Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kai heillä lienee perustelutkin tuolle kiellolle. Sietäisi kuunnella tarkalla korvalla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ensinnä Puun takuselle vastaan:
Taatusti kantojen irroittelu ja kivien irti mätkinen vie moninkertaisen energian hakkutähteitten keräilyyn verrattuna. Kannonnostossa tarvitaan kaksi konettakin. Ensin kaivikone irroittaa ja sitten ajokone ajaa ja kasaa.
Oliko joku muu asia luettelossani josta suvaitset olla eri mieltä?
Siitä luettelosta puuttui vielä se että osa jää sinne kasalle. Sitä kai ei juurikaan enää tapahdu ostetun puutavaran suhteen.Kyllähän meilläpäinkin kantoja on nostettu ja on kasoja ajettu eteenpäinkin, vaikka minun kantoni eivät ole ketään kiinnostaneetkaan.
Vielä noihin vanhempiin ”koealoihin” onko kellään, muulla kun Pähkäilijällä, tiedossa alueita joissa kannon nostosta olisi kulunut jo vuosikymmeniä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
No, eikös se umpisäiliö ole ihan kaikki didektiivit täyttävä systeemi?
Kyllä Jees Harjavalta eksyy ajoittain vähän turhan paljon markkinaliturgia puolelle. Onhan se tullut jo monessa paikassa todettua, etteivät nämä bisnesmiesten ratkaisut välttämättä ole muuta kuin kukkarolle käypiä, luonnolle harvemmin hyödyllisiä. Ainoa lienee umpisäiliö, joka toimii kiinteistökohtaisesti kuin junan vessa. Sen ongelma on siinä, että sillä siirretään ongelma vain julkisen puhdistamon alapuoliseen vesistöön, mutta didektiivit tulee täytettyä ja sehän se on pääasia, ei kuormituksen vähentyminen.
Tuosta teollisuuden ja asutuksen jätevesien yhdistelystä on myös myönteisä kokemuksia. Teollisuuden jätevedet ovat biologisesti vaikeita puhdistaa, kun niissä ei ole sopivaa pöpön ruokaa.
Kaskisissa Metsä-Botnia ilmoitti kaupungille, että jos omalla kustannuksellanne putkitatte kaupungin jätevedet meille, niin me huolehdimme lopusta. Näin tehtiin ja tehtaan, vesistöön menevät, jätevesipäästöt tippuivat heti huomattavasti. Kyllä yhteistoiminta voi olla myös tuloksellista.Terveisin: Korpituvan Taneli
On mielenkiintoista että täällä vain vielä haahuillaan sen männyn perään laudepuuna. Eikö Leevin kertomus mennyt perille, vai saiko joku peräti virikkeen siitä, laittaa mäntyä… Olin itsekkin jo ihan unohtanut sen että kotimökilläni oli 30…50-luvulla mäntylauteet ja juuri Leevin kertomia ongelmia myös. Tarttui niihin miestenkin takamus.
Eihän se saunan lauteitten pesu ihan huuhaata ole, jäähän niihin likaa käytössä ja se lähtee vain pesemällä, mutta kyllä mäntysuopa ja juuriharja riittävät. Lauteitten hoito, puhtauden ja keston suhteen, lähtee kunnon lämmityksestä ja kunnollisesta jälkilämmöstä, jolla paikat kuivataan.
Haapa ja kuusi käyvät laudepuuksi, haapa edellä, vaikka Pinsiön timpuri toista mieltä onkin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän niitä kantoja on aiemminkin metsämaasta nostettu niin että tutkimuskenttiä olisi. Onko vain sitten kaikki nostopaikat dokumentoitu, niin että ne tutkimukselle löytyvät.
Täällä mainittiin sellunkeiton kokeilusta. Sitä on tiettävästi kokeiltu myös Kemijärven sellutehtaalla aikanaan. Joten sieltäkin pitäisi löytyä vanhempiakin ”koealoja”. Tuskimpa nämä kaksi kokeilua ovat edes ainoat. Lisäksi löytyy varmaan sellaisiakin paikkoja joista kannot on poistettu pelto tai muuhun käyttöön ottamista varten, sitten on suunnitelmat rauenneet ja alueet palanneet metsätalouteen.
Itse en ole kantoja myynyt, mutta ei ole kukaan isommin ostatellutkaan. Senverran vanhoillinen kuitenkin olen että periaatteestakaan en olisi kyllä kantoja myynyt.
Olen monesti pohtinut että onko se kannonnosto edes kansantaloudellisestikkaan järkevää:
– Metsätaloudelle siinä ei kai plus merkkisiä seurauksia koidu, rahallinen korvauskin kai aika pieni.
– Nostoon kuluu paljon energiaa ja vehkeitten kulutus on melkoista.
– Monenkertainen käsittely nosto, ajo välivarastoon, ajo välivarastosta voimalaitokselle, haketus, varastointi ja poltto.
– Pitkä kiertoaika, tulee korkokuluja.
– Haketuksessa ja poltossa melkoinen haitta kivistäTiedän toki kokemuksesta että kannot ovat erinomaista polttoainetta, mutta ovatko kustannustehokasta esim muuhun puuhakkeeseen verrattuna?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olen Pihkatapin kanssa liikuttavasti samaa mieltä hirvistä ja myyristä.
Poitti oli tässä kuitenkin se että, Iron manin viesti oli korrekti. Jokaisella on oikeus sanoa mielipiteensa kunhan tekee sen korrektisti.
Antonin viesti ei ollut korrekti, eihän siinä edes yritetty vastata itse asiaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Näistä Timpan esittämista luvuista voidaan tosiaankin päätellä, että olemme palanneet nyt sille kannan tasolle joka keskimäärin vallitsi 89…95. Välillä käytiin korkeammalla.
Oleellista asiassa on se että hirvikanta oli tuolloin 89….95 jo huomattavan korkealla, aivan liian korkealla. Se oli siihen hilautunut 40- 50- lukujen alhaiselta tasolta.
On aivan turha iloita siitä että hirvikanta on saatu tuolle 89….95 tasolle, kun se todellisuudessa on nyt kuitenkin kestämättömän korkealla tasolla.Terveisin: korpituvan Taneli
Tässä on nyt kouluesimerkki siitä miten asialliseen viestiin vastataan asiattomasti:
Ensin se viesti:
”RE: Onko hirvikanta laskenut?
Hirvikanta on sukupuuton partaalla.
Onko Anneli sitä mieltä että tämä metsiemme uljas eläin tulisi hävittää sukupuuttoon?
Myyristäkin tulisi olla huolissaan,kanta on huolestuttavan alhaalla.
Pienpetokannat tulisi nopeasti puolittaa.”
Lähetetty: 6 min sitten
Lähettäjä: Iron ManJa sitten siihen 5 min kuluttua kirjoitettu vastaus:
RE: Onko hirvikanta laskenut?
Palstan ykköshäirikkö iski jälleen. Etsi räkänokka jostakin muualta hiekkalaatikko.
Lähetetty: 1 min sitten
Lähettäjä: Anton ChigurhIron manin viesti on täysin korrekti. Tosin esim. minä olen asiasta sinänsä jyrkästi eri mieltä, mutta sehän ei vaikuta hänen viestinsä asiallisuutta alenvasti.
Sitten se Antonin vastaus: Ei minkäänlaista vastausta itse asiaan. Suoraan kirjoittajan jalkaan käy hyeena kiinni. Antonkin kyllä osaisi vastata, mutta kun ei ole halua. On vain halu sontia palstalle mahdollisimman haisevia kasoja.
On se merkillistä minkälaisen suojeluksen Metsälehti antaa palstaa jatkuvasti häiriköivälle Antonille. Olen toki ollut asiasta vuosien mittaan monesti yhteydessä Metsälehteen muutenkin kuin ”asiaton viesti” ilmoituksin, mutta homma saa silti jatkua vapaasti. Yhteydenottoja on ollut aina päätoimittajaa myöten, mutta kun Anton on erityisessä suojeluksessa niin sitten hän vain on.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava ei näköjään suostu ymmärtämään sitä tosiseikkaa että metsänomistaja on vastuussa raivaamattomuudesta vain jos kauppakirjassa on merkintä ”myyjä raivaa”.
Jos ostomies ostaa pöheikön ja merkitsee kauppakirjaan ”ei raivaustarvetta”, niin silloin vastuu on siirtynyt ostajalle. Onko tämä niin vaikeaa ymmärtää.
Puun takunen on varmaankin oikeassa että myös raivattujen leimikoiden myyjät kärsivät siitä että raivaamattomia ostetaan. Ilmeisesti leimikon kunto ei vaikuta riittävästi mottihintaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
