Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Luulisin että on vähennyskelpoista, mutta tuo bonushan on toisaalta verotettavaa tuloa, puun lisähintaa
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mikä vika metsänomisataja nimityksessä on? Se on ainakin kattava. sen sateenvarjon alle jää niin passiivinen kuin aktiivinenkin metsänomista. Se ei pahemmin liioin erottele pinta-alam mukaan.
Tässä on sekin näkökohta ettei tarvitse eri ikäkausina nimikettä muuttaa, kun oma aktiivisuus muuttuu. Onhan moneen kertaan todettu että aktiivisuus metsänomistajalla, keskimäärin, ensin nousee iän myötä ja saavuttaa maksiminsa juuri eläkkeelle jäädessä ja hiipuu sitten pakostakin iän karttuessa.Tuo metsätilallinen on tosiaankin jo vähän vanhahtavaa suomea. Aikanaan ollut varmaan hyväkin nimike.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Köyhälaulaja:
”Eli kysymys kuuluu että liioitellaanko neulasmassan määrän vaikutusta puun kasvuun ?”Ei sitä varmaankaan liioitella. Pituuskasvuunhan tuo liian ylös karsiminen vaikuttaa kai vain kiihdyttävästi niinkuin toisten puiden varjostuskin. Paksuuskasvussa sitten tulee se tappio. Tulee riukuuntuneita puita, myrskyt ja lumet entistä tuhoisempia.
Siinä 40% vaatimuksessa, elävää latvusta on tietysti sekin, että miksi karsia liikaa, kun jokaisella varmaan jää niitä karsimattomiakin alueita metsään. Karsitaan siis kuivat oksat ja tuoreista ne jotka ovat joko hankaoksia tai muuten vaarassa paksuuntua liikaa. Vasta kun tämä on tehty, karsitaan niitä alimpia tuoreita oksia, jos neulasmassa antaa mahdollisuuden.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kannatan myös tasamaksua mhy:lle jäsenmaksuksi. Perusteeni on se että pinta-alat ainakin meilläpäin ovat vähän veteen piirretty viiva. Jokaisessa tilassa on suota mukana. Mikä pinta-ala otetaan perusteeksi, nekö iankaikisen vanhat verottajan luokitellut pinta-alat? Vai joku metsäsuunnitelman pinta-ala?. Joka tapauksessa jäsenmaksun tuotosta menee osa pinta-alojen setvimiseen , kun ne sitten muuttuvatkin vielä kauppojen, pellonraivausten yms myötä.
Edellä esitettiin sitäkin että jokainen saa saman tiedotuksen ja koulutustarjonnan ilmaiseksi ja töistä sitten maksetaan, niin miksi jäsenmaksu sitten olisi hehtaariperusteinen. No, onhan ainakin meillä tehty ilmaisia puun myyntisuunnitelmia, niitä tietysti iso tila voi hyödyntää enemmän.
Meillä se on ilmeisesti näinä päivinä päätöksenteossa tämä tuleva maksu. Oli nyt mitä oli, kyllä minä ainakin jäsenenä jatkan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Täällä on kouhkattu kovasti kartelliasioista, mutta tälläinen omaehtoinen edunvalvonta tuntuu jäävän vallann vaille huomiota. Näinä vuosina näitä linjan siirtoja on paljon, joten aihe on monelle ajankohtainen.
Tilannetta helpottaa huomattavasti, jos alueella on kunnolliset metsäautotiet. Maantien varteen varastointia on vähemmän. Silti niitä tapauksia joissa voi ottaa suoraan mallia kerrotusta tapauksesta, on paljon.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuinka pieniin tilkkuihin metsästysseurojen alueet on oikein jaettu, jos puhutaan että ainakin 30 omistajan maita. Vai onko omistajat niin suuria sitten?
Katselin tuossa oman alueeni seuran tietoja: 315 jäsentä, joista 60 hirvestää (30+30). Metsästysalue n.25000 ha. Maanomistajien määrää ei ollut sanottu, mutta muistelisin että vajaa 800. Hirvilupia 39. Niin tämäkin on kuitenkin vain kyläseura.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onko maaseudulla todella vielä sellaisiakin seuroja, joihin ei pääse kaikki paikkakunnalla asuvat??
Minun kyläni seuraan pääsevät kaikki paikkakunnalla asuvat ja kaikki paikkakunnalla maata omistavat. Maanomistuksi katsotaan jo mökkitonttikin. Alue ei tosin ole mitään erityistä mökkiseutua.
Peijaisiinkin kutsutaan kaikki paikkakunnalla asuvat ja tietysti maanomistajat, asuinpaikasta riippumatta.
Siinä seurassa on nuoriakin miehiä, tosin lisääkin kaipailevat.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos Sallan yhteismetsä myy hirvilupia tuohon hintaan ja saa ne vielä kaupaksikin, niin kuka vielä uskaltaa epåillä Mehän pojan luvista vapaan metsästyksen onnistumista. Hirvethän häviäisivät parissa vuodessa vallan sukupuuttoon.
Kyse on vain siitä että pitäisi saada tuo metsästysseura/ Riistakeskus mafia pois vallasta. Se on höpöhöpöä ettei nykypäivänä ampujia löydy. Muutamat metsästysseurat ukkoutuvat vain siksi että nuoret eivät oikein tunne olevansa tervetulleita porukkaan ja syytäkin monasti on.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kun puhutaan männyn paljasjuuritainten tyvimutkista, niin täytyy muistaa että taas ollaan sellaisella alueella, jossa paikalliset erot ovat todella suuria.
Olen istuttanut tälläisiä taimia paljon ja myös käyttänyt urakkaistuttajia. Kyllähän niitä tyvimutkiakin on, mutta eipä juuri enenpää kuin aikanaan siemenpuu ja kylvö uudistuksissakaan. Muistan että meilläpäin oli hyvin tiukka ohjeistus istutuksesta. Olen toki sitten nähnyt myös sellaisia istutuksia, joissa ilman tyvimutkaa olevia ei taida löytyä edes sitä päätehakkuun 400-500 runkoa hehtaarilta. Ilmeisesti joissakin istutuksissa yksinkertaisesti kaikissa on tuo tyvimutka.
Kyllä pottitaimi on yksi metsänviljelyn suuria keksintöjä, juuri tässäkin mielessä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Joku viisas on sanonut, että maa tuottaa puuainesta sen mukaan mitä maan laatu ja ilmastoolosuhteet sallivat. Hyvällä hoidolla voidaan vaikuttaa vain vähän puuaineksen määrään, mutta sen taloudelliseen arvoon metsänhoidolla on ratkaiseva merkitys.
Sama juttu se on hirvituhon suhteen. Hirven syömä puuainnes ei ole loppujen lopuksi määrältään kovin suuri, eikä hirvi täysin pysty estämään puuaineksen kasvuakaan jatkossa. Hirvi kuitenkin pystyy nollaamaan kasvun taloudellisen merkityksen.
Jos meillä ei olisi ollenkaan hirvituhoja niin sahatavaranUS laadun osuus olisi paljon suurempi. Kaiken lisäksi laatuluokan sisälläkin olisi keskimääräinen laatu parempaa. Vajaalaatujen osuus olisi häviävän pieni. Myös sellupuun laatu paranisi. Ei mutkaisen puun tylppysoluista tule hyvää kuitua.Mitä tällainen laadun parantuminen sitten vaikuttaisi. Kun puu kasvaisi nopeammin tukkimittoihin ja sitä olisi enemmän ja laadukkaanpaa, niin se parantaisi metsänomistajan taloudellista tulosta niin että hän ilmeisesti myisi puunsa halvemmalla ja voittoa jäisi kuitenkin enemmän. Tämä saattaisi merkitä myös sitä että Suomessa sahattaisiin paljon nykyistä enemmän puuta. Kun tavara on laadukasta niin sille tulee myös enemmän ostajia.
Kaiken kaikkiaan puun laadun parantumisella voisi siis olla hyvin laajat vaikutukset. Mehän pojan laskelmat hirvituhojen rahallisista vaikutuksista eivät ehkä sittenkään ole ihan tuulesta temmattuja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
