Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Vihertävyyskortti tai ei, mutta kyllä on kaukaa haettua, että nyt mukamas jollain petorevervaatin matkailijatuloilla olisi muka jotain merkitystä Suomen kansantaloudelle.
Onkohan RR juuri yksi niistä laittomien haaskojen pitäjistä, jotka katselukojuineen opettavat Suomen petokannalle että ihmisen haju tietää helppoa ruokaa.
Tälläinen toimintahan juuri on yksi syy miksi pedoista tylee asutukselle ja elinkeinoille ongelma. Jos pedot pidetään petoina eikä niitä hyysätä nurkissa eikä haaskoilla, niin kyllähän Suomen luontoon jokunen VILLIPETO mahtuisikin asustamaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Se toinen ketju, jota aloittaja kaipaili on On monikäyttö osiossa, nyt etusivulla kun nostin sen.
Se käsittelee tuulivoimaa yleensä. Tämä ketjuhan avattiin sopimusten käsittelyä varten. Se lieneekin se kaikkein enimmin metsänomistajaa kiinnostava seikka koko vyyhdessä.Tietääkseni tuollaisen jäälohkareen on todettu lentävän jopa 900 m päähän myllystä.
Linjat ainakin yleisesti avolinjoja, siis taas railo metsään. Hommahan on jo muutenkin niin kallista ettei maakaapelointiin ole varaa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Aihe tuntuu kiinnostavan. Uusi ketju on avattu ”mmuta metsästä” osiossa. Tälläkertaa kyse on metsänomistajaa läheisesti kiinnostavasta kysymyksestä, eli tontin vuokrauksesta.
Viimeisten keskustelujen jälkeen olen istunut yhden illan kuuntelemassa, puolesta ja vastaan, esitelmiä tuulivoimasta.
Siellä tuli, minulle uusina, asioina esille mm rakentamisen vaatimat melkoiset tiejärjestelyt ja purkamisen tekniset ja taloudelliset ongelmat.Siipien kuljetus paikalle vaatii melkoiset väylät, kun pitkän siiven kuljetusta tehdään erikoiskuljetusautoilla. Siinä joudutaan mutkissa metsää hakkaamaan että homma onnistuu.
Muutenkin tavararalli on melkoista. Itse koneisto taas vaati suurkuormauskalustoa painonsa takia. Tärvitaan nosturia ja betoniautojakin kulkee solkenaan yms.
Tässä on sekä huonoja että hyviä vaikutuksia.
Miinus puolelle menee siipikuljetusten vaatima tila tien ulkopuolella. Samoin saattaa mennä haitan puolelle se että jokaiselle puiston myllylle tarvitaan kunnon tie. Tulee ehkä turhan tiheää tieverkkoa.
Plus puolelle jää ainakin se että kun rakentamisen vaatima tieverkko on rakennettu, niin siitä on selkeää hyötyä metsätaloudelle.Purkamiseen kai varataan jonkinlainen pesämuna rakentaessa, mutta onko se sitten enää käytettävissä kun puisto on ensin myyty muutamaan kertaan keymansaari-yhtiöltä toiselle.
Siipien materiaali on sellainen ettei niitä ympäristösyistä saa paloitella paikanpäällä. Tarvitaan siis samanlainen suurkuormauskuljetus ja sille suoja-alueet, jotka on tietusti jo metsitetty rakentamisen jäljiltä. Purkuun tarvitaan taas helikopteria ja isoa nosturia, kukahan ne kustantaa.
Yhdysvalloissa on kuulemma 14 000 käytöstä poistettua tuulimyllyä odottamassa purkua, mutta purusta vastaavia ei kuulemma löydy. Onhan myllyjä tietenkin jo purettukin, mutta niistä en ole kommentteja kuullut.Terveisin: Korpituvan Taneli
Roisto Reipas:
”Joo, Suomi on tullut takavuosina toimeen ilman suurpetoja. Suomi oli myös tuolloin köyhä ja takapajuinen. Ei ole enää. Ei kai kukaan sitäkin takaisin halaja?”Sus siunakkoon tuostakos se menneitten vuosikymmenten leivän kapeus olikin kiinni. Siis jos olisi ollut enemmän petoja ja hirviä niin olisi ollut parempi elintasokin. Kuinkahan korkealla se elintaso sitten oikein mahtoi olla 1600…1700-luvuilla kun silloin oli sekä petoja että hirviä runsaasti.
Kyllä tämä oli ennätyksellinen väittämä riippuvuussuhteistä. Kaikkea se vihertävyys alleen kätkee. Niin no, onhan homekin vihertävää…..
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkasen vastakkain asettelu on lapsellinen. Se että meillä on valtavat hirvieläinvahingot ei taatusti vähennä senttiäkään petovahingoista ja petojen aiheuttamasta haitasta ihmisille.
Sekä yksityistaloudellisesti, että kansantaloudellisesti katsoen meidä tulisi hankkiutua eroon molemmista vahinkoryhmistä. Se on täysin mahdollista ilman haittoja, sen todistaa historia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Roisto reippaan esimerkki on hyvä opetus lajissaan ja sopii tähän yhteyteen juuri yhtä hyvin kuin sillifile suklaakakun päälle.
Puuntakanen mainitsi jo että Suomessa pärjättiin pitkät ajat ilman hirviä, sutta ja karhua. Niitä oli vain minimaalisesti. Petoja lähinnä itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Onko siltä ajalta joku RR:n esimerkin mukainen haittavaikutus tiedossa. Tietojeni mukaan tälläistä ei ole. Brittein saarilta on susi ja karhu ollut sukupuutossa pari sataa vuotta, ilman haittavaikutuksia.
Suomen petopolitiikka on vain luonnosta vieraantuneitten viherhörhöjen keksintöä. Tässä yhteydessä pitää muistaa että EU:lla on asian kanssa vain vähän tekemistä. Sekin EU:n ohjaus mitä Suomeen tulee tässä asiassa on täältä syötetyn propagandan varassa.
Toisaalta Suomessa viherhörhöt estävät EU:n koirasusi didektiivin toteutumisen. Kun koirasusia ei saa tappaa, vaikka didektiivi sitä nimenomaan edellyttää.Suomen hirvieläin politiikkaa taas ohjailee sumeilematon toisten kustannuksella tehtävä bisnes. Sen seurauksena on lisäksi huomattavat liikenteen henkilö- ja omaisuusvahingot.
Muutos on tultava. Ihmisen suojelu pitää nostaa yli muiden arvojen.
Tämänkin päivän lehdessä oli taas juttu petovahingoista. Tälläkertaa mehiläistarhalla, siellä tarhuri tekee työtänsä henkensä kaupalla ja kivääri turvanaan.Pitkäparran vuodatus ei ole juurikaan kommentoinnin väärti.
Terveisin Korpituvan Taneli
Sama linkki ilman välilyöntejä:
http://www.kp24.fi/uutiset/363460/
Perhon-laiton-susijahti-syytt%C3
%A4j%C3%A4lle-15-rikosep%C3
%A4ilty%C3%A4Terveisin: Korpituvan Taneli
Roisto reipas:
”Metsäsuunnitelma ei ole hakkuusuunnitelma ja päinvastoin. Eikä kiinteistöarvio. Sisältöä on muokattu ”Niin ja minkäänkö niistä ei tarvitse olla edes noissa 20% rajoissa oikea, niinkö? Sen käsityksen vastauksestasi saa.
Alkakaa nyt jo hyvat ”ammattilaiset” heittämään kehiin konkreettisiä + – prpsenttejakin aiemmin esittämiini kysymyksiin. Kuvitellaan että kysymys on kiinteistöarviosta, sille kai ainakin jonkinlaiset raja-arvot voi asettaa?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Juu juu, Pähkäilijä. Olen minäkin tehnyut kirjoituspöytätyönä kaupan, mutta siitä ei ollut nyt kysymys. Näissä tapauksissa mitään leimikkoarviota ei tehdäkkään, vaan pannaan paperille esim metsäsuunnitelman vanhentunut tieto tai muuta vastaava.
Esim. tässä kyseisessä tapauksessa oltiin metsässä ja myyjä nimenomaan halusi arviota. Arvion tekijä vielä jälkeenpäin sanoi arvioineensa alakanttiin. Totuus oli kuitenkin että arvio oli 50% yli. Näiden tehtyjen arvioiden perään minä tässä kyselen, ei välitetä nyt niistä tapauksista, joissa mitään arviota ei ole edes tehty.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Miksi muuten missään metsänarvioinneissa ei käytetä + – prosentteja kertomaan maallikollekkin että paperille kirjoitettu on arvio, eikä mittaustulos.
Olisikohan perustettava oikein metsänarvioijan tutkinto. jossa kyvyt punnittaisiin, ilmeisesti kaikilta ei suju pitkällä harjoittelullakaan.
Alkaa ihmetyttämään että miksi esim kiinteistökauppojen yhteydessä niinkin paljon luotetaan näihin arvioihin. Kuitenkaan ei näytä olevan yhtään väliä sillä mitä siihen paperiin raapustaa, palkka kuitenkin juoksee.
Vielä, hyväksi lopuksi aliarvio on yhtä suuri virhe kuin yliarviokin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
