Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Juuso8:
”Käydäänkö metsään:fi palvelun tiimoilla maastossa niin, että metsänomistaja on siellä mukana, vai hoitaako ylläpidon joku rillipää kirjoituspöytätyönä? ”Laserkeilauksessa vain tamikot ja jotkut epäselvät kohdat tarkistetaan maastossa. Yleistä maastopäivitystä ei ole luvassa.
Tehdyt hakkuut ja muut toimenpiteet päivitetään laskennallisesti, jos niistä on ilmoitettu ylläpidolle. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan mm tehdään päivityksiä.
Seuraavan keilauksen sitten pitäisi korjata laskennan virheet.Puun takaa:
”Valtion säästöohjelmat alkavat vaikuttaa myös metsäkeskuksiin niin, että maastokäynnit loppuvat lähes kokonaan.
Verottaja määrää metsänomistajille verot reilusti yläkanttiin, ja metsänomistajan on sen jälkeen omalla kustannuksellaan korjattava puuvaratiedot oikeiksi.
Systeemi oli samantapainen kun vielä 80-luvulla tehtiin metsien maapohjan veroluokituksia pinta-alaveroa varten.”Tuskin tilanne on niin synkkä kuin Puun takunen maalailee.
Tällä hetkellähän ei ole olemassa mitään verotukseen liittyvää asiaa, jossa m.fi tietoja voitaisiin hyödyntää. Mutta jo tälläisen yhtenäisen tietokannan olemassa olo asettaa verottajalle kiusauksen hyödyntää sitä. Puun takunen on oikeassa siinä että tämä on hyvin selkeä perillinen aikansa eläneelle metsien luokitusjärjestelmälle. Se valitettavasti mahdollistaa metsien kiinteistöveron tai jonkinlaisen pinta-alaan perustuvan veron tai metsän omaisuusarvoon perustuvan veron.Pelkästään verotuksellista syistä tätä järjestelmää ei silti pystytetty. Kyllähän sillä haettiin ratkaisua kalliin metsäsuunnittelusysteemin keventämiseen. Erityisesti oli kai tarkoitus osoittaa nukkuvillekkin metsänomistajille, että metsässä olisi mahdollisuuksiakin. Eli oli yleviäkin periaatteita, mutta toteutus ontuu vielä pahasti molemmilla jaloillaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
MaalaisSeppo:
”Kiistat tarkoittanevat Lapin metsäkiistan tyyppisiä, ulkomailta johdettuja agitaatioita, jotka osaltaan johtivat Kemijärven sellutehtaan lopettamiseen.”Kemijärven sellutehdas oli lopetettaessa huomattavasti vanhempi kuin esim Kaskisten tehdas. Sen lopettamisen saneli vain ja ainoastaan ikä. Se miksi tehdasta ei uusittu onkin jo eri juttu, mutta ei uusittu Kaskistenkaan tehdasta. Eli ei ole yksin kysymys mistään ”Lapin metsäkiistoista”, vaan laajemmista asioista.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos patasusien näyttö häviää netistä, Niin sinulla käy entistä vaikeammaksi ulkoiluttaa kunnolla niitä laumanvartijoita. Et silloin tiedä vaikka pantasusi olisi tuonut koko laumansa talosi nurkalle. Sitten sinä päästät laumanvartijat iltapissalle, niin johan tulee susilaumassa rumaa jälkeä ja huom!! Sinä olet vastuussa susille aiheutetusta vahingosta. Siinähän voi muutama oikaista koipensa, joku jopa pelkästä sydänhalvauksesta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jo 80-luvun ojituksessa yritin tehdä ojiin mahdollisimman paljon putkitettuja rumpuja. Silloin vain käytin 100mm x 4m putkia ja suurempia, jos vesimäärä sitä edellytti.
Nyt olen todennut että aivan pieniä ja lyhyitä. Viimeisessä ojituksessa käytettiin 200mm x 6m putkia, vaikka vesimäärä ei sitä edellyttäisikkään.Rummuista huolimatta ojia pitää ylittää. Pystykorjaajat tekevät pinotavarasta tilapäissillan.
Omalla rautahevolla pääsen yli kunhan heitän ojan päälle vahvan vanerin. Sen ei tarvitse olla kovin suurikaan. Kunhan estää hevon ”nyökkäämästä” ihan ojan pohjan kautta. Talvella yleensä riittää lumen kasaaminen ja polkeminen ojan ylityskohtaan ja vähän havuja pintaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Rööri Roope:
”Sie kun jees olet harvinaisen viisas?Sinun pitää kirjoittaa opus metsänkasvatuksesta.”Jees H-valta:
”Kirjoitan vasta kun opuksen nimikkeeksi saadaan: Mhy:n nousu, uho, unohdus ja tuho!”Ymmärsit nyt väärin, Rööri Roope pyysi sinua kirjoittamaan kirjan Metsänkasvatuksesta.
Jos kirjoitat kirjan nimellä: ”Mhy:n nousu, uho, unohdus ja tuho!”, niin se on lähinnä järjestöhistoriaa ja metsäpolitiikkaa.Minä ainakin luulisin sinun ymmärtävän enemmän tuosta Röörin ehdottamasta aiheesta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän se jääkin hiukan haihtuu suodaan höyryksi, mutta se on kyllä vähäistä, jos on kunnolla sateessa kastunutta ”pystykuivaa”
Noissa keloutuneissa ja muuten pystyyn kuivaneissa soluseinämät ovat tosiaankin rikki. Siitä on se etu, että puun hydroskooppisuus on lähes hävinnyt. Siis kun tälläinen puu vain saadaan kuivaksi, eikä se pääse suoraan sateesta kastumaan, niin ilmasta se ei juurikaan kosteutta enää vedä.
Samaan tilanteeseen puu tulee kunhan se on tarpeeksi vanhaa, monta kertaa kuivanutta. Jokaisella kuivumiskerralla hydroskooppisuus hiukan vähenee. Tämän takia vanhat äijät sanoivat että puun pitää kuivaa kaksi vuotta ulkona ja vuoden sisällä, että sitä voi polttaa.
Soluseinämät rikkoutuvat myös tehokkaasti jos puu keinokuivataan oikein äkkinäisesti, voimakkaalla lämmöllä ja tuuletuksella. Ei pitäisi vetää ilmasta enää normaalimääriä vettä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen:
”Huonoille soille ei mitään puustoa edes kasva ojituksesta huolimatta. On omia kokemuksia, kolmekymmentä vuotta sitten tehty ojitus paksu rahkaiselle nevalle, tuloksena muutama männyntaimi.
Sanokoon laki mitä tahansa, uusintaojitusta ei enää tehty tuolle alueelle.”Ei mikään laki sano, eikä ole sanonut, että olisi pakko kunnostusojittaa joku suo, siksi että se on kertaallen ojitettu. Kyllä sen on aina saanut jättää soistumaan, jos on halunnut, kunhan ei hakannut aukoksi.
Aiemmin vain oli uudistamisvelvoite, jos sieltä hakkasi puuston pois, nyt sitä ei ole jos suo on tarpeeksi huono. Mikä on tarpeeksi huono, onkin sitten jo eri asia. Tuskin tulee ongelmia, jos ojat ovat tukossa, niin uudistuksen saa unohtaa. Ilmeisesti oli joku runkoluku, joka kuitenkin pitää jättää hakkuussa.A.Jalkanen:
”(Sitä paitsi, meillä metsästysoikeus kuuluu meillä maanomistajalle, joten ei ole mitään syytä viljellä näitä salaliittoteorioita.) ”Ensin puhut kovasti hirvestysmatkailusta ja sen hienoudesta. Mitä tämä kommentti tarkoittaa siinä yhteydessä?
Yritätkö olla niin sinisilmäinen että luulet meiltä maanomistajilta jotain kysyttävän, kun hirvestysmatkailua ”kehitetään”?
Taatusti ei oteta edes niihin pöytiin. Eihän tähänkään asti metsänomistajan sana ole painanut mitään hirvikannan kokoa suunniteltaessa.Terveisin: Korpituvan Taneli
