Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Milläs puolen Lauhanvuorta se Pihkatappi, metsäänsä hoitelee?
Minulla pala metsää puiston pohjoisrajalla.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän tämä souvi on pääosin siitä peräisin että nykyään sähköyhtiölle on tärkeää pörssikurssi, eikä niinkään linjojen raivaus.
Linjat ovat ennenkin olleet metsissä ja lunta on tarttunut puihin ennenkin. Aikaisemmin linjoja todella käytiin läpi ennakkoon, kaadeltiin riskipuut pois. Nyt vain ajellaan helikopterilla ja jalansyten mennään metsään vasta kun huono on housuissa.
Kun katselee näitä uutiskuvia niin pääasiassa ne kaarelle menevät koivut ovat sellaisia, jotka ovat jonkun suuremman puun kyljessä riukuuntuneita eikä niillä edes ole muuta suuntaa taipua kuin linjan päälle. Selvää ennakoimattomuutta.Kerronpahan taas kerran esimerkin Tapanimyrskyn ajalta.
Oli isompi metsänomistaja, jolla oli aika pitkästi 20kW:n linjaa, kun se vielä haarautuikin hänen metsässään. Hän teki hankintahakkuita linjan lähistöllä, ei kuitenkaan linjan vierimetsässä. Hän soitti Fortumille ja pyysi että tulkaa nyt kaatamaan riskipuut pois, niin hän sitten kerää ne. Fortunm ei oikein lämmennyt ajatukselle, mutta hän kuitenkin lopulta sai metsurit sinne ja he toki ymmärsivät mitä tehdä pitää.
Vuoden kuluttua tuli Tapani ja kaatoi metsää linjoille. Tällä pätkällä oli kaksi puuta nojollaan linjan päällä.Moto nosti ne pois eikä lijassa ollut kirpun kipua.
Toisella puolen kylää linja jatkui saman suuntaisena ja samanlaisessa metsässä. Siellä rakennettiin 6 km linjaa täysin uudelleen.
Mitä me tästä opimme. Metsänomistajan pitää oikein patistaa Fortum riskipuiden raivaukseen, niin linjat säilyy ehjänä.Tottakai esim. Suorittava tekee tärkeää työtä kun poista riskipuita vierimetsästä. Näin pitää tietysti tehdäkkin.
Silti vaikka mitä tehtäisiin niin aina joku puu linjalle kaatuu.Tienvarteen siirto on hieno homma. Siinähän toisen puolen puusto on jo sitten tarpeeksi kaukana. Raivaustyöt ja korjaukset on helppo tehdä kun on tie vieressä.
Positiivinen uutinen on sekin, että korvauksetkin ovat parantuneet.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos Suomessa on jossain äänihäiriöitä tuulimyllyistä, niin niitä sitten vain on. Parannus asiaan pitää saada aikaan täällä Suomessa.
Häiriö, täällä Suomessa, ei taatusti vähene yhtään, vaikka Saksassa olisi 23 miljoonaa tuulimyllyä, Suomen kokoisella alueellaTerveisin: Korpituvan Taneli
Saattaa olla että kaksivetoisetkin ovat nykyään pohjastaan vähän parempia kuin ennen. Minulla vasta Foresteri oli sellainen ettei se ihan ehdoin tahdoin yritä kasata lunta aina jonkun akselin eteen. Tietysti tässä tullaan taas siihen että pitää tietää ettei sileäpohjaisella nelikollakaan pääse missä vain hangesta läpi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Taneli:
”Metsämiehen auton pitää olla neliveto!”
Gla:
”Miksi ihmeessä pitäisi olla? Niin tämän palstan jutuissa kuin elävässä elämässäkin on metsämiehiä, jopa ammattilaisia, jotka pärjäävät kaksivetoisella. Mielestäni kannattaa ihan oikeasti laskea, montako hehtaaria pitää tehdä, jotta hintaeron saa vuosittain kuitettua ja onnistuisiko noiden hehtaarien hoito ilman nelivetoa.”Jos ostaa uutena auton niin samankokoisesta 5-ovista farkusta saa maksaa samanverran, kuin esim Foresterista. Muitakin nelikkoja saa, jopa halvemmalla. Käytettynä nelikko taitaa olla vähän hintavampi, siis pitää hyvin hintansa.
Ja jos joku väittää että kaksivetoisella pääsee yhtä hyvin, niin kuski tarvitsee kaksi ominaisuutta:
1. Rallimiehen taidot.
2. Hyvät itsensä kehumisen taidot.Terveisin: Korpituvan Taneli
Mikanderille huomauttaisin että kaikki vehkeet, traktoritkin, voidaan saada jumiin. Nelveto ei auta jos järki puuttuu. Minulla oli joskus Toyota BJ 40 eli ns pätkämaasturi. Kyllä sekin jäi tasaisella tielläkin kiinni kun oli tarpeeksi lunta mahan alla. Ei auttanut vinssikään, kun oli pelto molemmin puolin.
Metsämiehen auton pitää olla nelivetoinen. Kuskin pään pitää kuitenkin myös olla kunnossa, ettei yritä mahdottomia.
Minulla Subaru forester -05, bensakoneella, en ole huomannut erityisiä juoppokausia tai krapula aamuja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pete:
”Kiinnijäämisten määrä on sama kaksiivetoisilla ja citymaastureilla. Citymaasturi jää vain kiinni paljon pahemmin. Niillä siiis pääsee pahaan paikkaan mutta ei sieltä pois. Kokemusta on foresterista, outbackistä ja xc90:stä. Syyllinen lapiotöhin löytyy tietysti penkin ja ratin välistä…”Voi olla että jollakin rallikuskilla kaksivetoinen menee yhtä hyvin kuin 4-vetoinenkin, mutta meillä tavallisilla pulliaisilla ero kuin yöllä ja päivällä. Erityisesti lumikelillä kaksivetoisella minä ainakin jään heti kiinni, jos vähänkin on auraamatonta kuuraa. On aivan turha väittää ettei isompi maavara, pohjan muotoilu ja neljä vetävää pyörää eivät vaikuttaisi. Kesäkelillä ero, kaksi/neli, on huomattavasti pienempi.
Tosi on totta että nelivetoja ajetaan paljon kiinni, kun sitten luullaan että se menee mistä vain. Pitää muistaa.että varsinaisia maastoautoja on vain muutamia, eikä niilläkään missään maastossa pysty ajamaan, mutta erittäin huonokuntoisella, esim piennarteillä kylläkin. Nämä muut nelivetoiset on tarkoitettu vain vähän huonokuntoisemmille, ei missään tapauksessaVarsinaisille piennarteille.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Voi teitä ressukoita kun puhutaan vain koirien suojauksesta ja muusta hömpästä.
Ellei suden ja karhun kantaa hetinmiten rajusti pudoteta, niin Suomen maaseudulla asumisen edellytykset loppuvat kokonaan. Ei tosiaankaan ole kysymys vain muutamasta metsästyskoirasta vaan kokonaisen elämänmuodon katoamisesta Suomesta. Tappioluetteloihinhan ei nykyisin edes oteta kissoja ja tavallisia kotikoiria, vaikka ne käytäisiin portailta hakemassa. Kaikkia petojen kanssa kohtaamisia vain vähätellään , sanotaan jopa mielikuvituksen tuotteiksi. Lammasfarmarille, jonka lauman sudet tappoivat annettiin pieni nimellinen korvaus niistä eläimistä, joista oli raato esittää. Ne kaksi jotka hävisivät kokonaan sivuutettiin vain huomautuksella, että et vain näköjään tiennyt lammastesi määrää.Homma on tosiaankin siinä mallissa että Suomalainen kansanmies, joka on tottunut toimimaan omin päin ennenkin vaikeissa tilanteissa, ottaa kohta asiat hoitaakseen. Perhossahan sitä jo yritettiin, mutta huonolla menestyksellä.
Ensi alkuun pitää antaa vapaa oikeus ampua susi tai karhu joka tulee parinsataa metriä lähemmäksi ihmisasutusta, pelkkä ilmoitus vain viranomaisille.
RKTL:n tutkijat ilmeisesti valehtelevat tietoisesti susien määrästä, kun sanovat että 130. Joidenkin tietojen mukaan olisi 46 laumaa ja yksittäiset sudet päälle. se merkitsisi 350…500 yksilöä.
Kun A.Jalkanen kerran tuntee niin hyvin susien hyvät vaikutukset, niin voisit jo toki vastata aiemmin esittämääni kysymykseen, joita on oikeastaan kaksi.
1. Kun Suomessa oli hyvin laajoilla alueilla lähes sadan vuoden sudeton vaihe, niin millä tavalla se haittasi kyseisen alueen luontoa tai muuta? Mitä hyvää tällä alueella tapahtui silloin kun susi sinne uudelleen istutettiin.
2. Mikä on se haitta tai vahinko, joka Brittein saarilla on tapahtunut tänä sudettomana aikana, joka kai on n.300 vuotta? Entä mitä hyvää susien uudelleen istutus siellä sitten voisi saada aikaan?Terveisin: Korpituvan Taneli
Allekirjoitin.
Linkki Adressiin:
http://www.adressit.com
/ehdoton_vaatimus_ei_
enaa_yhtaan_metsasty
skoiraa_susilleAllekirjoituslomake löytyy sivun alaosasta.
Tarvittaisiin vielä yhdistys jonka tarkoituksena olisi maaseudun ihmisten ja heidän elinkeinojensa suojelu suurpedoilta.
Ja sitten tietysti vastaava adressiTerveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Pihkatapin ajatus, että harsinta heikentää metsikköä perimältään voi pitää osittain paikkansa, jos harsinnalla tarkoitetaan parhaiden puiden poimimista päältä samaan aikaan syntyneiden puiden joukosta. Taimitarhoilla prof.
JK:ssa toimitaan eri tavoin. Siinä harvennetaan ERI aikaan syntyneitä puita ja poimitaan isoimmat ja laadultaan heikoimmat pois. Prof. Veikko Koski on kirjoittanut, että tällainen menettely ei heikennä metsikköä geneettisesti, koska puut ovat tuulipölytteisiä eli vaihtavat geenejä metsiköiden kesken – ainakin mikäli JK menetelmää sovelletaan vain osassa metsiköitä.”Niin, tuo A.Jalkasen mainitsema jk:n tapa toimia on sitä kirjoituspöytä jk:ta, käytännön jk toimii juuri noin kun Pihkatappi sanoo. Saattaa Olla että A.Jalkanen ja joku muukin asiaan vihkiytynyt toimiikin, ainakin muutaman hakkuun ajan, juuri tuon teorian mukaisesti.
Tämän kokeen, jossa koko maa oli jk:n koeruutuna, tulokset osoittavat kyllä että pieleen menee metsätalous jk:lla.
Jaahas, siis ympäröivät jaksollisen kasvatuksen metsät sitten pelastavat jk-hömppään langenneiden metsät. Hehe ja Höröhörö!Terveisin: Korpituvan Taneli
