Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Gla:
”Osaako Taneli kertoa, miksi Forester oli yhdessä ikäluokassa katsastustilastojen häntäpäässä?”Tarkoitatko että vikatilaston kärjessä, vai?
En kyllä tiedä. Ainoa isompi perusvika minkä minä tiedän on heikko kytkin, vuosimallista riippumatta. Eikä sekään kai yleensä näy katsastustilastossa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Pahkanaama:
”Katsoin metsäkeskuksen tuoreista tiedoista yhden istutuskuvion tiedot. ikä 42v, puusto 89m3/ha. Jos uudistus maksaa ilman heinäyksiä ja taimikonhoitoa 1300€, 4% korolla tulee kuution hinnaksi 93€ onks. järkee ???”On järkee, koska 42 vuotta sitten uudistuskustannus on ollut murtosan tuosta 1300€/ha. Eli varsin alkeellinen virhe laskutavassa. Alkuarvo tuulesta temmattu.
Toisekseen mistä nyt sitten löydät tällä hetkellä 4% tuoton rahalle, yhtä pienellä riskillä kuin metsässä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Täällä raivailivat ulkomaalaiset Fortumin linjoja joku vuosi sitten. Ei ollut virolaisia, jotain muita olivat ei selvinnyt minulle. Näytti olevan työn laatu kohdallaan. Mitään vierimetsän puita ei kai heidän ollut tarkoituskaan kaadella. Raivaussahahommaa johtokadulla ja sillä siisti. En tiedä mitä pojille maksettiin, mutta hommansa hoitelivat.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Jalostettuja taimia ja siemeniä voidaan käyttää aivan kuten jaksollisessakin menetelmässä.”Silloinhan se ei edes ole enää, sen määritelmän mukaista, jk:ta, jolla sen edullisuutta mainostetaan.
JK:han piti nimenomaan olla mahdollista niin että suoritetaan VAIN hakkuita määräajoin. Siis viljely tai muut hoitotoimenpiteethän eivät ole, teorian mukaan, jk:ssa tarpeellisia.Jos JK:ta höystetään muokkauksella, kylvöllä, istutuksella ja raivauksilla, niin minäkin alan myöntämään että sillä saatetaan saada jopa puutakin aikaiseksi, eikä vain rääseikköjä. Silloin kuitenkin tulee juuri niitä kustannuksia, joista jk:n piti olla täysin vapaa.
Juuri näillä höystöillä lisättynä minäkin sitä jk:ta harrastan mökkini välittömässä läheisyydessä, mutta siinä ei olekkaan kysymys enää metsätaloudesta. Metsätalousmenetelmä JK ei ole!
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Kasvupaikan puuntuotantokyky määräytyy kasvupaikan lämpösumman, ravinteisuuden ja vesitalouden mukaan. Hakkuutavalla lienee näihin verrattuna vähäinen merkitys puuntuotokseen.”Kommentin alkuosa pitänee paikkansa. Olen kuitenkin itse päässyt toteamaan että nimenomaan jk:lla voidaan tuo kasvu voidaan lähes täysin tydehdyttää. Avohakkuun kautta tilanne sitten normalisoituu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Reima Ranta:
”Jollakin metsäkuolemisien ennustamisilla on kovin vähän tekemistä tämän asian kanssa, joten siihen vetoaminen kuulostaa kummalliselta.”Vastasinkin A.Jalkasen Erkki Lähdettä koskevaan ylistykseen ja luettelin Erkin Syntejä.
Kyllähän tuolla ennustuksella ja JK:lla on toki yhteyttä, se yhteys on tämä Erkki Lähde.
Ennustaessaan täysin pieleen metsäkuolemaasian hän myös loi pahan varjon kaikkien muidenkin tutkimustensa ylle. Hänen jk tutkimuksensa ovat toki muutenkin osoittautuneet humpuukiksi. Hän jopa väärensi niitä ja joutui siksi hyllytetyksi.Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Erkki Lähteelle on nostettava hattua pioneerityöstänsä. Nuorempi tutkijapolvi ja käytännön toiminta jatkaa viestin vientiä eteenpäin.”Minulle Erkki lähteessä henkilöytyy nimenomaan se miten paljon tieteen nimissä saatetaan syöttää kansalle täyttä potaskaa.
Metsäkuolemaa hän ennusti oikein vakavissaan. Minkäänlaista notkahdusta ei edes ole jälkeenpäin havaittavissa metsän kasvussa ja terveydessä, ennustetulla ajanjaksolla.
Hän ajaa kuin käärmettä pyssyyn jk:ta, puun hehtaarikohtaisen määränkin nostajana ja taloudellisuuden sensaatiomaisena parantajana.
Käytännön kokemukset ja muiden tutkimukset kertovat toista, nutta ei hän siitä välitä.Nyt hän taas on ennustamassa havupuiden kuolemaa Suomesta.
Tälläiselle miehelle en kyllä hattuani nosta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Abietis:
”Vapaavuori on siltarumpupoliitikko vaikka pääkaupunkiseudulla ei rumpuja olekaan.”Nimenomaan juuri sitä, täysin yksisilmäinen oman alueen ja oman elinpiirin etuja häikäilemättä ajava kyynärpää poliitikko, joka joutaa kyllä mennä Eurooppaa sekoittamaan, vähemmän hänestä harmia siellä on.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Harrastelijan ja Pihkatapin pohdinnat tehtaan sijoituspaikasta sisältävät kaiken oleellisen. Eri aikoina on korostettu toista ja toista. Aikanaan Kaskisten tehtaan perustamisen aikoina, puun hankinta alueetkin olivat valtavan suuria nykyisiin verrattuna, eikä esim. puun vaihtoa firmojen välillä juurikaan ollut. Kaskisiinkin tuli puuta junalla jopa Kuusamoa ja Taivalkoskea myöten.
En tiedä kuinka paljon oli alunperin ajateltu ulkomaan puuta, mutta kyllä sitäkin tuli junilla Venäjältä. Laivoilla ja proomuilla Etelä-Amerikasta, Portugalista, Saksasta, Puolasta, Tanskasta, Ruotsista, Baltian maista ja Venäjältä.
Myöhemmin puunhankinta-alue supistui huomattavasti ja sen puolen kuljetuksiin kiinnitettiin kovasti huomiota. Keskimääräinen kuljetusmatka oli yhteen aikaan kovastikkin tärkeä kriteeri toiminnalle.
Kaskisissa oli kieltämättä se etu, että joskus laivattiin saman päivän tuotantoakin. Se oli tietenkin etu kun nykyään tehdään paljon ostajakohtaisia räätälöintejä sellussakin.
Seuraava linja tulikin sitten Äänekoskelle, mutta myös Kemiin ja Raumalle investoitiin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Pihkatappi:
”Kun Suomessa suljettiin noita sellutehtaita, pomppasi havusellun hinta melko äkkiä enntystasoille, ehkä olisi kannattanut vuosi pari vielä ajella Kaskisillakin, senhän olisi voinut kääntää havusellutehtaaksi vähillä kustannuksilla. Mutta ei ollut metsäherroillakaan kristallipalloa. Tuskin Suomen kapasiteettileikkaukset pelkästään tuota sellun hintaa pompautti, kun Kaskinenkin tuotti lehtisellua.”Kaskisten tehtaan sulkemisessa oli tosiaankin ”astian makua”. Vanha tehdashan se jo oli, mutta loppuun maksettu. Siinä ei ollut mitään sijoituksia näköpiirissä, vaikka olisi ajettu muutama vuosi. Olisi vain voitu ajaa ja tehdä vuosihuollot.
Metsänomistajille asia markkinoitiin niin ettei puu olisi millään enää riittänyt, jos Kaskinen olisi pidetty käynnissä.Kaskisten tehtaalla ajettiin koko olemassaolonsa ajan sekä havu- että lehtisellua. Ihan suhdanne ja raakaaine tilanteitten mukaan. Alkuaikoina lehtisellun osuus oli vähäinen. Viimeisinä aikoina lehtisellu lisääntyi, mutta ei mistään teknisistä syistä. Eli siis mitään ”havusellulle muutosta” ei olisi tarvittu.
Tehtaan pysäyttämisen yhteydessä ilmeni jonkunlainen pakkomielle, että laitos pitää saada toimimattomaan tilaan. Sieltä purettiin välittömästi ohjauslaitteistoja, muka Mrealin Itävallan tehtaalle. Pahat kielet kertovat ettei niitä sinne koskaan asennettu.
Jos näin ei olisi menetelty olisi tehtaalla voitu kuoria kermat noususuhdanteesta ja sitten lopettaa kokonaan.Kaskinen tuotti myös loppuvaiheessa havuselluakin, se ei koskaan siirtymyt pelkkään lehtiselluun.
Korkeasuhdanteeseen, joka silloin tuli, ei tarvinne etsiä mitään erityistä syytä. Sellubisnes on vain on jatkuvaa ylä- ja alamäkeä, kuin myyräsyklit.
Terveisin: Korpituvan Taneli
