terveisin: Korpituvan Taneli
Harvinaisen epärealistinen aloitus!
Ei sillä kyllä minäkin tykkäisin kun sais hakata pari uudistushakkuuta verovapaasti, mutta en silti näe mitään järkeä esittää tuollaista. Viimeksi kun veronalennusten kanssa temppuiltiin niin pieleen meni.
Jos nyt tosiaan jostain päästä pitäisi veroa helpottaa niin tosiaan ensiharvennuksesta sitten. Mutta muutosten pitää sitten olla harkittuja ja pysyviä, ei mitään temppuja. Tuollaisilla muutoksilla kuitenkin yleensä vain työllistetään byrokraatteja.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuohon kymmenen vuoden määräaikaan vielä palaisin. Vaikka sen veron saisi vähentää maksettavasta verosta, siinä menisi ainakin korkohyöty hukkaan.
Lisäksi se rytmittäisi hakkuita ja muita toimenpiteitä kohtuuttomasti. Pienellä tilalla ei välttämättä ole edes järkevää aina alle kymmenen vuoden välein järjestää hakkuita. Pitää yrittää keskittää leimikkoja yhteen että kiinnostaa paremmin. Vallankin pohjoisempana, kuvioita kai käsitellään monesti 15…20 vuoden välein. Pitäisi siis olla hyvin tarkkana että jokaiselle kymmenelle vuodelle varmasti voidaan joku hakkuu palastella.
Kovin suuret ennakkoon maksetut verot eivät liioin mahdu edes mukaan kun hakkuun yhteydessä tehdään vähennyksiin oikeuttaviakin töitä.Nämä ongelmat saattaisivat yllättäen koskettaa isompiakin metsänomistajia. Eri kunnissa olevat palstat kun tietääkseni verotetaan erikseen. Eli tuo jaksotus olisi oltava sitten kullakin omistajalla kuntakohtaista.
Kokeilisi teollisuuskin ensin kuinka paljon ostotoiminnan jatkuvalla aktiivisuudella puumäärä lisääntyy. Puhuttaisiin vasta sitten kun leimikoista todella on pulaa. Talvileimikosta ei tosiaankaan tule piiskaamalla kesäleimikkoa, eikä kesäleimikosta kelirikkoleimikkoa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Muutamassa tietoimituksessa istuneena voin kertoa että kun toimitusinsinööri lukee hyväksyvää päätöstä niin hän sanoo: ”Koska tien osakkuuksista yli 50 % on tien kannalla tiehanke hyväksytään ja muut tien osakkaat velvoitetaan osallistumaan siihen.”
Tietysti on myös tietoimituksia joissa tuollaista enemmistöä ei synny, mutta tiehanke silti hyväksytään, muista syistä, juuri mainitsemasi harkinnan mukaan. Silloin ei muille kuin hakijoille tule osallistumisvelvoitetta. Vastustavakin voi silti joutua luovuttamaan tien alle maata, korvausta vastaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Mielenkiintoinen ajatus. Tätä ajatusta on täällä edustanut jo ainakin Metsänvartija.
Jos ensiharvennuksen saanto on edes joku 40m³/ha, niin ei ainakaan minun huumorintaju riitä siihen että ne puut jäisivät sinne metsään. Eikä kai ötökkälakikaan sitä sallisi.Jos tuota ajatusta hiukan kehittää. Voisihan sinne metsään tehdä toisen taimikonhoidon, selvästi ennen kuin se on ensiharvennusmallissa. Tai sitten hiukan tavallista rajumman hakkuun ennakkoraivauksen, jo hyvissä ajoin.
Pääasia olisi että ensiharvennusta voisi näillä keinoilla ainakin siirtää. Saanto nousisi ja Suorittava Porraskin tykkäisi kun poistettavienkin runkojen koko on suurempi.Terveisin: Korpituvan Taneli
YLi 50% vaatimus on yksityistielaista, siis se mitä tietoimituksissa noudatetaan.
Kemera rahoitustahan kaikki kuulemma eivät edes halua kun silloin tulee mukaan myös tekemisen tasolle vaatimuksia, jotka kieltämättä ovat joskus vähän tarpeettoman tiukkoja. Näinpä pieniä yhteisiäkin teitä rakennetaan joskus ilman Kemeraa.
Kemera rahoituksen säännöissä on rosiaankin joitakin kummallisia kommervenkkejä sekä tie että muissakin asioissa. Niitä nyt vain ei ilmeisesti pysty välttämään kun virkamiehet ovat säännölsiä laatimassa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Myös se että sanotaan että pienet tilat pois ja metsät pois vanhoilta ihmisiltä yms yms. On turhaa, pääosin turhaa, höpinää. No kyllähän pientä ohjausta erilaisilla hallinnollisilla toimenpiteillä pitää harrastaa.
Tärkeämpää on valistaa niitä uusia metsänomistajia ja passiivisia metsänomistajia. Täällä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus järjesti naisten metsäkurssin. Kutsut lähtivät kaikille naismetsänomistajille. Porukkaa oli yli äyräitten. Tälläiset kurssit saattavat aktivoida paljon enemmän kuin jotkin typerät veropakotteet.
Metsäkeskuksilla olisi tässä nyt näytön paikka, kaivella käsittelemättömien tilojen omistajia ja houkutella heidät kurssitukseen tai esim päiväksi kävelemään metsässään. Mutta kun mettäviisaat ovat lomalla samaan aikaan kun tälläiset metsäkävelyt ihmisille parhaiten soveltuisivat.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos kaikki vireillä olevat hankkeet, Kuopiota myöten, toteutuvat, niin puun kysynnän on pakko nousta jonkun verran, vaikka tuontikin lisääntyisi.
Täällä palstalla vain aktiivisesti monesti unohdetaan että esim. Äkin hankkeeseen kuuluu nykyisen tehtaan alasajo. Se ei liene ainoa väistyvä linja lähi vuosikymmenen aikana.Sitten se, että kuka nyt sitten pystyy tällä hetkellä sanomaan kuinka paljon puuta todella metsistämme irtoaa, kun sitä vain aktiivisesti ja jokapäiväisesti aletaan ostamaan. Hyvä kysyntä lisää toki myös tarjontaa, vaikka hintakaan ei juuri nousisi.
Tällä hetkellä on paljon, juuri noita paljon parjattuja passiivisia, metsänomistajia, jotka ovat ehkä kerran viidessä vuodessa kysäisseetkin ostettaisko puuta, mutta kun tulee kerta toisensa jälkeen nihkeä vastaus, että ei juuri nyt, niin sitten homma jää ja kyselyt harvenee.Terveisin: Korpituvan Taneli
