Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän se niin on että metsänomistajahan sen jo nyt lopulta maksaa. Kemera korvaa minkä korvaa ja loppu on leivottu koneen mottihinnoitteluun jonka yhtiö maksaa. Tunnettuahan toki on että konekustannuksen ostaja vähentää hinnasta. Eli puun myyjä kustantaa homman alentuneena kantohintana.
Turha selittää että joku taho esim urakoitsija maksaisi sen omistaan.Homma pitäisi toki oikaista, niin että urakoitsija laskuttaisi yhtiöltä erikseen kantokäsittelyn hinnan silloin kun sitä käytetään. Silloin se yhtiöllä kohdistuisi nimenomaan kesähakkuuseen ja siten vaikuttaisi vain sen kantohintaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo hemputtajan näkökulma on hyvin merkittävä. Jos se sovelletaan tähän Glan alkuperäiseen aiheeseen, niin niissä risteys puissa pitäisi soveltaa Jeessin energiapuutaktiikkaa. Ei pidä kasvattaa tukkia risteysalueen joutolänteillä tai muuten ollaan siinä tilanteessa joskus että koko risteys on tukossa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onko tässä kyse jostain piennartiestä? Jos kyseessä on metsäautoteiden allueluokan tie niin kestää kyllä teloilla muokkauksenkin. Korkeintaan hiukan tasausta vaatii. En muuten ole vielä nähnyt metsäautotiellä mitään kymmenissä senteistä mitattavia autonjälkiä.
Metsänpuolelta purkausta olen nähnyt tosiaankin vain silloin kun metsän puolella on hakattu aukko. Kerran talvella oli kone purkanut pellon puolelta. Tietysti jos tie on varsinainen maantie niin sinne ei metsäkone aja. Silloinkin on yleensä poikittainen tienpätkä, jota sitten käytetään sekä purkuun että lastauksen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tämä on kovin paikkakuntakohtaista.Tässä lähellä on kantatien eritasoristeys, jossa paikallistie ja rautatie menevät alta. Siinä kaikki välialueet on istutettu koivulle. Tässä ne pinta-alat ovat kuitenkin pieniä. Gla ilmeisesti on mittaillut jonkun ison valtateiden risteyksen välialueita.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pieniä on, puun takusen kiertoaikaiset kuituprosentit. Tuo 20% saattaa joskus tulla jopa päätehakkuussakin. Ensiharvennuspuu on yleensä 100% kuitua ja pikkutukkia. Vai lasketko tässä nyt pikkutukinkin tukiksi.
Minusta kiertoajassa 50% tukkia on ihan kohtuullinen tulos ja loput kuitua ja pikkutukkia. Eikö puun takusella koskaan ole metsässään aukkopaikkoihin kasvanutta koivua, joka menee sitten kuiduksi?Terveisin: Korputuvan Taneli
60/15 on vähän optimistinen. Varsinkin kun tukkia korjataan myös harvennuksilta. 55/15 on realistisempi. Tämä ei kuitenkaan pudota Reiman laskelmista pohjaa pois. Varsinkin kun pakkaa sekoittaa vielä kuidun siirtyminen pikkutukkiin osittain, jos puuvalinta on tehty huolella.
Eli aina tähtäin tukkiin ja kylkiäisenä tulee kuitua/energiaa minkä tulee. Haavassakin tukkiin tähtäys nostaisi tuloja kummasti.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin, Timpan kysymys koski nimenomaan laholumpin tekoa. Siinä tämä monien mainitsema arviointivaikeus todella on olemassa.
Siloin kun lumppi tehdään tyvimutkan, koron tms. takia, niin kannattavuuden voi heti päätellä, kun vika näkyy päälleppäin, kahta lumppia ei tarvita.
Olen kuullut etteivät kaikki isännät hyväksy lumppia silloinkaan, vaan pitää tehdä aina kuitu. Lumppi kannattaa aina, jos se on alle 2 m.Terveisin: Korpituvan Taneli
Taas yksi asia joka pitää merkitä kauppakirjaan. Onhan se päivänselvää että ei tiealueita niin vain levitellä metsänpuolelle. Sehän on tuottavasta pintalasta pois.
Tähän asti on aina ajettu loppupätkä tietä pitkin, jos on ollut tarvetta ja tietysti purettu tieltä. Eri asia sitten on, kun edellinen aukko, niinkuin tämä tulevakin on niin että aukolta pääsee purkamaan suoraan. Onhan sekin nähty että kone purkasi samaan kasaan, yhtä aikaa, kun auto lastasi. Tämä siis tienvieri aukolla.
Kunnon kantavaa tietä riittävästi metsään, eikä mitään kevyttä rimpulatietä ja sitten käytetään sitä, eikä lahmata taimikkoja. Ongelmana taitaa lähikuljetuksissa kuitenkin paremminkin olla se, että sitä puuta pitää kuskata kilometritolokulla, että päästään purkamaan tien varteen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
