Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Puun takaa:
”Tuulimyllyt sijaitsevat Suomessa lähes aina kaavoittamattomalla haja-asutusalueella.
Mikä taho vaatisi purkamaan myllyt?”Hiljalleen metsään ruontumaan jätettynä mylly on lähes ikuinen turvallisuusriski ja esim. jokamiesten turvallisuudesta omistaja on valitettavasti vastuussa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Siinäpä meillä pähkinää purtavaksi!
Ravinteilla kai yleisesti katsotaan olevan kasvua lisäävä vaikutus. Mutta esim Boorin puute tunnetaan erityisesti kasvuhäiriöitten aiheuttajana. Vai onko se niin että kaikkien ravinteiden puute aiheuttaa kasvuhäiriöitä? Jotkut puutteet vain aiheuttavat hidasta kasvua ja toiset sen lisäksi epämuodostumia.
Nyt sitten A.Jalkanen toi esiin sen että Boorin puute saattaa olla ratkaisevassa asemassa myös kasvutaudin (juurikääpä) esiintymisessä.
Jos ravinteilla on yleisimminkin tälläisiä vaikutuksia, niin voisiko ajatella, että vaikutuksia olisi myös tuhohyönteisten tuhoihin? Entäpä voisiko hirvelle tehdä kiusaa määrätynlaisella lannoituksella.
Pakkasen kestävyyteen kai on ainakin runsaalla typellä haitallinen vaikutus ja vanhojen saamieni oppieni mukaan fosforilla ja kalilla taas myönteinen vaikutus.Terveisin: Korpituvan Taneli
Asiasta on kirjoitettu jo parikin ketjullista. Niistä voit ammentaa lisää.
Vastauksen kuitenkin jo sait kysymykseesi. Maanomistaja maksaa jos tuulivoimayhtiö tekee konkurssin. Niillä yhtiöillä on joku varmuustalletus, joka pitäisi olla käytettävissä konkurssin jälkeenkin purkuun, mutta summat on liian pieniä ja toimiiko se systeemi sitten varmasti??Nostin tässä osiossa olevan ketjun ”pintaan”. Toinen ketju on Monikäyttö osiossa jo ennestään etusivulla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Varmaan on mäntykuidun suhteen tehty yrityksiä jo aiemmin, mutta vasta 60-luvulla ensimmäisten sulfaattiprosessien myötä männyn keitto alkoi saadav teollisia mittasuhteita. Kuitenkin aluksi vain valkaisemattoman sulfaattisellun raaka-aineena. Siitä oli vielä pitkä matka nykyiseen mäntyselluun.
Kuusen hintaa on varmaan painanut myös haavan ja koivun lisääntynyt käyttö mekaanisen massan puolella.
Toinen ihmetyksen aihe on juuri koivukuitupuun hinnan nousu ohi männyn, se on kuitenkin lyhytkuituinen puu. Osansa on on tietysti em. käytöllä mekaaniseen massaan. Koivu on ilmeisesti ainoa kuitupuu, jonka tuonti Venäjältä on tehtaitten käytön suhteen tarpeellista. Tuontipuuhan ei tunnetusti ole halpaa, vaikka toisin väitetään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niinhän ne tuntuvat olevan tasoissa tilastoissakin. Tämä helpottaa hankintakauppaa kun kasoja on vähemmän.
Sielläkin siis isommat kuusierät halutaan puhtaina? Saattavat mennä mekaanisen massan valmistukseen.Tuo kuusen kuidun hinnan tulo alaspäin männyn tasolle on historiallista ja kielinee siitä että kuusikuitua on runsaasti tarjolla. Sitä jää ilmeisesti paljon yli mekaanisen massan tarpeiden.
Olisikohan mäntysellun käsittelyssä ja käytössä edistytty, sitähän on kehitetty vasta n. 50 vuotta kun kuusta on tutkittu ja kehitetty koko kuiduttavan teollisuuden historian ajan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Enpä taida korvaani lotkauttaa koko asialle. Kyllä vouhke siitä vähitellen hiljenee ja todetaan vain että aina ilmasto on ollut muutoksessa johonkin suuntaan.
Loppuihan se lyhyeen se metsien happokuolemahysteriakin. Tieteellisesti todistettu oli muuten sekin. Kaikkien Suomen havumetsien piti olla kuolleita v 1995 mennessä, eikä päästöjen vähentäminen ehtisi sitä pysäyttää. Jälkeenpäin ei kai ole voitu osoittaa edes minkäänlaista kasvunotkahdusta tapahtuneen ennen tuota mainittua vuotta.Oikea puulaji oikealle maalle, eikä mitään suhdannearvailuja siihen mukaan. Minulla se merkitsee lähes poikeuksetta mäntyä ja taas kerran mäntyä. Jollakin muulla jotain muuta.
Hoitoja ja hakkuita tarpeen mukaan.
Tässä se resepti on lyhykäisesti.Terveisin: Korpituvan Taneli
Rane:
”Ranelle on kyllä annettu ohjeeksi pistää kuusikuitu mäntypinoon hankintakaupoissa.Tyyli muuttui kun Kajaanin tehtaat lopetettiin.”Maksetaanko siitä männyn hinta, vai arvioidaanko kuusen määrä ja maksetaan erikseen kuusesta?
Aikanaan Kaskisten tehtaan alkuaikoina, hyvinkin pitkään, tällä alueella, Metsäliitto pani pystykaupassakin kuusen ja männyn samaan pinoon. Sitten vain arvioitiin puulajisuhteet ja maksettiin kuusesta enemmän. Silloin kun ei ollut vielä motomitta käytössä.
Sitten kun ruvettiin keittämään kuusi erikseen, niin ne tietysti jo metsässä eroteltiin. Edelleen sai kuusta panna mäntypinoon, mutta männyn hinnalla, sitä erityisesti suosittiin pienissä hankintakaupoissa. Kuusipinoon ei koskaan ole saanut panna mäntyä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Sellunteko on todella suhdanneherkkä ala. Parhaina aikoina se on ohan pelkkää rahan paalaamista ja kun hinta romahtaa niin mikään ei onnistu.
Tietysti investointikin tulee halvemmaksi huonona aikana ja silloin on aikaa viritellä vehkeet viimeisen päälle kuntoon.Aikanaan kun Kaskisten tehdasta rakennettiin oli huono aika. Isot pomot sanoivat että näkyy jo kustannusten alenemana. Vielä kun koekäytettiin, huono suhdanne jatkui. Se oli eduksi kun aina saatiin alasajoon lupa kun pienikin korjattava fipa löytyi. Toisaalta käyttöpääoma oli tiukilla kun sellusta tuli huonosti rahaa. Sitten kun aika parani tehdas oli kuitenkin todella valmis ja sudet ammuttu pois, joten helppo oli alkaa rahaa käärimään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
