Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Meillä rivitalossa myös suorasähkö ja varaava takka. Jos kesällä on sateisia ilmoja niin kesälläkin tulta takassa aina joskus. Sanoisin ettei ole normaali kesänä yli kahden viikon välejä.
Sitten juuri se 200 päivää vuodesta sähkö tasailee lämpötiloja. Varmaan sellainen 180 päivää on joka päivä tuli, jos ollaan kotona. Olemme sen verran paljon mökillä että kylmänäkin aikana rivitalo asunnolla kolmenkin vuorokauden välejä joskus.Mökillä pelkästää puulämmitys. Varalla olevaa sähköpatteria ei esim viime talvena edes nostettu esille. Joskus on lämmittänyt toistakymmentäkin yötä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minä olen kyllä monesti sen jalkamiehen kannalla, mutta näissä hommissa motolla on puolensa.
Ensin se ennakointi. Niissäkin kaadoissa linja pitäisi olla kylmänä, moto selvittää taatusti erotinvälin päivässä, joten aika on lyhyt. Taitaapa kuitenkin kaadon suuntauskin olla varmempaa motolla kuin mies ja tunkki systeemillä.
Vahinkojen selvittely. Tapani myskyn jälkeen seurailin joutessani hommia muuallakin kuin omilla nurkilla. Moto todella säästää linjan korjauskuluissa. Kymmeniä puita poistettiin siten ettei linjaan jäänyt korjattavaa vauriota. Miestyönä miltei jokainen väli olisi ainakin pitänyt kiristellä uusiksi. Miestyössä, katkaistunakin puu makaa edelleen langan päällä ja linjavaurio tapahtuu monesti vasta katkaisun jälkeen. Paljon oli puita jotka olivat vain kevyesti oksakosketuksessa lankoihin ja moto käänsi ne ensin ylös siitä ja vasta sitten poikki.
Tuntitaksoilla tietääkseni on, täällä ainakin, motofirma tehnyt sekä ennakkokaatoja että vahinko selvittelyjä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ajattelitko sitten, Pähkäilijä, keskustelussa olevan mukana kovinkin monta jotka eivät asiaa ilman videota ymmärrä?
Sinä et vain näytä ymmärtävän että kaksivetoisuus ja nelivetoisuus ovat käsitteitä joihin liittyy se että tasauspyörästöt tai vastaavat laitteet on olemassa. Erikseen sitten yleensä ilmoitetaan voiko kyseisiä laitteita lukita.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos nyt kuitenkin puhuttaisiin nelivedosta ja unohdetaan ne apupyörät. Tietysti aina on syytä mainita onko lukkoja vai ei. En oikein usko että kukaan suostuisi puhumaan yksivetoisista kaksivetoisen sijaan.
Totuus on kuitenkin se että kaksivetoinen auto vetää molemmilla pyörillään, kunhan ne ovat maassa.
Samoin, jatkuvasti nelivetoiset autot ja ne joissa neliveto voidaan kytkeä jatkuvaksi, vetävät neljällä pyörällä, jos kaikki pyörät ovat maassa.
Sitten on erikseen ne joissa nelivedon kytkentä tapahtuu jos joku pyörä sutii. Ja vielä erikseen ne yhdellä tai useammalla lukolla varustetut.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kaikki asiat autossa ovat kehityksen kohteina.
Renkaissahan on jo palattu järkevämpään suuntaan, pyöran kokonaishalkaisija on kasvanut 70-luvun mitoista melkoisesti. Profiilin prosenteissakaan ei lie muuta mahdollisuutta kuin palata takaisin isompiin lukuihin.
Tuskin renkaat kuitenkaan ovat se pääasiallinen kehityskohde. Kyllähän se on voiman tuottaminen, sen siirto ja varastoiminen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Glalle tiedoksi että olen yrittänyt vastata aloittajan (Horjumaton) kysymyksen asetteluun. Lisäksi olen sanonut OMAN mielipiteeni, mutta en ole sanonut sitä sinun enkä kenenkään muunkaan ulkopuolisen suulla.
Mitään lumiketjuja autoni pyöriin en ole koskaan harkinnut, enkä tosiaankaan koskaan laita. Pitää ymmärtää milloin on paras palata takaisin ja pyytää auraajaa tai kesällä kävellä. Neliveto siksi ettei jokaista kuuraa tarvitse aurata ja ettei kengänpohjat jatkuvasta kävelystä kulu.
Kyllä metsämiehen auto nelivetoinen pitää olla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pähkäilijä:
”Kyllähän tulevaisuudessa nelivedot yleistyvät mutta muulla keinoin kun nykyiset tehoa (ja polttoainetta) hukkaavilla voimansiirtoratkaisuilla.”Kyllä tässä on jo otettu melkoisia edistysaskeleita. Minullakin BJ40 pätkässä, veto oli täysin mekaaninen ja sanottaisko alkeellinen. Siinä kyllä huomasi polttoaineen kulutuksessa onko ajettu 2- vai 4-vedolla. Foresterissahan tuota eroa ei pääse näkemään, mutta kyllä kulutukset ovat ihan säällisia.
Nelivedossa ei ole edes kehityksen loppupää näkyvissä. Kehitystä tulee tapahtumaan monella rintamalla tässä asiassa. Lppputuloksia voi tietenkin arvailla ja kaavailla, mutta tosiasia on ettei kaikkea 10 vuoden sisällä käyttöön tulevaa ole vielä edes kehittäjien piirustuksissa.Pähkäilijä:
”Täälläkin kun keskustellaan nelivedoista niin on olemassa nelivetoja ja nelivetoja, ilman lukkoja alennusvaihteistoa ovat sitten apupyörävetoisia.”Jaa’a! Mitähän tuo Suomeksi oikein tarkoittaa?
BJ40 oli alennusvaihteellinen, mutta ei lukkoja. Foresterissa sama juttu. Olisiko Pähkäilijä hyvä ja selvittäisi tätä käsitettä apupyörävetoinen tarkemmin. Pieni luettelo myös oikeista ja apyörävetoisista nelikoista olisi paikallaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
MJO:
”Jos 2-vetoiset poistuvat, niin silloin kaikki siirtyvät 4-vetoisiin, mutta nykyisin hintaero on 7 – 8000 euroa vastaavaan.”Tuossa hintaerossa on jo muutakin kuin neliveto. Esim. Foresterin jousitus ja iskarit ihan omaa luokkaansa muihin farmareihin verraten. Sitä pitäisi siksi verrata myös paremmin varusteltuihin farkkuihin. Nelikkoja on myös halvemmissa luokissa.
Vastaiskulle:
Pakki pitääkin olla selkeästi hitaampi kuin hitain eteenpäin. No tuo selkiäisi kun kokeilisi. Tahtoo vain näköjään autonvalmistajilta unohtua, se pakki sovittaa muuhun vaihteistoon sopivaksi.Terveisin: Korpituvan Taneli
