Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Luonnotar:
”heillä olisi selkeästi oma prosessinsa mäntyöljyn valmistamiseksi ja näin keskimääräistä suurempi mäntyöljyn tuotanto kuin normi sellutehtaassa”

Mäntyöljyn ja Tärpätin tuotantoprosessit ovat olleet olemassa jo sellaisillakin tehtailla, jotka on jo myyty osina intialaisille.
Niiden saanto on enemmänkin kiinni puun laadusta kuin hienoista prosesseista. Aikanaan kun on kokeiltu kantokeittoja sellutehtailla, niin saannot olivat moninkertaisia.
Kuusta keitettäessä saanto on molemmilla nolla.

Olen yrittänyt syynätä sekä Äkin että Kuopion hankkeitten tietoja vähän tarkemminkin. Olen tullut siihen tulokseen että tuo höpötys bio bio bio on vain savuverho, joka tekee sellutehtaan seksikkäämmäksi.
Onhan siellä uuttakin, jotain lingniinin hyödyntämistä ja muuta sellaista.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Portimo:
”Jos kuokkalaikutukseen ja kylvöön meni neljä päivää, se tekee 64 euroa. Siemenet siihen lisäksi 16 euroa niin tulee yhteensä 80 euroa hehtaarille.

Portimo yritti laskeskella, että neljän prosentin korkoa korolle laskettuna tuo 80 euroa olisi nyt 42 vuoden kuluttua 415 euroa. Jos tuossa ajassa on puuta kasvanut (vain) 89 kuutiometriä, yhden motin kustannukseksi tuli 4,7 euroa.

Eikös huonokin viljely ala tuntumaan aika kannattavalta. Oikeasti viljelymetsien tuotto on ainakin kaksinkertainen siihen mitä aloittaja sanoo. Täällä Oulun takanakin pääsee 150 mottiin jo alle 30 vuodessa.”

Kun et ole lukenut koko ketjua, niin et tiedä että Pahkanaama tunnusti että tuon kuvion istutuksesta olikin vain 30 vuotta. Toisaalta hän sanoo että kaivinkone laikutus ja pottitaimet.

Näistä lähtökohdista ehkä kuitenkin 150…200€ olisi se oikeampi uudistuskustannus. Joka tapauksessa laskelman lopputulema on aivan erilainen kuin mitä avauksessa hän esittää.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Tuo edellä selostamani tapa määritellä kiinteistövero perustuu siihen miten se yleensä rakennukselle määritellään.

Tosiaankin tuon metsä talouden rakennuksen kiinteistöverokin perustuu tuohon poistamattomaan menojäännökseen.

Tämä merkitsee sitä että kiinteistövero loppuu kun menojäännös on poistettu.
Normaalistihan hajaasutusalueella on ollut se ongelma ettei kerran määrättyä kiinteistöveroa saa pois kuin purkamalla rakennus. Nyt siis metsätaouden tukikohtana oleva rakennus voisi olla kiinteistöverottomana käytössä vielä vuosikymmeniä. Kun verottaja huomaa tämän niin se vetää vaikka itsensä solmuun saadakseen asian muuttumaan.
Tämä korjaa myös sen ongelman, että tontilta, jossa joskus on ollut kiinteistöverollinen rakennus on hyvin vaikea saada kiinteistöveroa pois.

Mielenkiintoisia koukeroita. Täällä toisessa ketjussa oli tieto että verottaja on ryhtynyt kiinteistöverottamaan mökkien ympärillä olevia muutaman hehtaarin metsäalueita, sillä perusteella että ne ovat yksityisiä suojelualueita tai muuten vain tonttimaata.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Yhteislupa menettelyn laajentamisellakin päästäisiin jo varmaan hiukan suurempiin kaatomääriin kuin nyt.
Tuo Uudehkon idea, näin kun sen nyt esitit, alkaa lähestyä, täällä jo moneen kertaan esillä ollutta, hirvien kaatovista vapaata metsästystä.
Se on ollut hirvimiehille kuin punainen vaate härälle.

Tosiasia on joka tapauksessa että lupasysteemiin pitäisi kiireesti saada jotain tolkkua. Nythän seura voi käytännössä vapaasti lopettaa jahdin kun pakastimet tulevat täyteen. Tämä voi tapahtua täysin piittaamatta siitä, kuinka paljon hirviä todellisuudessa on.
Kyllähän lupien käyttämättä jättäminen saattaa johtua myös siitä ettei hirviä alueella ole vaikka niitä viereisen seuran alueella olisi ihan ylenmäärin. Kaikki seurat eivät kai vieläkään kuulu edes mihinkään yhteislupa alueeseen. Monet yhteislupaalueet ovat lisäksi auttamattoman pieniä.

Seurojen välistä kisaa hirvistä ja hirvilupa-alueista voisi piristää lupa-alueen minikoon pienennys. Se kai on nyt 1000ha. Maanomistajan ääntä olisi aivan toisella tavalla myös kuunneltava, kun olisi aina mahdollisuus kerätä maanomistajista uusi lupa-alue, jolle hankittaisiin sitten metsästysintoinen seurue vuokralaiseksi.
Tässä tapauksessa olisi sitten syytä määrätä yhteislupa-alueet pakollisiksi ja tarpeeksi suuriksi.

Yksi keino olisi lupamaksujen poisto. Jo sillä saataisiin myös hallinnon kokonaiskustannuksia alaspäin huomattavasti.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Metsäteollisuushan on ollut taas näiden uusien hankkeitten myötä huolissaan siitä että puuta ei saa tarpeeksi.
Siihen löytyy yksinkertainen lääke.

Metsäteollisuuden pitää sitoutua siihen että jokaisena vuoden arkipäivänä ostetaan puuta, kaikkia puutavaralajeja, jos joku tarjoaa.
Jos nämä sitten myös korjataan, puun tuonti loppuu justiinsa. Tässä on vain se huono puoli että huomattavat määrät puuta lahoaa varastopaikoille käytön puutteessa.

Tämä Metsäkeskuksen huoli on kyllä sinänsä aiheellinen. Korostaisin kuitenkin yhteiskunnan osuttaa siinä ja se olisi tieverkon pitäminen kunnossa ja osiltaan perusparantaminen.