Etusivu › Keskustelut › Korpituvan Taneli › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 3,661 - 3,670 (kaikkiaan 5,335)
1 2 3 … 366 367 368 … 532 533 534
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 25.4.2014, 21:12

    Tämäkin tapaus jäänee sille ”kivi kengässä” asteelle.
    Eli tuskin koskaan oikein selviää oliko jotain muutakin kuin pahasti pieleen mennyt leimikkoarvio.

    Suorittava esitti varteenotettavan neuvon. Nykyisenä kännykamera-aikana kuvia voisi tosiaan ottaa aika reippaasti. Se kun ei maksa muuta kuin ottamiseen käytetyn ajan. Voihan ne sitten aikanaan poistaa ellei käyttöä ole.

    Mutta vielä ne puustoarviot, niille tarttis tehdä jotain. Onhan se nyt vähän hassua, että metsäammattilaisiksi itseään sanovat ihmiset tekevät palkkansa saamiseksi arvioita, joilla ei ole sitten vessapaperinkaan arvoa. Jotakin tekemiseksi ei riitä se että tehdään ne niin alakanttiin että varmasti ylittyy.

    Ensinnäkin kuuluuko metsäinsinöörin koulutukseen arvion teko ja tarkistetaanko tuon taidon tasoa mitenkään esim. jollakin kokeella?
    Toiseksi mikä on erilaisissa metsissä arvion tarkkuus, johon arvion tekijä voi olla tyytyväinen.
    Muutama esimerkki:
    1. Hyvin hoidettu, selkeä uudistuskuvio, millä tarkkuudella siitä ”ammattilainen” pystyy arvioimaan kokonaispuumäärän ja erikseen tukki prosentin? Siis oikein virhemarginaali + – prosentit niinkuin kallupeissa ilmoitetaan.
    2. Sekava raivaamaton uudistuskuvio, samat kysymykset.
    3. Ensiharvennuskuvio, jossa taimikon hoito ja raivaukset on tehty kunnolla. Kokonaispoistuman virhemarginaali + – prosentit.
    4. Ensiharvennuskuvio, joka ei ole oikein hoidettu, mutta on kuitenkin selvästi ensiharvennus kokoa. Sama kysymys.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 24.4.2014, 21:10

    Kuusessa ollaan:
    ”Eikös Rauman sellutehdaskin ollut aika osunut investointi, oon kuullut sen oleen nopeiten itsensä maksanut suurinvestointi Suomessa?”

    En tiedä erikseen Rauman tehtaasta, varmaankin maksoi aika nopeasti itsensä.
    Kaskisissa aikanaan tilanne oli valmistumisvaiheesa todella tiukka. Oli saatu tehdas kutakuinkin valmiiksi, mutta rahat olivat niin sipissä että ei ollut käyttöpääomaa tehtaan pyörittämiseen, eikä saanut pankista kun ei ollut vakuuksia. Pyydettiin valtiolta takuuta. Politiikot viisatelivat, että nyt sitten tulee metsä- Valco, kun oli juuri se skandaali meneillään. Takuu kuiten sitten saatiin. Vähälle huomiolle kuitenkin jäi se että valtio vapautui takuustaan jo alle kahden vuoden ja tänä aikana oli jo toki lyhennetty muitakin velkoja.
    Kuukausittaiset käyttökatteet saattoivat olla jopa 50% parhaimmillaan. Velkataakka oli kuitenkin niin kova että kun käyttökate putosi alle kahdenkymmenen, niin alkoi valtava huuto konkurssin uhasta. Kuten ehkä jotkut tietävät, että Suomessa on menestyneiksi katsottavia yrityksiä, joiden käyttökate ei ole koskaan yltänyt edes 15%. Ne vain toimivat aloilla joilla alkuinvestointi ei ole niin valtava.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 24.4.2014, 18:57

    Metsäkupsa:
    ”Toivotaan sellubuumin jatkumista,sillä ratkaiseva merkitys ainakin alkuun investoinnin liiketaloudelliselle kannattavuudelle.Tulevaisuudessa varmaan biotuotteet tasaavat kannattavuusriskiä,tärpätin varaan ei taida olla laskelmat nojata.

    MetsäGrupille ja metsänomistajille tehtaan on oltava kannattava,muutoin miljardivelka upottaa firman vekselivetoiseksi uudelleen.”

    Sellutehtaan pyörittäminen on tosiaankin hyvin suhdanneherkkää hommaa. Kuitenkaan toiminnan kannattavuus sinänsä ei ole ongelma. Olgelma on tehtaan rakentamisen vaatima valtava rahakasa. Tehtaan pitää tuottaa ensimmäiset 10 vuotta aivan satumaisen hyviä käyttökatteita, että saadaan rakennusvelan niska taitettua.

    Mäntyöljyn ja tärpätin varaan ei paljon voi laskea, tuossa isossa kuviossa, mutta kuvaavaa on että Kaskisissakin laskettiin aikanaan pelkän raakamäntyöljyn myynnin kattavan käyttöhenkilökunnan palkat.
    Erityisesti mäntyöljy olisi sellainen tuote, jonka jatkojalostuksesta sitä lisähintaa saattaisi kertyä. Onhan noita m-grouppikin tutkinut, kaikessa hiljaisuudessa, vuosikymmenten mittaan, muitakin puusta erotettavia aineita, jospa niistä tutkimuksista nyt sitten alkaisi tulla satoakin. Myös varsinainen sellu on mielenkiintoinen aine tuotekehityksen kannalta.

    Kuitenkin kaikitenkin tämänkin tehtaan talous lepää vielä melko vahvasti melko perinteisen sellun varassa. Sillä se investointi on kuitenkin loppuviimeksi maksettava.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 24.4.2014, 18:37

    Kuusessa ollaan:
    ”Havusellun, siis lyhytkuituisen kysyntä noussee varmasti erilaisten kuitukankaiden ansiosta.”

    Havusellu on sitä pitkäkuituisinta sellua. Kuusessa selvästi pitempi kuitu kuin männyssä. Pisin hyödynnetty sellukuitu saadaa Pohjois-Amerikan mustasta kuusesta, joka on hidas- ja pienikasvuinen suopuu, esiintyy myös vaatimattomilla kasvupaikoilla kangasmaalla.
    Lehtipuun sellu on selkeästi lyhytkuituisempaa. Haapa on ehdoton kunkku lehtipuissa ja vielä vaalea puu, tarvitsee vähän valkaisua. Koivussa on hiukan pidempi kuitu kai kun eugassa, mutta euga voittaa sitten taas lujuudessa.

    Tämä pitkäkuituisen havusellun boomi johtuu osin kierrätyksestä. Kierrätysmassan kuidunpituus on hyvin pieni, niin että tueksi tarvitaan pitkäkuituista.
    Sitten on muutamia erikoispapereita joissa tarvitaan hyvää repäisylujuutta, eli pitkää kuitua.
    Kolmantena tekijänä on se että ei se eugasellu sitten pitkän päälle niin hirmu halpaa edes ollutkaan ja kun katse kääntyy pohjoisen suuntaan, niin samantien halutaan sitten pitkäkuituista havusellua.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 23.4.2014, 19:49

    Pitkäparta:
    ”Toivon mukaan näkyy myös kuitupuun hinnassa. Nykyinen hintataso ei paljon hymyilytä.”

    Raivuri:
    ”Kuitupuun hinnan on pakko nousta”

    Tuskimpa näemme mitään yleistä sellupuun hinnan nousua.
    Sen verran ”vihreä kivihiili” painaa päälle voimalaitoksissa, ettei sieltä päinkään ole mitään hintojen nousupaineita tulossa.
    Saattaa olla että kuitupuun, näkyvissä oleva, hintaromahdus nyt kuitenkin estyy.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 23.4.2014, 19:27

    ”Mitä suurempi linja sen varmemmin Itä-Suomessa. Kaskisissahan on se puolipyöreä hankinta-alue.”

    Tuon kirjoitin muutama päivä sitten.

    Tuli tässä mieleen Kaskisten ajoilta kun perusteltiin miksi linja äänekoskelle, miksei toista Kaskisiin. Joskus myöhemmin Miksi linja Raumalle, miksei toista Kaskisiin. Perusteena oli mm se että Kaskisissa ei ole lämmön tarvetta, niin että pian rantakalliotkin sulaisivat hukkalämmöstä.
    No nyt kun uusi linja on reilusti kolmekertaa suurempi kuin mihin Kaskisten vanha linja viilattunakaan pystyi, niin lämpökuorman puute on vieläkin huutavampi ongelma. Sahatavaran kuivauskin kun on kuulemma Kaskisissa lopetettu.
    Äänekoskellahan on muuta teollisuutta käyttämään lämpöä ja kyläkin sentään jotain nielee.

    Kyllähän se puolipyöreä puun hankinta-aluekin alkaa tosissaan tuntumaan tämän kokoluokan laitoksessa.
    Äänekoskella tuo hankinta-alue on tosiaankin pyöreä, mutta suureksi senkin säde muodostuu, vaikka Jordan tuntuikin olevan luopumassa Äkin nykyisestä sellutehtaasta jo 2020-luvulla.

    On selvää että tälläinen tehdas jo tähtää lähes täysin vientiin. Ei näytä olevan sellun kuljetus ongelma enää, niinkuin se oli vielä 80-luvun suunnittelijoilla.

    Sijoituspaikka kertoo myös siitä ettei Venäjän puu kuitenkaan ole tässä projektissa kovin merkittävässä roolissa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 18.4.2014, 20:04

    Meillä on jo keskustelu avattuna metsaan.fi palvelusta, tuolla osiossa ”Muuta metsästä”
    http://www.metsalehti.
    fi/Metsalehti/Keskustelut
    /Aihe/Viestiketju/?topicI
    d=691

    Jos pysytään yhdessä ketjussa ei tule niin paljon toistoa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 18.4.2014, 10:24

    Kuule Roope, lueppa viestini Kiteen osalta tarkemmin. Päin vastoin lisäsin Kiteen meriitteihin kaksi, jotka olit pois jättänyt. Se satamahan sieltä puuttuu. Eri asia on sitten paljonko se painaa sijoituspaikka valinnassa.

    Tunnen monia Karjalan siirtolaisia, jotka ovat jättäneet merkittävät jäljet Etelä-Pohjalaiseen talous- ja muuhunkin kulttuuriin. Arvokas osa kansaamme.
    Siirtolaisten osa lienee ollut ankea koko maassa. Erityisen poikkeuksen tekevät vain ruotsinkieliset alueet, joissa suojeltiin oikein erikoislailla ”ruotsinkielisten pyhää perintömaata” Silti siirtolaisia on myös esim. Närpiössä, joka on edelleen Suomen suurin yksikielinen ruotsinkielinen kunta.

    Toivoisin että kirjoittaisit jatkossa vähän pienemmällä vauhdilla. Olemmehan me muissakin asioissa löytäneet yhteensopivat sävelet, niin miksi ei nyt sitten.

    18.4 sanamuotoja pyöristelty

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 18.4.2014, 10:24

    OK Roope, jatketaan tästä.

    Hyvää Pääsiäistä!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 17.4.2014, 23:39

    Kovin mielelläni uskoisin Ms200 veikkaukseen, epäilen, näkee, joka elää.

    1,2…1,5 miljonaa vuositonnia laitos tuskin on muutenkaan. Kun tehdään yksi linja niin siinä on erinäisiä osia, esim soodakattila, jonka kokoa ei kai vielä ole yletetty tuolle tasolla. 1,2 milj. t/a enintään.

    Mitä suurempi linja sen varmemmin Itä-Suomessa. Kaskisissahan on se puolipyöreä hankinta-alue.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 3,661 - 3,670 (kaikkiaan 5,335)
1 2 3 … 366 367 368 … 532 533 534