Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 3,231 - 3,240 (kaikkiaan 5,335)
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Niin, sähköaidat kierrätykseen. Hän saa kohta tehdä niistä suojan oman pihapiirinsä ympäri, susien varalta.

    Terveisin: korpituvan taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kyllä kuule Pihkatappi se oli toimiva linkki, piti vain poistaa yksi välilyönti. Kirjoita linkki näin:
    https://www.youtube.com/watch
    ?v=Hu8LL2darqE

    Eli Katkaiset linkin rivinvaihdoilla n. 30 merkin välein, niin ei tule noita välilyöntejä.

    Sanoppa rehellisesti kumpi miellytti Sinua enemmän tuo jumppaohjaaja vai itse jumppa. Tuollaisen ohjaajan kanssa varmaan löytyisi vielä monipuolisempaakin jumppaa……

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kirjoitin tänään aiemmin:
    ”Mistäköhän teoriakirjasta Anton on saanut päähänsä tiedon tuosta hirvien happitatista.
    Minä muistan sen ajan ihan hyvin kun hirvi oli hyvin harvinainen meilläkin päin. Ne vähät hirvet lymyilivät talvella nimenomaan kuusimetsissä, joissa oli alikasvoskuusia vielä toisen kerroksen katteena. Syömässä kävivät koivun haavan ja pihlajan versoja, niissä puskittuneissa pienaukoissa, joiden olisi pitänyt silloisten teoreetikkojen mukaan taimettua havupuulle. Männyntaimikkoja oli jo silloin täälläpäin, kuivilla kankailla, lähinnä metsäpalojen jäljiltä. Hirvi ei uhannut männyn taimikkoja, koska sillä oli muuta ruokaa riittävästi.”

    Anton tähän vastasi:

    ”Tuon kuvion olen avannut tanelille kolmessa eri nimimerkkien tapaamisessa. Nyt minä olen täysin vakuuttunut siitä, että tanelin älylliset resurssit eivät riitä asian ymmärtämiseen.”

    En ole tosiaankaan tuhlannut tämän asian selvittelyyn, kieltämättä vähäisiä, älyllisiä resurssejani, olen vain kertonut sen missä olen nähnyt hirvien majailevan ja syöpöttelevän silloin kun niitä oli alueella hyvin vähän.
    Jospa nämä täkäläiset hirvet ovat sitten ammentaneet elämäntapojen oppinsa jostain muualta kuin Antonin mapeista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    On aivan luonnollista että ruplan alamäki vahvistaa puun tuontia Venäjältä. Taitaa olla niin pitkät sopimukset ettei vaikutus ole kovin nopea.
    Pitkällä tähtäimellä tilanne taatusti näkyy suomeen tuotavissa puumäärissä. Myös metsäteollisuusden investointeihin tämä vaikuttaa, ainakin taustalla. Onneksi Venäjä on niin epävakaa maa investoida, että tehtaat tulevat tälle puolen rajaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Suorittava porras:
    ”Palstan tuunaaminen (= lue kauppakunnostus) auttaa kummasti . Tilanne paranee vielä , jos parannetaan kuljetusolosuhteita niin , että puut saa kesälläkin ulos metsästä .”

    Tiestön kunntoonlaitosta olen jo muutamassa kaupassa päässyt nauttimaan. Se on se ensimmäinen edellytys kun metsätaoutta nykyaikana harjoitetaan.
    Kyllähän se firma ne puut sieltä metsästä ostaa hyvän suhdanteen aikana, ilman tietäkin, kunhan leimikko on tarpeeksi suuri, mutta millä hinnalla. Sitten kun aletaan uudistamaan ja hoitamaan taimikoita yms, niin sitten se tie pitää kuitenkin tehdä, niin miksei sitten silloin kun siitä on puun myynnissäkin hyötyä.
    Sitten kun erä on pienempi niin tie on edellytys kaupalle. Pieniäkin hankintaeriä ostetaan kunhan tiet on kunnossa.

    Tuo, suorittavan lempilapsi, raivaus ei ole tarpeen aina, ainakaan täälläpäin. Ei se toki haittaa kaupantekoa, mutta kauppahinnassa ja ostohalukkuudessa se ei välttämättä näy.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Ei se nyt kovin johdonmukaista ole sekään että yhteiskunta käyttää melkoisesti verorahaa suojeluun ja sitten yksityisellä rahalla suojeltua kohdetta verotetaan kiinteistöverolla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    MJO:
    ”Kettuja ei kovinkaan monikaan pyydä nykyisin, taitaapa taudit ja nälkä enemmän tappaa kettuja.”

    Tuo lienee enemmän luuloa kuin tietoa. Tai se perustuu hyvin pienen alueen tuntemukseen.

    Minun tietoni ovat omalta alueeltani ja kuulopuheina (metsästäjiltä) parista muusta kohteesta.
    Kettuja metsästetään valitettavan paljon yhä edelleen. Minäkään en toki ole ketun metsästystä kieltänyt maillani, kahdesta syystä.
    1. Ketunmetsästys nimenomaan koirien avulla on omiaan karkoittamaan myös hirviä alueelta.
    2. Metsästäjät ovat tuttaviani, jopa sukulaisia. Kylällä on ollut perinteenä ettei toisen harrastuksiin puututa, kuin ääritilanteessa. Vallankin kun ne harrastusmahdollisuudet muuten ovat sivukylillä niukat. Kettumiehet kyllä tietävät kantani ja ovat ihan suoraan kysyneet, että saavatko he jahtiaan jatkaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Burl:
    ”Vaan mikä olisi hirvien määrä silloin, jos hukkia liikuskelisi muun ravintoketjun määräärittelemän ekologisen lokeron puitteissa; jos molempien kantoja ei raskaalla kädellä säädeltäisi, kuten nyt?!”

    Tuostahan on jo Kainuussa koeala, hirviä metsästetään, mutta ei susia. Susia on ihan riesalle asti, mutta hirvikantaa eivät alas saa.
    Lue esim. nikin 6m3 viesti sivulta 11.

    Jos hirvien kantaa yritettäisiin säätää susilla, niin susia pitäisi sitten olla todella paljon ja tokko siltikään onnistuttaisiin. Siloin kun Suomessa ei juurikaan ollut asukkaita, niin sudet saivat rauhassa lisääntyä, mutta silloin tiettävästi on ollut ihan kohtuullisen suuri hirvikantakin.

    Misköhän teoriakirjasta Anton on saanut päähänsä tiedon tuosta hirvien happitatista.
    Minä muistan sen ajan ihan hyvin kun hirvi oli hyvin harvinainen meilläkin päin. Ne vähät hirvet lymyilivät talvella nimenomaan kuusimetsissä, joissa oli alikasvoskuusia vielä toisen kerroksen katteena. Syömässä kävivät koivun haavan ja pihlajan versoja, niissä puskittuneissa pienaukoissa, joiden olisi pitänyt silloisten teoreetikkojen mukaan taimettua havupuulle. Männyntaimikkoja oli jo silloin täälläpäin, kuivilla kankailla, lähinnä metsäpalojen jäljiltä. Hirvi ei uhannut männyn taimikkoja, koska sillä oli muuta ruokaa riittävästi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jansson:
    ”Mitähän se BCTMP-laitos syö ja ulostaa.
    Vai uunotetaanko nyt junttia?”

    Se syö kuusta, haapaa ja koivua

    Ulostaa
    B= Valkaistua
    C= Kemiallisesti (pehmitettyä)
    T= Lämmöllä (pehmitettyä)
    M= Mekaanisesti jauhettua
    P= Massaa

    Jäi sanomatta: ei nosta kuidun hintaa merkittävästi, mutta takaa ettei se laske ja menekki on taattu.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tuo sana- ja merkkilaskuri ovat nimenomaan tekstinkäsittelyohjelmien ominaisuuksia. Minä joskus esikirjoitan viestejä Wordpadilla, eikä siinäkään ole tuota ominaisuutta.
    Sinullakin on varmaan Word tektinkäsittelyohjelma. Sieltä löytyy (Word 2013) tarkista valinnan takaa sekä oikoluku että sanojen määrä. Sanojen määrä valinta avaa ikkunan jossa on erilaisia lukutietoja kyseisestä tekstistä. Käsittääkseni se luku jossa on merkit ja välilyönnit pitää olla alle 2000

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 3,231 - 3,240 (kaikkiaan 5,335)