Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Yksi merkittävä tekijä tehtaitten sijoittelussa oli aikanaan meren läheisyys jätevesiasioitten vuoksi, kun piti saada paskat väljään veteen. Jätevesiasioissa on menty niin paljon eteenpäin että sisävesistöjenkin varteen voidaan taas rakentaa.
Pienenä viitteenä voisin kertoa tehtaitten makean veden kulutuksesta, se on siinä mielessä merkittävä asia että se kertoo myös jäteveden määrän ja siitä määrästä taas riippuu ratkaisevasti kuinka paljon vedestä saadaan haittaaineita pois puhdistuksessa. Kun Kaskisten tehdasta rakennettiin, niin mitoitusarvona oli 100t vettä per sellutonni. Vanhat sellumiehet pitivät sitä utopistisena, kun olemassa olevissa tehtaissa luku oli moninkertainen. Kaskinen kuitenkin pääsi tavoitteeseensa ja hiljalleen sen allekkin. 2007 luku oli Kaskisissa 56t per sellutonni ja se oli kai jo silloin suurin kulutus Suomessa. Uusien tehtaitten mitoitusarvo oli silloin 27t per sellutonni. Olisi mielenkiintoista tietää mikä on uudella Äkin tehtaalla suunnittelun pohjana oleva arvo.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuli tässä uusi pulma näkyviin, palstan suhteen. Niinkuin muutkin pulmat se on ilmeisesti ollut jo pitempään muhimassa, mutta putkahti yllättäen pintaan.
Kysymys on siitä että me keskustelemme toistemme ohi. Eli emme saa oikein haravaamme mitä mieltä toiset ovat. Yksittäisen nikin mielipide saattaa toki hukkua, mutta kun käy ilmi että käsitys porukan yleisestäkin mielipiteestä katoaa, niin on jo pohtimisen paikka. Tässä ei näköjään aina auta edes se että saman ketjun edellisellä sivulla olisi muuta kuin oletuksen mukaista tietoa toisten mielipiteistä, oletus on vahvempi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ensinnäkin tästä Lähteen Erkistä. Tosiaankin hän sanoi Suomen havumetsien kuolevan vuoteen 1995 mennessä. Hän sanoi lisäksi että mitkään toimenpiteet eivät pysty kehitystä pysäyttämään, mutta sitten vuosikymmenien kuluessa tilanne palautuu.
Kun nyt katsotaan metsien kasvua ja terveyttä taakseppäin, niin minkäänlaista notkahdustakaan ei voida huomata. Lähde ei muuten ole edes mitenkään myöntänyt edes että hän olisi erehtynyt.
Tälläisenkö miehen metsänkasvatusoppeihin meidän sitten pitäisi uskoa?Toisekseen meillähän oli jk vallitsevana metsänkasvatusmetorina vuosikymmeniä. Ei tarvitse kuin katsoa VMI tuloksia eri vuosikymmeniltä, kun jo selviää, että jaksollinen metsänkasvatus on tehokkaanpaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Ehkä minulla on alkava dementia tai huono muisti; hyvä että jees h-v:n kanta asiassa tuli selväksi.”Lue nyt sitten vielä tämän ketjun sivu 14.
Muutenkin suosittelisin vanhojen viestiä lukemista. Pienpetoja arvostavia on tällä palstalla tosiaan paljon. Se on vain jäänyt yhden nikin räävittömän kampanjan varjoon.Tässä taas osoitus siitä miten liika revittely kääntyy ajettua asiaa vastaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
En tiedä miten harvinainen kettu oli meilläpäin 30-luvulla, enkä varsinkaan sitä mikä oli tilanne Timpan tiluksilla.
Tiedän kyllä sen että 40-luvun lopulla kettuja oli meilläpäin ihan kohtuullisissa määrin, vaikka silloin siitä sai sekä tapporahaa, että vielä turkin myytyä.
Muitakin pienpetoja metsissä tuolloin oli.Pahimmat aallonpohjat ketulla taisi olla joskus 50-luvun lopulta 70-luvulle. Tapporaha teki pitkänpäälle tehvänsä ja jopa ketunmyrkkyjä harrastettiin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jansson:
”Osaatteko sanoa paljonko paremman hinnan saa 2 ha päätehakkuu (kesä)leimikosta jos tie on palstan reunaan tai tie on 500 m päässä?
Nimim. Tie on jo tehty.”On niin tapauskohtainen asia että tuohon on mahdotonta vastata. Saattaisi olla, jos tehtäisiin koe tuosta asiasta, ettei hintaeroa olisi tai sitten se kaempana tiestä oleva jätettäisiin jopa tarjoamatta. Näiden kahden ääripään välillä liikutaan.
Omat kokemukseni tien teosta ovat olleet hyvin positiivisia. Tarkkoja tietoja ei ole, koska verrokkitilannetta ei voi olla.
Sen tiedän että yksi vähän epäsuosittu isohko harvennus olisi pitänyt teettää hankintasysteemillä, jos tietä ei olisi ollut. Silloin oli alueella kolmella suurella kaikilla ostosysteemi, mutta tienkin kanssa vain kaksi tarjousta, niistäkin vain toinen kunnollinen. Kaikki tämä oston hulluna vuotena 2007. On helppo kuvitella mikä olisi tilanne ollut ilman tietä.
Myöhemmin pientenkään hankintaerien kanssa ei ole nikoteltu. Tavallinen toteamus on ollut: ”Sinnehän on kunnon tie.”Terveisin: Korpituvan Taneli
Jees h-valta:
”Olen myös jo aikaa kieltänyt kaikilta metsästysseuroilta pienriistan metsästyksen koska ymmärrän kyllä niidenkin tärkeyden. Esim. Pohjois-Satakunnan palstoilla on hämmästyttävän vilkas pieneläinliikenne, paljon H-vallan tasoa parempi. On kettuja, näätiä, lumikkoja, toki myyriäkin. Olen siitä erittäin tyytyväinen. Lintukannat myös erittäin hyvät.”Tämäkin kannanotto on ollut, ainakin minulle, luettavissa jo monesti ennenkin. Jeessin sanankäyttökin on senverran selkeää, että ihmettelen jos joku ei esim. hänen kantaansa tiennyt.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Hyvä pihkatappi! Aukusti oli ensimmäinen, ja Sinä olet kai toinen nimimerkki, joka arvostaa ketun ja näädän tuottamia ”ekosysteemipalveluita”.”A.Jalkanenkin alkaa oppimaan, Antonin tavan jakaa porukkaa vuohiin ja lampaisiin.
Minä olen ainakin ymmärtänyt että ketun ja muutamien muiden pienpetojen hyödyllisyys on ollut täällä yleisesti tiedossa oleva ja arvostettu asia. Poikkeuksen tekevät muutamat metsästystä harrastavat, vaikka osa heistäkin arvostaa kettua ja muita pienpetoja.
Onkohan A.Jalkanen lukenut vain sieltä täältä palstaa, vai miten lie asia. Esim. edelliseen sivuun olisi syytä tutustua tarkemmin.Se mitä täällä on arvosteltu myyrä asioissa, on myyräkuumeessa piehtaroivan Antonin räävitön herjauskampanja eri suuntiin ja meidän muiden summittainen nimittely lumikko hypoteetikoiksi. Se on saanut aikaan niin voimakkaita reaktioita että siinä on varmaan joskus asian ydin eli myyrät/pienpedot jäänyt takaalalle.
Nyt jos Sinäkin alat ottamaan Antonin tiedotusmetodit käyttöön ei hyvä heilu meidän palstan tulevaisuudelle.Terveisin: Korpituvan Taneli
