Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Esitin asian Yralle, sain seuraavan vastauksen:
Kiitos vinkistä ja pahoittelut hitaasta reagoinnista. Sähköpostia ei tullut seurattua kesäloman alussa.
Keskustelupalstalla on hyvää pohdintaa, mutta vääriäkin olettamuksia näyttää olevan. Jos voit välittää tämän kommentin palstalle, niin hyvä.
Taimitarhalla paakkutaimet saavat maksimimäärän booria ja sitä ei pidä yrittää omatoimisella kastelu/upotuskäsittelyllä lisätä. Taimitarhoilla ”booritankkausta” on tutkittu tarkkaan ja tosiaan yhtään lisää ei pidä yrittää omatoimisesti laittaa! Vaarana on yliannostus. Boori on hivenravinne, jota kasvit tarvitsevat hyvin pieniä määriä terveeseen kasvuun. Yliannostus on mahdollista jos lannoituksen kohdistaa pienille taimille ja mättäille. YaraVita Bortrac tulee levittää mahdollisimman tasaisesti kuviolle. Tämä ei tarkoita sitä, että joka neliölle tulee saada tarkalleen sama määrä, mutta parhaaseen tulokseen pääsee kun levittää ”niin kuin kuviolla ei taimia/mättäitä olisikaan”. Jos käytännön työssä tunnistaa omasta tekemisestään sen, että mättäälle tulee aina ruiskutettua pieni ekstra määrä, niin sitten on parempi ottaa ohjeeksi se, että välttää mättäille levittämistä kokonaan. Taimia ei tarvitse suojata jos pitää kiinni siitä, että joka neliölle (välialueillakin!) pyrkii levittämään saman määrän. Jos käyttää reppuruiskua, niin suosittelen sellaista mallia jossa on ns. säätösuutin. Suihkun pystyy säätämään niissä hyvin karkeaksi niin, että neste tulee pistemäisesti ikään kuin pisaroina. Se lisää levitysleveyttä ja tuuli ei kuljeta sumua.
Jatkuu
Eikö Suorittavalle mene kaaliin:
– Kukaan ei kiistä etteikö ennakkoraivaus olisi hyvä toimenpide.
– Toisaalta löytyy kuitenkin ostajia, jotka kertovat yhtenä oman firmansa etuna myyjälle: ” Meidän firma ei vaadi ennakkoraivausta.”Turha tuosta ennakkoraivauksesta mitään uskontoa on itselleen tehdä. Jos teidän firma hyväksyy sen että jätät leimikon hakkaamatta, kun ei ole raivattu, niin ole tyytyväinen. Älä kuitenkaan rupea asian lähetyssaarnaajaksi. Kyllä se ilosanoma menee ilman sinun julistustasikin myyjille perille, jos ostajat katsovat sen tarpeelliseksi. Nyt vain on tosiasia että ostokenttä on tässä asiassa, ainakin vielä, kovin erimielinen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Aihetta ainakin sivuaa. Sahalan kartanon isäntä Veli-Jussi Jalkanen kaivattaa ojansa auki yksitelaisella kaivurilla, joka kulkee ojan pohjalla. Laite ei ole yleisessä myynnissä, koska se ei mennyt kaupan. Jalkanen oli ostanut sen vähän keittiön kautta, kun protoa oli käyty hänen ojillaan testaamassa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nyt kyllä pitäisi määritellä mitä tarkoitat minikaivurilla?
Onhan noita Bocatteja, jotka maksavat maltaita, mutta ovat melko tehokkaita. Sitten on erilaisia konelapioita yms, jotka ovat halpoja, mutta tehokin on jo sitä sun tätä.Se saako sen kokonaan metsätalouden nimiin riippunee siitä onko sen käyttöä riittävästi. Jos perkaa esim kilometrin vuodessa, niin kai silloin jo kymppitonnin vehe menee läpi.
Ota yhteyttä verottajaan kun tiedät laitteen hinnan ja olet suunnitellut vuosittaisen käytön.Terveisin: Korpituvan Taneli
Turha hurahtaa siihen että kuidun kysyntä nyt niin valtavasti nousisi. Onhan kuitupuuta käyttävää teollisuutta toki ajettu alaskin ja siellä on nytkin vanhenevia laitoksia jatkossakin suljettavaksi. Mittavista investoinneista huolimatta, mitään merkittävää mullistusta kysynnän lisääntytmisen suuntaan ei ole näkyvissä.
Lisäksi täytyy muistaa että teollisuus varjelee jatkossakin ostohintojaan tuomalla puuta ulkoa. Mahdollisia tuontimaita on muitakin kuin venäjä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Täysin harventamatta kierto onnistunee vain kuusella ja silläkin hommaa autaisi kovasti jos taimokonhoito tehtäisiin reippaasti harventaen.
Entäs sitten mitä tämä poikii männyn suuntaan.
Olisiko siellä ajateltavissa mennä pelkällä ensiharvennuksella?
Mänty kai paremmin pystyy hyödyntämään lisätilan, siis esim. 2-harvennuksen jälkeen?
Mitä lannoitus tai toistuvat lannoitukset merkitsisivät nimenomaan männyllä, jos 2-harvennus jätetään pois?Kysymys on tärkeä sillä ainahan se parantaisi taloutta jos yksi hakkuukerta jäisi väliin, jos se ei sitten muualla kostaudu?
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Samoin kannattaa välttää varttuneiden kuusikoiden turhia ojituksia; yleensä runsas puusto haihduttaa aivan tarpeeksi. Ojien perkaus voi tulla ajankohtaiseksi sitten päätehakkuun yhteydessä.”Turhia ojituksia en ole juurikaan kuullut tehdyn, Väärin ajoitettuja sitäkin enemmän.
Ojitus pitää aina ajoittaa hakkuun yhteyteen, jos ojitustarvetta todella on kierron aikana, niinkuin soilla saattaa olla, niin ojitus harvennuksen yhteyteen tai harvennus ojituksen yhteyteen, kuinka vain. Päätehakkuun yhteydessä ojituksen tarvetta saattaa yllättäen olla kovastikkin, kun haihduttava puusto häviää muutamiksi vuosiksi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin hieno asia kuin lapsikuolleisuuden väheneminen sinänsä onkin, niin kyllä se tosiaan tekee tyhjäksi luonnonvalinnan. Se luonnonvalinta on vain inhimillisesti katsoen kovin raakaa hommaa.
Siitä lapsikatraasta, jossa isäni oli vanhin (s 1903), kuoli kymmeneen ikävuoteen mennessä puolet lapsista. Ihan niin suuri lapsikuolleisuus ei silti yleisesti silloin kai ollut.
Minä olin nuorin (s 1944) 5 lapsisessa perheessä, meistä yksi kuoli lapsena. Tuo 20% taisi olla siinä ikäluokassa aika tavallista.
Nykyisinhän lapsikuolleisuus on käytännössä 0%.Kyllähän tälläisen muutoksen täytyy näkyä myös ihmisten sairastavuudessa, esim allergiatilastoissa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
