Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kävin tässä ketjua läpi, kun olin esittänyt kysymyksen:
”Kertoisitko A.Jalkanen että mihin sitä sutta sitten Suomen luonnossa tarvitaa?
Mitä vahinkoa susien puuttuminen Länsi-Suomessa sai aikaan. Aikahan oli sentään vuosikymmeniä.
Miten suden puuttuminen on brittein saarilla vahingoittanut sikäläistä luontoa? Aikakin taitaa olla jo 300 vuotta.”
Terveisin: Korpituvan Taneli Lähetetty: 04.01.2015XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX
”ravintoketjun huippupeto” – siinä ne avainsanat. Huippupeto vaikuttaa koko sen alapuolella olevaan ravintoketjuun, eli keskikokoisiin ja pieniin petoeläimiin ja niiden alapuolella oleviin kasvinsyöjiin ja ne taas puolestaan kasvillisuuteen. Periaatteessa ravintoketjun mikään osa ei ole tarpeeton, tai ainakaan ei voida etukäteen sanoa, mikä osa ketjusta voidaan turvallisesti poistaa. Monimuotoisuuden merkitys näkyy esimerkiksi siinä, että suojelualueiden luonnonmetsissä eliöiden kannanvaihtelut ovat erilaiset kuin talousmetsissä, joissa saa metsästää. Hyöty konkretisoituu ekosysteemipalveluina, joilla ei ole markkinoita. Arvellaan että korkea monimuotoisuuden taso eli ehjät ravintoketjut voivat suojella mm. allergioilta, myyrätuhoilta ja eläinvälitteisiltä taudeilta (myyräkuume, borrelioosi).
En osaa sanoa, miten suuri määrä susia on tarpeeksi, kuitenkin enemmän kuin nykyinen määrä, ja niiden pitäisi olla tasaisemmin jakautuneet Suomessa. Nykyään meillä on kaksi susikeskittymää, toinen Itä-Suomessa ja toinen Satakunnassa.
Lisäys. Kuten jees h-v jo totesi, petojen suorittama karsinta eli luonnonvalinta on yleensä saaliin kantaa parantavaa, kun taas metsästys voi olla joko parantavaa, valikoimatonta tai peräti heikentävää – jos valinta kohdistuu ”väärin”.
Lähetetty: 04.01.2015 Lähettäjä: A.Jalkanenjatkuu
Vihreäsusi:
”Itäsuomen alkutalven kaadot.Motissa 5 sutta.Laukauksia yli kymmenen.Saalis yksi susi.Motista poistui jolkotellen 3 sutta.Yksi jäi suremaan kaatoa konttoon.Siinä miettimistä seuraajille.
Näin meillä päin.”Jos kerran olivat motissa ja aseita useampia niin toki niiden olisi pitänyt kaikkien jäädä sitä yhtä siihen suremaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olen tässä vuosikymmenien mittaan katsellut että jos joku työpäivänsä aikana yhtä pulloa enemmän olutta siemailee, niin kyllä se siemailu vähitellen lisääntyy ja lopulta alkaa olla tk asiaa tämän tästä. No, pääseepähän eläkkeelle muita aiemmin.
Oletkohan sortunut oluttehtaan teksti reklaamiin.
Terveisin: Korpituvan taneli
Dolmari:
”On männikkö alueita joilla havaittu selkeä boorin puutosta, mutta onko männylle hyötyä lannoituksesta?
Olisiko kokemusta asiasta?”Onhan sitä 2012 lannoitettiin peltomännikköä boorilla ja ilme ainakin kirkastui heti, Vaikea on sitten sanoa jotain täsmällisiä lukuja vaikutuksesta.
Uutta oli se että typellä lannoitettu ei kelpaisi enää mäntypistiäiselle. Toki tiedän että jäleenpäin on tuhoja yritetty typellä paikata, että se olisi ennaltaehkäisevääkin, sitä en tiennyt.
Terveisin: Korpituvan Taneli
En ole vaivautunut lukemaan uudistuskustannuksista mistään Valkosen jk raamatusta, kun on käytännön tietoakin asiasta.
Toki lasken ALVittomia kustannuksia ja otan huomioon sen 30% vähennyksen minkä kulut pääomatulo verotuksessa antavat.Toisekseen enpähän ole joutunut paljon männyntaimikoitani heinäilemään. Pellon metsityksessä sitäkin enemmän. Olisikohan pitänyt jättää ne pellot jk:n huomaan ja tulla 100 vuoden päästä katsomaan että onko hakattavaa, olisi päässyt heinäyksestä.
Tämän täällä esiintyvän toisen jk lähetyssaarnaajan mukaan kuitenkin hän heinii ja perkailee näitä jk raiskioitakin.
Minä olen metsäni jk:lta pelastanut ja saanut ne kasvamaan sen minkä luonto voimaa antaa. Sohi miten sohit omien metsiesi kanssa, mutta älä levitä huuhaatasi kokemattomille, joku vielä uskoo, eikä sinulla lie varaa eikä halua vahinkoa korvata.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kun arvioidaan tätä Äkin uutta tehdasta ja sen vaikutuksia, pitää muistaa seuraavat luvut:
Sellun tuotanto 1,3 milj. tonnia vuodessa (nyk. 0,5 milj. tonnia)
Puunkäyttö 6,5 milj. m³ vuodessa (nyk. 2,4 milj. m³)Tuo nykyinen tehdas siis suljetaan kun uusi on saatu käyntiin. Joskus tuntuu etteivät kaikki ole sitä asiaa sisäistäneet ja hankkeen vaikutuksia on siten yliarvioitu.
Suurihan sen puunkulutuksen lisäys silti on.Ei löytynyt fibren sivuilta uuden tehtaan mitoitusarvoa makean veden kulutus/sellutonni.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuukkeli kertoo yhtä ja toista tästä Finnpulpista:
Yhtiön omistajina on metsäteollisuustaustaisia yksityishenkilöitä. Toimitusjohtaja on Martti Fredriksson. Joka on toiminut mm mäntyöljyä tislaavan Forchemin toimitusjohtajana.
Hallituksen puheenjohtaja Niilo Pellonmaa, joka on 1990-luvulla toiminut muun muassa Jaakko Pöyryn toimitusjohtajana ja ollut myös Veitsilluodon toimitusjohtaja
Tikka Panu Olavi hallituksen jäsen, Nimi esiintyy monissa alan konsultointi ja laboratorio yritysten yhteydessä
Metsä Fibren jo eläkkeelle jäänyt entinen markkinointijohtaja Jyrki Yrjö-Koskinen istuu myös Finnpulpin hallituksessa.
Siellä istuu myös Timo Piilonen, joka aloitti vaimonsa Riitan kanssa selluinsinöörin uransa Kaskisten tehtaalla. Timon ura oli hyvin nousujohteinen ja myöhemmin hän johti sekä Rauman että Fray Bentosin tehtaan rakentamista. Riitta kunnostaitui Kaskisissa tutkimusten tekijänä ja on tiettävästi ollut myöhemminkin projekteissa mukana.Tietoa ja kokemusta alalta on vaikka muille jakaa. kuukkeli ei kerro kuulumisesta johonkin isompaan organisaatioon. Ei myöskään siitä keitä muita yhtiössä on mukana, kuin hallituksen jäsenet.
Kaksi asiaa heiltä puuttuu
1. Ison organisaation tuki
Kolme suurta tekevät varmaan kaikki konnuudet kaataakseen hankkeen. Yhtään ei auta että on tuttuja poikia mukana….2. Raha
Kyllähän pojilla paksut lompakot noin yksityishenkilöinä on, mutta kun pitäisikin saada pystyyn miljardiluokan investointi……Jos tämä hanke toteutuu, niin sen merkitys suomen puumarkkinoilla on suuri, puun menekin kannalta. Tietysti myös 4 kuidun ostajaa on enempi kuin 3, mutta tuskin tulee mitään aitoa kilpailua. Tämänkin hankkeen intressissä on saada raakaaine mahdollisimman halvalla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Horjumaton:
”Näin siis maaseudulla ja metsäisillä reissuilla. Vaatisi siis reippaan aggrekaatin lisävarusteeksi. Ja rajusti polttoaine kannuja mukaan. Eli ei mitään järkeä.”Näin tietysti pelkällä sähköautolla, mutta jos otetaan pistoke hybridi tarlasteluun niin tilanne kyllä muuttuu, ei tarvi aggrekaattia.
Mihin tarvitset ne monet polttoainekannut? En minä ainakaan bensaautollakaan aja takapaksi täynnä bensakannuja, miksi niitä hybridissä pitäisi kuljettaa.
Varmasti on paljon ongelmia, mutta horjumattoman ongelmat ovat tuulesta temmattuja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
