Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kerroin jo tuolla edellä miksi hirvestäjä ei ole yleensä luotettava henkilö vastaamaan. Tunnen toki henkilökohtaisesti sellaisiakin hirvestäjiä, joiden sanaan voin hirvien esiintymisessäkin luottaa.
Halusin kyselyllä saada selville että onko tuollaisia alueita todella olemassa. Jos metsänomista sanoo maillansa sellaisen alueen olevan, niin ok sitten sellainen todellakin on.
Siellä Sahalan kartanon mailla ilmeisesti on päästy tällaiseen tilanteeseen.A.Jalkanen sanoi että kriteeri on liian tiukka, ettei eteläisen Suomen alueella edes ole alueita, jotka olisivat 1,5 km asutuksesta. Kuinkahan suppea eteläinen Suomi sinulla sitten on? Pelkkä Espooko? Minä en kotipaikkaani eteläisempää Suomen maaseutua tunne kuin junan ja auton ikkunasta, mutta sanoisin että toki löytyy sellaisiakin alueita.
Täällä Etelä-Pohjanmaalla, jota tuskin eteläiseksi Suomeksi lasketaan, Tiedän erään erähenkisen joka rakensi vakituisen asuntonsa yksinäiseen paikkaan. Pari kesämökkiä löytyy alle 10 km säteeltä, Lähimpään asuttuun taloon on matkaa 11 km. Muihin suuntiin on enemmän vakituiseen asutukseen, yhteen suuntaan, jopa 25 km.Mutta siihen kysymykseen vielä, löytyykö todella sellaisia alueita, joissa hirviä ei varmasti ole vieraillut noin puoleen vuoteen?
Onko jopa alueita joissa edellisestä hirven vierailusta on kulunut oikein jopa pari vuotta?
Huomatkaa toki ettei tämä pari vuottakaan takaa sitä etteikö sellaisellakin alueella olisi hirven jossain vaiheessa vikuuttamaa metsää.Hirvituhojen satunnaisuus ja paikallisuus on toki tiedossa minullakin. tämän 2012 istutetun taimikon melkein vieressä, vain yksi kuvio välissä, on 3…4 m taimikko, jossa ei juurikaan hirvivaurioita ole. Sitten kuitenkin tätä uutta taimikkoa nutuutetaan jo nyt.
Terveisin: Korpituvan Taneli
”Tämä kun on tällainen raivauksen yleiskeskusteluketju niin raivaussahanteristä sen verran, että.
Viitisen päivää olen raivannut Vklinga terällä ja hyvältä tuntuu. Ei tukkoa heinäisellä palstalla niin herkästi mitä tavallinen terä ja hyvin katkeaa vielä viisisenttinenkin puu. Isompaan puuhun tarttuu vähän herkemmin kiinni ja silloin saattaa mennä haritukset pieleen muuten ok. Onko raivaajilla kokemusta kovapalaterästä kuinka se toimii?”
Lähetetty: 27.10.2014 Lähettäjä: Backwoods.Minä kyllä tulkitsin tämän viestin niin että kirjoittaja olisi kokeillut Vklinga loviterää, jossa on 18 tavallista hammasta ja molemmin puolin terää huomattavan syvät hammastetut lovet. Tuo työskentelyn kuvaus sopii siihen ihan hyvin.
Tähän viittaa sekin että hän puhuu harituksesta. Eihän kovapalaterissä kai yleensä ole haritusta, vai onko? Sirkkelin kovapalaterä ainakin on harittamaton, koska pala on niin leveä ettei haritusta tarvita.
Hänen kysymyksensä kovapalaterästä tulkitsin erilliseksi kysymykseksi.Meillä Emäntä on tuota loviterää nyt käyttänyt vähän ja tykkää kovasti.
Backwoods korjatkoon jos olen tulkinnut väärin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Metsuri motokuski ei ole kelvollinen vastaaja, vastaajan pitää olla sellainen henkilö, joka ei metsästä hirviä. Hirvestäjillä on joku kummallinen ominaisuus, he eivät näe hirveä ennemmin kuin kiväärin tähtäinten läpi. Muuna kuin metsästysaikana hirvestäjän silmä on täysin immuuni hirvelle, niitä ei näy missään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kysymys on siitä että firmojen puuvarannot on ajettu niin pieniksi että joskus tulee melkein hätä ettei vain puu lopu tehtaalta.
Aikanaan kun Metsä-Botniaa rakennettiin tämä varantoaika oli kahden vuoden tehtaan kulutus piti olla ostettuna. Siitä oli sitten osa hakattuna tien varressa, mutta tehtaan tontille tuotua puuta ei enää siihen laskettu.
Kun tehtaan käynnistyksen yhteydessä oli huutava pula käyttöpääomasta varanto pudotettiin yhteen vuoteen. Käytännössä se painui jo silloin alle sen.
En muista tarkemmin vuotta kun se pudotettiin puoleen vuoteen, enkä tiedä kuinka lyhyttä varantoa firmat nykyisin käyttävät, mutta kyllä se on kädestä suuhun elämistä.
Pieni varanto vaatii sen että järjestelyt puun hakkuussa ja kuljetuksessa ovat tarkkaan suunniteltuja.Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Hirvien vaikutus vaihtelee alueittain PALJON. Toisaalla niitä on ja toisaalla ei. ”Kyllähän hirvien vaikutus vaihtelee paljon. Olisi kuitenkin kiintoisaa tietää, missä niitä hirviä Sinun käsityksesi mukaan ei ole? Onko mahdollisesti jossain Konneveden saarissa, vai missä.
Minun käsitykseni mukaan jos ollaan kilometri puolitoista kaukana asutuista taloista tai kesämökeistä, niin hirviä on. Tälläisissä tapauksissa kyllä joskus metsästäjät sanovat että ei ole, mutta en ole kuullut yhdenkään, hirviä mtsästämättömän, metsänomistajan löytäneen tälläistä onnelaa metsästään.
Siirsin kyselyn hirvettömästä alueesta toiseen ketjuun, monikäyttö-osioon.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kepa:
”Minä siihen totesin että tarvitaanhan sitä taimia jk:ssakin(myös mäntyä),että mistä sitä muuten uutta puuainesta tulee ja tokihan nekin maistuu hirville jos niitä aluuella on.Meinas vaan että se ei oo ennää meijän ongelma.”Jaksollisessa kasvatuksessa on taimikoita määrävälein, jos on tarpeeksi pinta-alaa että pystyy pitämään hyvää kehitysluokkakiertoa yllä.
Jatkuvassa kasvatuksessa on taimivaihe oltava koko ajan päällä koko alueella, muuten jk ei onnistu ollenkaan. Se on siis juuri sen polven ongelma, joka tällä hetkellä jk:ta harrastaa. Jos se lykätään seuraavalle sukupolvelle niin on tosi vastuutonta toimintaa.En oikein ymmärrä näitä jotka katsovat yleensäkkin metsän kasvatusta vain oman jäljellä olevan ikänsä näkövinkkelistä. Metsän kasvatus on taloudellista toimintaa jossa sukupolvet menevät ja tulevat, mutta metsän on pysyttävä aina tuottokunnossa. Tässä ei ole mitään eroa jatkuvan eli ns eri-ikäiskasvatuksen kuin jaksollisenkaan menetelmän välillä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Se oli Niko joka puhui 1600€ kuukausiansiosta.
Työmies (ja nainen) on aina palkkansa ansainnut. Jos mikanderilla on ollut erimielisyyksiä palkoista joidenkin yksittäisten työnantajien kanssa, ei kuitenkaan oikeuta herjaamaan jotain ryhmään, täälä pastalla.
Yksityisille suoraan työtään myyvän olisi paras perustaa toiminimi. Silloin ei tarvitse kinata kuin yhdestä luvusta, eli kokonaisurakan hinnasta. Siihen voi sitten leipoa sisään matkakulut ja kaikki. No, minä olen teettänyt kyllä yrittäjämetsurilla tuntityötä, mutta tiedän etteivät kaikki metsänomistajat siihen suostu, vaikka kuinka olisi luotettava yrittäjä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Se oli nimenomaan ihmisillä kun se nälkä oli, joka johti hirvikannan lähes nollille.
Tietysti luonnontilaisessa metsäässä on vähemmän syötävää hirville kuin nykyisessä talousmetsässä.
Hirvikannan on kuitenkin kasvattanut tällaiseksi vastuuton lupapolitiikka, määräaikaisine rauhoituksineen ja lupien pihistelyineen.Terveisin: Korpituvan Taneli
