Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Eipä ole tänä talvena juuri lumi kengän päälle tullut, metsässä kävelijällä, täällä meilläpäin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
jatkoa
Kolmas asia oli tonttimaan verotusarvo. Se perustui 1,00 €/m² ”aluehintaan”. Tontin arvo oli kuitenkin laskettu hinnalla 0,75 €/m². Joku voi sanoa että eihän tuo nyt suuri ole, mutta kuitenkin se on moninkertainen käypään arvoon verrattuna.
Rakennuspaikan hintaa pitäisi kai arvioida sen perusteella mitä sen arvo on jos siinä ei ole rakennuksia. Mikähän mahtanee olla kuivalla maalla olevan tontin käypä hinta, Etelä-Pohjanmaalla, 27 km päässä lähimmästä kuntakeskuksesta ja 18 km päässä lähimmästä ruokakaupasta??? Ainoa positiivinen asia on kohtuulliset tieyhteydet.
Jos rakennukset purettaisiin tai ne palaisivat ja panisin tontin myyntiin, niin tuskin saisin minkäänlaisia tarjouksia. En tosiaankaan keksi kuka voisi olla kiinnostunut sellaisesta tontista.
Tontin hintaa pitäisikin hakea lähinnä niin että se on osa ympäröivää metsämaata. Sen arvo saattaisi olla 2000€/ha, jos siinä on edes vähän puuta, mutta kun siinä tontilla ei tietenkään montaa puuta ole.Voitaisiin siis olettaa että tontin käypä arvo olisi n. 1500€/ha eli 0,15€/m². näin laskien verottajan käyttämä hinta 0,75€/m² on viisinkertainen.
Hauskinta asiassa on se että verottajan neuvojatyttö ei tiennyt edes että miten tähän hintaan haetaan muutosta. Sanoi että se vain perustuu lakiin. Ei osannut vastata kun kysyin että milloin on säädetty laki, joka määrää että verotusarvo voi olla selkeästi korkeampi kuin käypä hinta.
Esitin hänelle saman asian kuin ”Ostaamyy” täällä. Verottajan pitäisi lunastaa se tontti minulta, kun se on niin arvokas ettei minun sitä kannata pitää. Myisin toki lisääkin maata tuölla verotusarvohinnalla, puut vain ensin nurin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minulla myös on vanhan kotitilan rakennukset metsätalouden tukikohtana. Onhan niillä toki myös se merkitys että siellä tehdään ja varastoidaan tarvittava polttopuu. Siitä toki suurin osa palaa sen mökin lämmityksessä.
En ole aiemmin kiinnittänyt huomiota kiinteistöveroon, mutta kun se nyt oli pompannut yli kaksinkertaiseksi, niin tutkin asiaa tarkemmin.
Ensinnäkin kiinteistöveroprosentit olivat nousseet, se teki oman osansa.
Toiseksi oli noussut selkeästi mökin verotusarvoon vaikuttava käytetty neliöhinta. Sekin lienee otettava vielä annettuna asiana vastaan. Toki huomasin samalla että mökin varustetaso oli kai kiinteistöveron alusta asti ollut väärin merkitty. Sen oikaisulla ilmeisesti hintakin tippuisi. Samoin oli neliömäärissä tarkistamisen varaa. Nämä asiat ilmeisesti saa hoidettua kohtuudella.
jatkuu:
Harrastelija:
”- telasto tukkeutui nätälumella hyvin lyhyellä matkalla. Varusteena oli keppi, jolla sai lumen ährätyksi pois telastosta.
– pehmeällä terävä telaston kulma haukkasi helposti kaltevalla maastolla.”Tuota lumen tarttumista jo 6-motille vastatessa selvittelin, samat on vaivat, tela kuin tela.
Hepo yrittää aina pois vanhalta jäljeltä jos sivussa on vähänkään pehmeämpää.Harrastelija:
”- ajo kuorman kanssa piti olla ripeä, koska jos jäi kiinni, niin tela pyöri tyhjää ja olit astinlaitojen varassa = lapiohommia! Vinssi olimyös aina mukana.
– vauhdissa metsässä oli vaarana tökätä puihin, koska kelkka menetti kuorman kanssa ohjattavuuden. Monta lumikuormaa tuli puiden oksilta niskaan!+ Sopivalla pohjalla ja kelillä kuorma n. 1 k-m3 kulki vauhdikkaasti.
Varsinkin hangella meno oli verratonta. Voisi kuvitella että esim. saaresta puiden kelkkominen olisi juohevaa, koska kulkuneuvo ei tarvitse paljon jäätä ja on nopea.”Juuri tästä syystä myin m-kelkan pois ja hankin myöhemmin tämän hevon. Moottorikelkalla ajo perustuu vauhtiin. Muutaman kerran kun törmää puuhun niin menee oppi perille tälläiselle kovakalloisellekkin.
Vaikka hepo on telavehe ja variaattorilla, niin sen eteneminen ei niin selkeästi perustu vauhtiin. Käy siis tälläiselle hidaskäänteisemmällekkin. Käännökset tarvittaessa peruutuksien avulla. Ajetaan kurvista hiukan ohi ja peruutetaan vain toisen telan voimin jne.
Tällä ei kyllä sitten ajeta hangella, muuta kuin jos on todella miestä kantava hanki. Minulla ei ole ollut jalaksia, jotka saa kärryyn pyörien tilalle.Harrastelija:
”Ehkä kuitenkin puun ajossa kovinta oli kuorman teko ilman apulaitteita. ”Hevossahan on vinssi, jolla nousee suurikin puu, mutta sitten se purku on vain pudottamista.
Terveisin: Korpituvan Taneli
6m3:
”Arvatenkin telastoon pakkautuva nuoskalumi tuottaa omat ongelmansa? Tippuuko telat helposti pois paikaltaan lumen pakkautessa tai jumiutuvatko? ”En ole koskaan saanut teloja pois päältä, muuta kuin vaihtoa varten työllä ja tuskalla.
Ei ne nyt ihan jumiudukkaan, mutta telan tukipyöriin paatuu lunta, eivätkä sitten enää pyöri. Kun tarpeeksi monta pyörää on jumissa alkaa tuntua kitka jo voiman puutteena. Suuri ruuvimeisseli ja klapilla päälle, että saa telapyörät taas pyörimään.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jees H-valta:
”Eipä suorittavaa tyydyttävää palstaa vissiin sitten ole osunut 25.4.2012:n jälkeen kohdalle kun pitää tällainenkin vielä kaivaa uudesti näkösälle.”Kuule jesse se päivämäärä 25.4.2012 on kyllä Suorittavan Portaan nimimerkin rekisteröimispäivä, eikä viesti todellakaan ole niin vanha. Suorittavan aloitus on ollut n.2h vanha kun siihen vastasit ja tapaus ilmeisestikkin hyvinkin tuore.
Pientä tarkkuutta lukemiseenkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kisi varmaan osaa itsekkin pyytää opetusta, jos sitä haluaa. tuskin tarvitsee Wiljamia puhemieheksi.
Kyllähän ne polanteet ja niiden murtumiset ovat ongelma Rautahevollekkin.
Pahin tilanne oli kun olin kohtuullisella lumikelillä ajanut jäljet, sitten satoi lunta tuli suoja ja pakkanen. Sitä jälkeä ei sitten päässyt enää kuin vinssillä auttamalla. Umpihangessa silloinkin vielä kyllä meni. Polanne pitää muutenkin olla selvästi leveämpi kuin normaali ajoura, hevolla on tapana luisutella sivuttain jos vähänkin on polanne korkealla. Tuollainen keväinen polanteen murtuminen saattaisi hevolla mennä paremmin kuin mönkkärillä. Se kun telallaan polkee alustaa tasaiseksi, mönkkärin pyörä kun menee läpi. Jos sen sohjon alla on jäätä, niin hepokin on vaikeuksissa.Kyllähän minäkin niitä oikeita hevosaikoja joskus kaiholla muistelen. Minä sentään ehdin ajaa tukkia ja pinotavaraa metsästä, ihan myytäväksi asti. Tosin en ollut koskaan oikein rahtiajossa, paitsi hiukan pikkupoikana veljen kaverina.
Sen verran minulla kuitenkin on realismia, etten ole oikein innostunut ollut sovittelemaan rekeä tytön hevosen perään, vaikka joskus on vähän puhettakin ollut.Terveisin: Korpituvan Taneli
Harrastelija:
”Minulla on sellainen mielikuva, että hirvimiehet ovat olleet itse kyydissä ajaessa – onko se Taneli mahdollista?”Sinulla on oikea mielikuva. Kun katsot Rautahevon kuvaa, niin aisa on muotoiltu siten että se voidaan kääntää koneen päälle ja sillä voidaan ohjata laitetta sen päällä seisten. Näin voi tehdä oli siinä tuo peltilava, kärry tai vain piikkipankko, niin tyhjänä sitä voi ajaa takana seisten. Olen minä kokeillut myös kuorman päällä istuen ajamistakin, meneehän sekin ainakin teoriassa.
Kaikenkaikkiaan tuo päältä ajo ei ole kovin merkittävä ominaisuus, vain tasaisella piennartiellä ja sileällä kankaalla, tyhjällä ajaen, se voittaa kävelemisen.Noin yleisesti, olenhan minä hepoa toki kaikille esitellyt, kun on tullut ihmettelijöitä.
En tiedä löytääkö uusi maahantuoja vielä laitteelle markkinaraon. Mönkijöitten kehitys ja edellisen maahantuojan passiivisuus ovat syöneet markkinat.
Ehkä jos siihen saadaan ympättyä kohtuuhintainen hyrdaulikuormain, niin että pinoon laittokin alkaa onnistumaan, niin ehkä sitten.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuossa ilmoituksessa olevassa koneessa on juuri se hirvimiesten käyttämä peltilava päällä. Minulla ei ole sitä ollenkaan. Joskus tosin kaipaan sitä kun pitää jotain pienempää kuljettaa.
Kärry ilmeisesti omatekoinen, ei ollenkaan niin hyvä kuin minulla koneen mukana 12 vuotta sitten ostettu.Tuo kone on 13 hevosvoiman moottorilla. Minulla 9 hevosta. Pienimmät moottorit 5,5 hevosta.
En tiedä onko tuo 13hp sitten tarpeen ollenkaan. Tuossa koneessa on hyrrauliikka koneikko, mutta sitä ei ilmeisesti ole hyödynnetty mitenkään???Terveisin: Korpituvan Taneli
Tare:
”katsotaan sitten sadanvuoden päästä taas mikä on tilanne ”On se kumma että metsät pitää ehdoin tahdoin saattaa samaan alennustilaan kuin mitä ne olivat 40-luvun lopulla. Vain senkö takia kun ei ole ollut itse näkemässä, niin pitää saada se sama tilanne uudelleen aikaiseksi. No, Suomalainen ei kai sitten tosiaan usko sitä mitä ei ole itse nähnyt.
Terveisin: Korpituvan Taneli
