Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoista tämä toitotus että ei tiedä kun ei ole tutkittu. Koko maahan oli vuoteen 48 asti jk:n koeruutuna. Silloin sillä vain oli rehellisempi nimi harsinta. Poikkeuksen muodostivat jaksollisen kasvatuksen koealat, joita niitäkin oli aika paljon. Lisäksi oli mm metsäpalojen jälkeisiä jaksollisia alueta.
Myos tutkimustoimintaa on ollut, aikaisimmat jo venäjän vallan aikaisia. Ainoa minkä tutkimus on todellakin varmaan väihäistä on nykyisen korjuutekniikan soveltuvuus jk metsään.
Tietysti tutkimukset pitää muuntaa nykyisiin mittaustapoihin yhteensopiviksi, mutta kyllä moteista saadaan euroja vaikka tutkimus olisi 1920-luvulta.Yksi näyttö jaksollisen kasvatuksen eduista löytyy VMI tilastoista. Meillähän metsäpinta-ala väheni sattuneesta syystä 40-luvulla. Metsien puumäärät kuitenkin ylittivät 30-lun tason jo 50-luvulla.
Kaikki tämä tieto on olemassa, sen todistusarvoa ei vain jostain syystä haluta tunnustaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onhan tuohon vielä sekin nähty kun pokasaha oli puupäinen.
Kyse ei nyt ole muutosvastarinnasta, vaan.
1. Ihmisten oikeudesta terveelliseen meluttomaan toiminta- ja asumisympäristöön.
2. Tolkuttomasta rahan syytämisestä ulkomaisten yritysten omistamille myllyille.
3. Maanomistajien oikeuksista. Sopimuspaperit on ainakin täällä päin olleet kovin sekavia ja ylimalkaisia.Yleiseen narinaan ja muutosvastarintaan vedotaan aina silloin kun asialliset perustelut ovat loppu tai niitä ei edes vaivauduta esittämään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
jatkoa
Tehdasmittaus on vai siitä kiusallinen metsänomistajalle, että hänellä ei ole mitään kontrollia siihen tulevatko hänen kaikki puunsa edes ollenkaan sinne tehtaan portille. Tiedän käyneen niinkin että puuta oli tuplasti se määrä, minkä isäntä ja ostomies oli arvioinut. Eli siellä oli jonkun muunkin puita mukana ja jostainhan ne ovat pois.
Onneksi tehdasmitta hankintapuun mittana tulee vähenemään, kun kuormainvaaka yleistyy, niin sitä käytetään hankintapuun tilimittana.Ilmeisesti tarkin käytössä olevista puun mittaustavoista on motomitta, enkä usko alkuunkaan sen tarkoitukselliseen manipulointiin.
Ne ongelmat mitä motomitassa on joskus ollut, on että tilistä puuttuu joku motolista kokonaan. Aivan eri asia on sitten se onko puu oikein katkottu, mutta se onkin sitten jo eri juttu.Terveisin: Korpituvan Taneli
Turhaan se Lahtonen on lähtenyt ristiretkelle Mittaportti Oy:tä vastaan. Hän kysyy miksi ei ole ulkoistettu. Totta omistusta ei ole ulkoistettu, mutta kun mittaus aikanaan yhtiöitettiin, oli tarkoitus etäännyttää mittausta varsinaisista ostajan intresseistä.
Olen aikanaan asennellut Mittaportin pojille tietokoneita yms. Tunsin myös heidät Kaskisissa jokaisen henkilökohtaisesti. Kyllä heillä on tarkoitus oikein sitä puuta mitata. Niinkuin täällä kerrottiin niin kuorman mittauksen ja kirjauksen jälkeen kuljettaja painaa otantanappia ja kone sitten arpoo meneekö nuppi tai kärry otantaan. Otanta nappulointia hoitivat Kaskisissa ulkopuoliset kaverit. Sitten tilastoidaan kunkin mittaajan tulokset ovatko ne plussaa vai miinusta.
Tällä tavalla puumäärä pitkässä juoksussa on hyvinkin tarkoin mitattua. Kuitenkin yksittäisessä kuormassa voi heittoa olla paljonkin. Kun puhutaan lumi ja alimitta vähennyksistä, niin niiden määrä ei ole niin kovin merkittävä. Kaikkein merkittävin asia on kuinka tarkasti tulee oikea kiintokuutiomäärä puille. Kuormassa on monia arvioitavia seikkoja, arviointivirheet saattavat toki kompensoida toisiaan.
Lumimääriä on joskus mitattu niinkin että on pantu perävaunu vuorakaudeksi talliin ja katsottu sitten uudelleen. Ne mittaukset mitä minä näin lumimääristä, olivat suurempia kuin oli silmämääräisesti kuormasta arvioitu.jatkuu
Jos myllyn kokoluokka pysyy samana, niin varmaankin uudet myllyt on mahdollista tehdä vähemmän meluaviksi, mutta nythän kokoluokka kasvaa koko ajan.
En ole käynyt myllyjen juurella ääniä kuulostelemassa. Kai meidän kuitenkin pitää uskoa että vielä 1,5 km päässä ääni sisälle kuuluu kun siitä on kerran mittausnäyttöjäkin.
Aikanaan työssä ollessa puhuttiin juuri matataajuisen melun haitoista. Aiemmin oli luultu että vain korkeat äänet ovat haitallisia, mutta joskus 80-luvulla havahduttiin siihen että matataajuiset äänet ne vasta vaarallisia ovatkin.Meilläpäinkin on ollut myllyhankkeita, ei ulottunut ihan minun palstalleni. En olisi kyllä antanut lupaa, kun on oma mökki ja vakituosta asutustakin liian lähellä. Toiselle palstalle olisin voinut harkita, mutta siellä on säkölinjat niin kaukana, että pitäisi olla aivan valtavan kokoinen puisto että kannattaisi rakentaa linja. Toki siellä olisi sopivaa rakennusalustaa ja korkeaa kangasmaastoa myllyille.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kertoisitko A.Jalkanen että mihin sitä sutta sitten Suomen luonnossa tarvitaa?
Mitä vahinkoa susien puuttuminen Länsi-Suomessa sai aikaan. Aikahan oli sentään vuosikymmeniä.
Miten suden puuttuminen on brittein saarilla vahingoittanut sikäläistä luontoa? Aikakin taitaa olla jo 300 vuotta.Terveisin: Korpituvan Taneli
