Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Näinhän se on Timppa että pojanpoikien pitää toistaa isoisien virheet. Tässä tapauksessa se jatkuu että lastenlasten pitää taas ruveta aukottamaan ja viljelemään sitten niitä harsintajätemetsiä.
Tällä harsintahömpällä tehdään melkoinen kansantaloudellinen vahinko. Kyllähän sillä tehdään yksityistaloudellistakin vahinkoa, mutta sama kai se on kun itseään ja jälkeläisiään vetävät höplästä.
Se tosiaankin tässä ihmetyttää että tyohon hömppään on lähtenyt mukaan selkeästi metsäalan koulutuksen saaneitakin. Onko muotivillityksen voima niin suuri vai onko vain halu nuoleskella ns ”vihreä arvoja”?
Terveisin: Korpituvan Taneli
6 m3:
”Metsästyssafari pohjanmaalaisittain. Askarit kantamassa siltatarpeita? Olisikohan päässyt helpommalla heittämällä rampit rautahevon kyytiin. :)”Noinhan minäkin sanoin pojille, mutta tykkäsivät että näin on nopeampi, kun silta on tehtynä kun hepo tulee paikalle. Toisaalta rampit olivat senverran pitkät etteivät olisi sitomatta pysyneet siitä hirven päällä. Tyhjällä mentäessä paremminkin menee, mutta sitoen silloinkin.
6 m3:
”Kyseisen valmistajan kotisivuilta löytyy ratkaisut myös lastausongelmaan. Hydraulinen kuormain yms. muuta tarpeellista härpäkettä joka saa kustannuslaskijat epätoivon valtaan.”Voihan niitä nykyään olla, silloin kun ostin ei ollut. Tässä entinen ”maahantuoja” on onnistunut pitämään lähes täydellisen uutispimennyksen.
Hintaahan näille pienillekkin vehkeille tuppaa tulemaan, sama se mönkkärin varustelussa.
Toisaalta jos luit tarkasti, niin lastausongelmaa ei varsinaisesti ole nytkään, eikä purkausongelmaakaan, vaan pinoon laitto-ongelma.Terveisin: Korpituvan Taneli
Rautahepohan on ihan sulanmaankin peli. Oikein kovassa hangessa tulee jo ongelmia siitäkin, että kuski tarpoo myös lumessa.
Ne hirvimiesten hevot ovat ilman kärryä. Niissä on vain hevon päällä peltilava. Vievät kuulemma kahtakin hirveä yhtäaikaa sillä. Joku seura teki kolmin millin rosteripellista pokkaamalla ”sillat” ojan ylitykseen. Siinä tarvittiin sitten kolme miestä, yksi ajamaan ja kummallekkin ”sillalle” kantaja, ei ojat kyllä pidättele.
Metsäajossa hevon perään pannaan telikärry, siis etupankko hevon päällä ja toinen pyörien päällä. Pankkoväli säädettävissä 1,8m noin 4,5 metriin. Säädön mahdollistaa kärryn runkona oleva kanttinen profiiliputki.
Itse pidän välin n 3 m. Valmistaja lupaa 1,1 m³ kuorman ja kyllähän siihen pääseekin, jos on vähintäänkin kuitupuuta. Latvakeppejä kun ajelee, niin kuorman korkeus rajoittaa lastausta.
Järeää puuta voi lyhessä matkassa ajaa myös niin että hevon päällä on piikkipankko johon puut sidotaan liinalla. Tällöin saa sellaisenkin tyven tienvarteen joka ei enää lihasvoimaa tottele. Sen saa vaijerivinssillä pankolle. Onhan siihen kyllä kärryn kanssa vinssipuomikin, mutta se ei ole kovinkaan kätevä.
Hankalassa raossa olevan tukin saa kyllä aika kaukaakin vaijerivinssillä kyytiin.Purkaus on ongelma, jos oiken pinoon pitää saada. Siihen on vain lihashyrdauliikka. Piennartien varteen vetely ja siitä isommolla eteenpäin on ihan jees.
Laite on hiukan jäänyt mönkijöitten varjoon. Eikä se tietenkään kilpailekkaan hyd. kuormaimella varustetun mönkijän kanssa.
Osansa pieneen menekkiin on toki ollut kelvottomalla maahantuojallakin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen:
”Jos rakennuksia poistaa 15% vuodessa ei se ole vaatimatonta, se on nopeaa poistamista, menee 6v: ssa nollille. ”Ei mene. Nämä verottajan poistoprosentit lasketaan menojäännöksestä. Eli siis poistettava summa pienenee koko ajan. Kyllä isomman rakennuksen poisto kestää vuosikymmeniä, kun lopun kokonaispoistoon pääsee vasta kun menojäännös on alle 200€.
Jos nyt niin kovasti veroja hakuaa maksaa, niin jättää menot ilmoittamatta kokonaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olet Putte ainakin osittain oikeassa. En minäkään väkisin pyri siihen optiimi kehitysluokkajakaumaan.
On varmaan tehty paljon vahinkoakin kun on pyritty väkisin optiimi kehitysluokkajakaumaan.
Siitä huolimatta pidän ihan tarpeellisena ottaa sekin huomioon tekemisissään.Jos esim. minä olisin aikanaan lähtenyt vain siitä että kuviokohtainen tarkastelu on ainoa kriteeri, niin olisin johonkin 80-luvun alkuun mennessä hakannut aukoksi kaiken kotitilaltani. Kun siihen vielä lisätään että pellot metsitettiin 70-luvulla, niin tultaisiin kyllä melkoisiin kehitysluokkajakaumiin.
Olisikohan 80 ja 90 luvuilla huumorintaju riittänyt kun metsiin olisi vain uponnut rahaa, työtä ja hikeä. Olisi tullut noin 15 vuoden paussi viimeisestä aukosta ensimmäisiin ensiharvennuksiin.Kaiken lisäksi nuo metsänviljelyt olisin joutunut aikanaan monesti teettämään samoin melkoisesti taimikonhoitoja.
Metsän käsittelyssä on monta muuttujaa. Kuviokohtaisten tekijöiden lisäksi pitää ottaa huomioon paljon muuta. Kehitysluokka jakautuman tarkastelu, siellä taustalla, tasaa mukavasti työmenekkejä ja rahavirtoja. Rahavirtoja nimenomaan siinä mielessä ettei joillakin vuosikymmenillä ole pelkkiä kuluja ja toisilla taas pelkkiä tuloja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
a:
86 m³/hab:
6,3 m³/ha/vSelityksenä:
– Karut kasvupaikat. Tuoretta kangasta vain entiset pellot.
– Paljon taimikoita ja nuorta kasvatusmetsää
– Harvennukset tehty
– Uudistuskypsät aukkoisia, eli vieläkin harsinnan jälkiä.Uudistushakkuita pakko tehdä, (ikä ja aukkoisuus), vaikka ne vääristävät entisestään kehitysluokkajakaumaa.
Metsaan.fi palvelusta ei löytynyt tilakohtaista kasvuarviota, ei kehitysluokkajakaumaa, eikä kasvupaikoistatakaan mitään yhteenvetoa.
Kasvuarvio viimeisestä metsäsuunnitelmasta.Terveisin: Korpituvan Taneli
Taneli aiemmin:
””En mää muuta tiä, mutta Mettämiäs pastalla kerto että hän on saanut sen näin läpi.” Vakuuttava perustelu, joka varmaan menee viranomaisille täydestä. ”Mettämiäs:
”Tämä Tanelin kommentti osoittaa, että näyttää todella tekevän kipeää, kun tällä hiekkalaatikolla ”vahvimpana” kovaan ääneen esiintynyt viimein huomaa olleensa käytännön metsäveroasioista ulkona kuin lumiukko (ja huomaa myös maksaneensa vuosikaudet ylimääräisiä veroja). Minusta se ei kuitenkaan oikeuta oksentamaan pahaa oloaan toisten päälle ja vielä kysymään lisääkin niitä verovinkkejä.”Taneli nyt:
Tuo yllä oleva lausahdus ei tosiaankaan kelpaa viranomaisille perusteluksi, siihen tosiaankin tarvitaan sellaiset perustelut jotka MSA9101 täällä esitti.En todellakaan tuntenut itseäni mitenkään ulkona olevaksi lumiukoksi enkä mitenkään pahoinvoivaksi. Tuo työhuonevähennys on esim minun tapauksessani varsin teoreettinen, niin vähän tuota toimistotyötä on.
Toki ensi vuonna tuokin vähennys tulee käyttöön, mutta mitään oikaisurumpaa en mokoman asian ympäriltä käynnistä. Sen verran olen varoissani, että on köyhälle valtiolle varaa antaa ne entiset anteeksi.Jos sinua todella noin korpee että täällä, muutkin kuin minä, vaativat perustelemaan veroneuvonsa, muutenkin kuin ”minulla oikaisu meni läpi” kommentilla, niin pidä toki neuvosi itselläsi. Mitä sitä meitä parempiosaisia auttelemaan! Siitä vaan kehität lisää verovähennyksiä ja vaivut itsesääliin kun ei neuvot perustemattomina kelpaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Se miksi uuteen paikkaan tehdasta ei yleensä tehdä on perus infran kustannukset.
Aikanaan Kaskinen 70-luvulla todella oli uusi sellutehtaan paikka. Silloin jo asiasta puhuttiin ja veikkaitiin että sellaisena se taitaa olla viimeinen.
Nykyisellään sinne tehtaan tekeminen maksaa juuri sen minkä linja maksaa mihin tahansa rakennettuna. Perusinvestoinnit ovat olemassa.
Yksi syy miksi se on hyvä paikka on se että siellä on puulla pitkä matka muihin tehtaisiin.
Tietysti Kajaani ja Kemijärvi ovat tässä toki vielä parempia paikkoja.Nämä ovat asioita, jotka me sitten luemme lehdestä kun päätöksiä on tehty.
Aikanaan näin kävi myös silloiselle Metsäserlan Äänekosken paikallisjohtajallekkin. Metsä-Botnia toinen tehdas kun rakennettiin sinne hänen takapihalleen. Toki hän tiesi että tälläistä asiaa tutkitaan, mutta investoinnin ajankohdan ja sen että se tulee Metsä-Botnian nimiin eikä Metsä-Serlan, niin sen hän luki lehdestä aamulla ja kahvi meni väärään kurkkuun.Terveisin: Korpituvan Taneli
