Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Siis, kun sahaat ”ulkosyrjällä”, tarkoittanet sektoria klo 1 ja 2, kun se aloittelijoille suositeltu on klo 10 ja 11 ?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minulla tuo on toisinpäin. Ostin ensimmäisen moottorisahani 1965 syksyllä, enkä kuitenkaan ole vielä oppinut sahaa teräämään niin että olisin siihen itse tyytyväinen.
Ensimmäisen raivaussahan ostin 1982 keväällä. Sen teroittamisen ja harituksen niksit olen kyllä oppinut, mielestäni hyvin.Jos saha tekee 4 mm raon niin kyllä silloin on haritus kohdallaan. Kun sahaa sellaisen koeraon mittausta varten, pitää sen leikkauspinnan keskellä olla pieni kohouma. Silloin eripuolten piikit leikkaavat kumpikin oman leikkauksensa ja väliin jäävä kannas murtuu siinä samalla. Jos rako on 4 mm ja terä 1,3 mm, niin tuo kannas olisi silloin 1,4 mm. Vähempikin riittää, kuten sanoin edellä, piikkien välistä pitää näkyä läpi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
haritus on kyllä todella tärkeä, mutta ei kuitenkaan korvaa viilausta. Itse olen pitänyt harituksen niin että kun katsoo terää piikkien suunnassa, niin eri puolille haritettujen piikkien välistä pitää näkyä läpi.
Tietenkin terän kuntoon vaikuttavat monet asiat. Maa- ja kivi kosketuksista olemme tietysti samaa mieltä, viilata pitää. Pienikin kuiva tikku tai ihan lahokin pieni koivunkanto vie teråvyyttä. Minulla kun kuusi on yleensä kuivahkoa alikasvosta, joka pitää kaataa pois, niin johan syö terää. Oikein kipinää iskee tälläisen kuusen kova kuori. Hirven vikuuttama puolikuiva pihlaja on myös hupaa terälle.
Jos raivataan vain pelkkää koivua pajua ja leppää, niin kyllähän se viikausväliä pidentää.Terveisin: Korpituvan Taneli
Mitäs mieltä nimimerkki 6tukki on sivulla 2 Portimon toteamuksista Oulun ja Kemin väliltä, oletko samaa mieltä.
Löytyykö keskisen Suomen aleelta metsänomistajaa, jonka metsässä (tai naapurin metsässä) on sellainen alue, jossa hirviä ei ole käynyt 6 kuukauteen, tai jopa 2 vuoteen? Meinaan että onko metsuri motokuskin tarinoissa jopa perääkin.
H. Moilaselle:
Ketjun tarkoituksena oli selvittää, onko todellla olemassa hirvettömiä alueita, vai onko puheet niistä vain pelkkää hirvimiesten propagandaa.
Ikävä kylllä, tähänastiset viestit ketjussa ovat olleet sen suuntaisia, että hirvettömät alueet Suomessa ovat vain metsänomistajien toiveunta ja toisaalta hirvimiehet näkevät painajaisia ja pelkäävät että tuollaisia alueita joskus tulevaisuudessa olisi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kepa on nyt hiukan liian yksoikoinen. Kyllä kaikensorttista metsää kannattaa ostaa, kunhan hinta on kohdallaan.
Toisaalta, jos on huolaatuinen ensiharvennukseen tuleva esim. mäntymetsä, niin todella paljon voidaan harvennuksellakin tehdä. Kun on kahteen kertaan harvennettu, oikein kunnolla jäävien laatua korostaen, on yleensä jäljellä vain tukkirunkoja. Toki tukkirungolla ja tukkirungolla on tietysti eronsa.
Tietysti metsätalouteen ei kannata ostaa pelkkää karua kallioista lakialuetta, eikä ojituskelvotonta suota. Muuten on kysymys vain siitä että hinta on kohdallaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Eiköhän se arto nyt muistanut aprillipäivän ajankohdan väärin???
Minä olisin mikanderin kannalla tässä raivurin terän viilausasiassa. Jos olisit sanonut että kerran päivässä viilaat, niin olisi vielä mennyt läpi, mutta ei sentaan kerta viikkoon. Minä olen aiemmin ymmärtänyt että ammattimetsuri käyttää terän kuukaudessa loppuun. Arto taitaakin sahata samalla terälläkin vuoden, ihan niinkuin meikäläinen joskus, kun ei oikein hotsita raivuu.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei ole luulosairautta. On niin somaa kun vain hirvestäjät tietävät hirvettömiä alueita, mutta ei kukaan muu? miten se voi olla mahdollista???
Metsuri motokuskin on turha nikotella vaikka hänen mielipiteensä ei tähän asiaan kelpaakkaan. Kun heti kättelyssä julistaa puolen maakuntaa hirvettömäksi, niin toki siinä uskottavuutensa menettää.
EDELLEEN KAIPAAN TIETOJA HIRVETTÖMISTÄ ALUEISTA!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Harrastelijan kommentti paljastaa juuri sen miksi en noteeraa hirvimiesten kannanottoja.Hän puhuu asiallisesta hirvikannasta, kenen mittapuulla asiallisesta??
Samoin Metsuri motokuski, joka heti kiirehti julistamaan melkein koko Keski-Suomen hirvivapaaksi alueeksi. Hohhoijaa sanon minä siihen.Nyt oli kyse siitå ettå löytyykö sellaisia alueita, joissa todella tiedetåån ettei hirviä ole käynyt puoleen vuoteen. Tai jos on todella vähähirvisestä kulmakunnasta kyse, niin onko hirvien viimeisestä vierailusta kulunut peräti kaksi vuotta.
Sahalan kartanon hirvettömyyden ruttasivat jo hirvimiehet itse.
Oulun pohjoispuolisella rannikkoalueella kai on todella ollut niukasti hirviä. Olen siitä saanut muutakin kautta vinkkejä. Nyt sitten kuitenkin sieltäkin löytyi hirviä ihan kaataa asti.Edelleen kaipaan vinkkejä hirvettömistä alueista. Maakunnan kokoiset eivät mene seulasta läpi, eikä ”asialliset hirvikannat”.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuusessa ollaan:
”Yksi vaihtoehto on myös kaivaa uudet ojat ristiin vanhojen kanssa, tälläisenkin toteutuksen olen nähnyt.”Tällaisia ”salmiakkiruutuja” olen joutunut tekemään kunnostusojituksessa kun suosta alkoi kasvaa ”mäkiä” ojituksen laskiessa suon pintaa. Vesi pitää johtaa sinne minne se vähimmin vaivoin saadaan menemään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jatkoa avaukseen
Udistusalat muokattiin siten että noudatetaan jo tässä vaiheessa ajourasysteemiä, jossa ura on 4 m ja niiden väli 20 m. Ajouran kohtaan tehdään matala ”kaukalo”, josta tulevasta maasta tehdään sitten mättäät, joihin istutetaan.
Näitä on jo edennyt ensiharvennukseen asti, Siinä kuulemma ”kaukalo” toimi hyvin ajourana. Alavimmilla paikoilla oli kuulemma jouduttu tekemään myöhemmin ”kaukalon” pohjalle lisä navero, vesitalouden takia.
Jäin tässä miettimään että onko systeemissä joku vika vai olemmeko me vain hidasoppisia.Tilan sisäiset tiet, joita pitkin kaukokuljetus suoritettiin, Siis muualla sanottaisiin että alueluokan metsäautotiet, oli rakennettu sinänsä niinkuin tiet muuallakin. Jatkossa oli vain annettu pientareitten kasvaa puuta, jota oli vain vähän harvennettu. Rekkojen takia oli tienpuoleisia oksia jonkunverran karsittu. Isäntä väitti että puiden juuristo nimenomaan tekee tiestä kantavan.
Vain iso isäntä saa rekan menemään mokomaan kujaan. Jos minulla olisi puuta tuollaisen tien varrella, niin sinne se jäisi ei sitä kyllä rekalla haettaisi. Minä olen myös sitä mieltä että elävä juuristo tien alla ja sen myöhempi lahoaminen, päinvastoin, pilaa tien kantavuuden. Eli penkat ja ojat puhtaiksi määrävälein.Tässä sitä olisi kommentoitavaa. Joku lisätköön, jos muistaa vielä muuta sieltä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
