Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Juuso8:
”Tuleeko sudenmetsästyksestä jokamiehenoikeus, jolloin kuka tahansa, missä tahansa, millä tohlolla hyvänsä saa päästää suden päiviltä?
Entä niiden oikeudet, jotka haluaa suojella ja säilyttää suden. Sallitaanko heille tälläinen hysteerinen, laista piittaamaton tapa ratkaista asia omaksi edukseen.”Ei mitään sudenmetsästyksen jokamiehen ja joka tohlon oikeutta olla kyllä vaatimassakaan. Asiallisilla vehkeillä asiallisesti ammuttaisiin nurkkia kiertävät sudet. Nythän pitää olla lupa, jota ei edes saa. Kaikki nekin ovat joutuneet oikeuteen, jotka ovat ampuneet oman raadellun kotieläimensä vierestä suden. Sytteenhän sekin mies sai, joka pelasti kaverinsa hengen ampumalla karhua haulikolla.
Tässä on kahdesta eri mittaisesta asiasta kyse. Toinen puolustaa omaa, lastensa ja kotieläintensä henkeä.
Se suojelija puolustaa vain omaa illuusiotaan.
Tavallisestihan tämä suojelija lisäksi on toiselta paikkakunnaltakin. Hän siis puolustaa suden olemassaolon oikeutta toisen pihapiirissä. Helppo on Helsinkiläisen suojella susia Alavudella tai Kiteellä. Kun Helsinkiin susi eksyy, niin kyllä noutaja löytyy, ei tarvita ministeriön lupia.Terveisin: Korpituvan Taneli
Alavuden salonkylällä susi vei pikkukoiran pihasta!
Salonkylä ei ole ollenkaan perimmäisiä kyliä Alavudella, 10 km keskusta ja toisaalta 10 km Tuurin kauppakeskuksesta.Suden jälkiä löytyi 3m päässä ulkoovesta. Toisaalta ei kai niitä lähemmäksi voi jäädäkkään, kun porraspää on kivetty ja lakaistu.
Talossa asuu myös pieniä lapsia.Kyllä nyt tarvitaan kiireesti sudenhoitosuunnitelmiin, myös nurkkasusien yleinen ampumislupa. Tällä menolla susi suojellaan hengiltä. Kun Pohjanmaa nousee puolustamaan omiaan, niin siinä ei varmaankaan sitten ole enää pelkkien nurkkasusien ampumisesta kysymys.
Salonkylän naapurissa, Holkonkylällä, karhu raateli lenkkeilijää viime syksynä.
Minäkin olen täällä yrittänyt puolustaa laillisia keinoja ja katson ne edelleen ensisijaisiksi. Mutta ellei laki ole yleisen oikeustajun mukainen, niin sen kunnioitus häviää tuhkana tuuleen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei liene ihan merkittävimpiä ongelmia tuo tuplanimimerkki asia. Itse tiedän kaksi tälläistä tuplaa, mutta vain toinen tupla on nykyisin käytössä.
Tuossa tuplassa ei muuten ole järkeä ollenkaan ellei halua tosiaankin eläytyä johonkin erityiseen rooliin. Nämä tietämäni tuplat ovat juuri tälläisiä, tiukasti rooliin sitoutuneita.
Metsälehden sivuilla muuten seikkaillessa tuollaisesta tuplasta ei ole mitään iloa.
IP-seurannan asemesta, voisi joskus vähän tiukemminkin puuttua panetteluihin yms.Terveisin: Korpituvan Taneli
Se halkohomma nyt kevättalvella, se on muutenkin se suositeltavin.
Joka tapauksessa on oltava, esim myrkyn kanssa, liikkeellä ennen vappua.Suorittava oli huolissan nitriitistä, jos kaikki tuulenkaadot nuotiossa polttaa. Tartteeko sen sitten olla makkaraa, jota käristellään? Kelpaa se siankylkikin ja jos haluaa niin vaikka filettä voi kärventää.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo haloiksi hakkaaminen jo kevättalvella, kuivattaa puun niin ettei kirjanpainaja enää viihdy. Siitä sitä sitten saa niitä nuotiopuita, tai hakee kelkalla tienvarteen.
Kuoriminen on niin työläs keino että eikö joku kasvinsuojeluaineella käsittelykin ole helponpaa. Iso suikkepullo vain käyttöön.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Löytyi tuolta sivulta 40 Leevi Sytkyn ketjun aloitus, jossa ihasteltiin sitä että kohta on 400 käyttäjää.
Siinä sitten porukalla ihmeteltiin miksi silti on niin vähän kirjoittajia. Tarja meitä valisti että tulevat osa lehtä ja kortistoa lukemaan, eivätkä välttämättä edes lue tätä palstaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pete:
”Yksityiset sahat voisivat investoida voimalaitoksiin jos homma saataisiin kannattavaksi. Syöttötariffi olisi tähän ratkaisu. ”Niin, kyllähän se syöttötariffi, mutta mites se voimalaitos tehdään kuivalle maalle?
Kun puuta muutetaan sähköksi, niin se poltetaan ja tehdään kattilassa höyryksi. Höyry sitten ajetaan turbiinin läpi.
Isossa kemiallisen puun laitoksessa homma on OK. Siellä tarvitaan melkoisia määriä prosessihöyryä, jota saadaan vastapaineturbiinin jättöpuolelta. Näin hyötysuhde on kohtuullisen korkea.
Jos tälläistä höyryntarvetta ei ole, eikä isohkoa kaukolämmöllä lämmitettävää asutuskeskusta, pitää käyttää lauhdutus turbiinia. Silloin putoaa hyötysuhde johonkin 40% paikkeille, eli ei hyvä pisnes. Lisäksi laitos pitää olla kohtuullisen väljän vesistön ääressä että saadaan lauhdevettä.
Kaiken lisäksi kovin pientä höyryvoimalaitosta ei kannata tehdä. Eli siis isommatkaat sahat eivät tälläistä systeemiä saisi kannattavaksi, millään syöttötarifillakaan.Sinulla taitaa olla nyt selkeästi enemmän positiivista maailman parannus intoa, kuin realistista tietoa ehdottamiesi keinojen käytännön mahdollisuuksista.
Tuollainen kunnon kokoinen kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoa tekevä laitos tyhjentää kyllä hulpeesti maakuntansa sahojen kuori- ja purusiilot. Varsinainen puuhakehan menee paremmalla hinnalla sellun raaka-aineeksi.
Silti tuollainen laitos tarvitsee mittavan määrän metsästä suoraan tulevaa energiapuuta tai turvetta. yhtenä vaihtoehtona (vihreä)kivihiili.Kokonaan eri asia on pitäisikö näille puuta käyttäville kaukolämpö/sähkö voimalaitoksille antaa syöttötariffi. Minusta yksinkertasempi asia on maksaa pienpuu tukea sen käyttäjälle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
