Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Ei Kitee varmaan ole sen huonompi paikka kuin mikään muukaan. Mainittujen ansioiden lisäksi lienee riittävästi makeaa vettä saatavissa ja Venäjän puu lähellä.
Edellytyksistä puuttuu kuitenkin vientisatama.Toivottavasti saamme sen todella suuren tehtaan ja pian. Sijoituspaikka on paikallisesti merkitsevä, mutta puun myyjän kannalta vähempimerkityksellinen kuin monesti kuvitellaan. Puun kysynnän raju lisäys jossain päin, säteilee kyllä ympäri Suomea aika hyvin.
Terveisin: Korpituvan taneli
Harrastelija:
”Jos vielä tarkennetaan, niin alueella on enempi mäntyvoittoisia kankaita, joten kyseessä olisi sulfaattisellutehtaasta.”Aina 60-luvulta lähtien Suomen uudet sellutehtaat ovat olleet kaikki sulfaattisellutehtaita. Sillä keitetään kaikki puulajit. Konsepti on tosin hiukan vaihdellut. 70-luvulla vannottiin jatkuvan keiton nimiin, mutta esim Raumalle tehtiin sitten taas eräkeitin. Sillä saadaan kuitenkin parempi laatu ja laadunvaihdoissa sekamassaa tulee vähempi. Niinpä hyvin suuri osa havusellusta tehdäänkin nykyään eräkeitolla. Nykyaikainen eräkeitto on yhtä pitkälle automatisoitu kuin jatkuvakin keitto, enää ei keittimeen lapioida tavaraa, eikä kantta suljeta manuaalisesti.
Kaikki tuo Harrastelijan pohdinta, esim merenrantatehtaan puunhankinta-alueen muodosta pitää paikkansa. Sekin on totta että sellussa on paljon vähemmän kuljetettavaa kuin vastaavassa sellupuussa.
Aikanaan kuitenkin kun Äänekoskelle rakennettiin sellutehdasta Metsä-Botnian toimesta, niin suunnittelijat sanoivat että vientiin tähtäävää sellutehdasta ei sisämaahan rakenneta. Niinpä Äänekosken sellu on pääasiassa viety Suomalaisille tehtaille.Kysymykseen tulevat siis Kotka, Hamina ja Pohjanlahdelta Kaskinen, Pietarsaari, Oulu ja Kemi.
Kotka ja Hamina ovat vahvoilla itärajan läheisyyden takia.Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin, tuohon valtion rooliin selluteollisuudessa.
En pidä tarpeellisena valtion rahan sijoittamista suoraan osakepääomaan. Valtiolla on oma roolinsa teollisuuden edellytysten luojana. Esim. tiestön kokonaisvaltainen kunnossapito, alempi verkkosto mukaanlukien, valtion toimesta edistää puun kysyntää ja liikkumista paljon enemmän kuin suora sijoitus sellutehtaaseen.Valtion sijoitustoimintaakin tarvitaan, mutta paremminkin aloilla joihin, alan uutuuden tms syyn takia, yksityistä rahaa ei ole saatavilla. Selluteollisuus ei ole sellainen ala. Selluntekoon on osaavia ja rahakkaita organisaatioita jo olemassa.
Sinänsä valtion omistusten myynnissä pitää olla tarkkana. Energiapuolella on jo liiaksi yksityistetty. Toisaalta juuri Sampo voisi olla sellainen sampo jonka myynnillä voisi rahaa tehdäkkin, kunhan rahojen käyttö on harkittua.
Terveisin Korpituvan Taneli
Kyllähän siitä auringon laskun alasta on kovasti puhuttu ja täytynee kuitenkin todeta että keskipäivän hetki saattaa jo olla ohitettu. Iltapäivällähän se aurinkokin yleensä kuumillaan paistaa. Kun otetaan huomioon että kuiduttavan teollisuuden aamunkoitto on ollut joskus reilusti yli sata vuotta sitten, niin mikäs tässä on iltapäivää lasketellessa. Ehditään vielä rakentamaan ja ajamaan loppuun monta sellutehdasta.
Puun loppuminen ei ole este suurillekkaan investoinneille. Suurempi uhka on se että metsäteollisuus on viime vuosikymmeninä oppinut niin ruhtinaallisiin voittoihin että normaali kannattavuuskin tuntuu jo tappiolta. Eli siis onko teollisuudella halua maksaa kuitupuusta sellaisia hintoja että se nykyistä vilkkaammin liikkuu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Silencio:
”Näkisin, että em. kohdan perusteella hintalistojen käyttö, jos hakkuusopimuksessa ilmoitetut tukin lyhimmät mitat jätetään pois (myyjä kärsii taloudellisesti), on sopimusrikkomus.Kaikkien osapuolten tulisi ymmärtää, että sopimus on sitova dokumentti, jota TULEE NOUDATTAA. Jos sopimuksia rikotaan tahallaan tai tuottamuksellisesti, on puukaupalta pohja pois.”
Noinhan minäkin sen olisin sanonut, jos olisin osannut, mutta kun on hidas puhe ja kankea kieli niinkuin Mooseksella ennen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Daavidb:
”Kelpaako tä metsään.fi korvaamaan paperisuunnitelmat? ”Ainakin Metsään.fi toimihenkilöt sanovat että tämä ei ole metsätaloussuunnitelma.
Minä ainakin odotan että myös toinenkin tilani keilataan ja sitten teetän suunnitelman. Silloin suunnittelijan työaika kulu kokonaan tietojen keräykseen. Voi keskittyä suunnitteluun, samalla tarkistaen pistokokein keilausdataa, erityisesti jos ammattilaisen silmä huomaa vrhettä, niin sitten tiehempi tarkistus.Tämä on jonkinlainen muistilista, johon tehdyt toimenpiteet voi tallentaa. Paljon riippuu siitä miten pitkälle systeemin kehitykseen riittää rahkeita. Valitettavan keskentekoisella kyllä lähdettiin liikkeelle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava porras:
”Kannattaa lopettaa se tikkujen kanssa tuusaaminen . Isomma puun mittaaminen ei ole ongelma , kun sen pystyy kuutioimaan hakkuulaitteella . Muut mittaustavat ovat enemmän tai vähemmän arvioita. ”Kaikki käytetyt pienenpuun mittausmenetelmät ovat arvioita. Heittoja löytyy kovasti, jos aletaan mittaamaan kapula kerralla.
Tietysti Suorittava mainostaa motomittaa, eikä siinä mitään moitittavaa silloin olekkaan, jos kaikki rk alle 8 cm puut on raivattu pois. Silloin kun aletaan tekemään oikeasti energiapuuta niillä mitoilla joilla sitä vielä sentään ostetaan, eli pienin mitta 4 cm, niin motomitta valehtelee ja paljon, mutta yleensä myyjän eduksi.Energiapuun oikea mittaustapa on vaaka.
Muuten 0,4 kertoimena pitkälle energiapuulle on ihan OK. Ilmeisesti Sinulla kuitenkin oli aika suoraa ja hyvää puuta, mutta silti 0,4 on Ok. Tee se koe!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Arttuu:
”Joo en tiennyt että muuntokerroin on noin pieni. Ei tiennyt moni muukaan ikänsä metsässä hommia tehnyt kun kyselin. Kantapään kautta kuten alussa sanoin kantapään kautta. Oppia ikä kaikki jne jne jne jne……..
Mut tulipa kaksi kauppaa tehtyä yhdellä kertaa. Ensimmäinen ja viimeinen energiapuukauppa.”Kuinka pieneksi se kerroin sitten meni?
Sinähän myit kiintokuutioita etkä ilmaa. Järeys on yksi tekijä kertoimessa ja sehän energiapuussa vaikuttaa paljon. Nuita tekijöitä mutkaisuus, karsinta, ladonta ja pituus.Ei ole mikään erikoisuus jos esim, koivukuitu, joka on mutkaista ja hiukan heikosti karsittua yms menee 0,5 kertoimeen. Kuvitteleppa siitä sitten eteenpäin.
Voithan sinä tehdä kokeen katkaise kasaan päin tasan kolmemetriseksi tätä karsittua rankaa ja ja mittaa ne kapula kerrallaan ja pinoa ja mittaa pinomitta. Siitä saat osviittaa, mutta ota huomioon, että tavara on yleensä pidempää ja huonommin ladottua.
Kyllä energiapuutakin voi myydä kunhan ymmärtää mitä on myymässä. Vaakamittaus on kokemukseni mukaan hyvä ja tarkka mitta, kertoimetkin löytyy nykyään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
