Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Hiluxmetsuri:
”Minä en usko palamiseen, polttamiseen tai käryttämiseen enää liikenteen pääasiallisena energiantuotantomenetelmänä. Hyötysuhde vaan on surkea, pieni osa kalliilla hankitusta ulkomaisesta raakaöljystä tulee hyödyksi, suuri osa hukataan lämpönä. Ei toimi.”Kuka käskee jättämään käyttämättä sen hukkalämmön?
Erityisesti Suomessa pitää huomata myös se että niitä autoja pitää lämmittääkkin noin 9 kk vuodesta. Jos energianlähteenä on pelkästään sähkö, sitä pitää varata myös lämmitykseen.
Se, että autojen päämarkkinat ovat muualla kuin kylmissä maissa, on estänyt hukkalämmön tehokkaan hyödyntämisen auton lämmitykseen. Ehkä näemme vielä edistystä silläkin suunnalla.Hybridi, jonka moottori on tehty korkeita lämpötiloja kestäväksi, saattaisi kuluttaa ehkä 1,5…3 litraa sadalla. Siitä kun ottaa sitten kaiken hukkalämmön talteen, niin se tuskin riittää kovilla pakkasilla sisälämmitykseen.
Vaihtoehtona pelkkä sähköauto, jonka webasto pakkasilla tarvitsee sen 1,5…3 litraa polttoainetta sadalla kilometrillä.
No, se etu nyt tämän esimerkin sähköautolle, että se olisi sisältä lämmin. Tuo hybridi ei välttämättä pärjäisi Suomen talvessa ilman sitä webastoa.Uskon kyllä akkutekniikan kehitykseen, onhan jo minunkin elinaikanani otettu sillä rintamalla roimia askeleita. Suomen talvessa on vain akuilla vielä yksi murhe, jota ei etelämpänä tunneta. Tähän asti kaikki akkuratkaisut ovat olleet allergisia pakkasille. Ei niin että ne särkyisivät, teho vain tippuu roimasti.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Harrastelija:
”Ottomoottorin eetta on bensalla alle 30 % ja dieselillä yli 30 %.
Sähkömoottori on aivan toista maata, lisäksi sähkömoottorilla on heti alussa vääntömomentti ottomoottoreihin verrattuna moninkertainen.”Juu, juu, Jussikulta ja sähköhän tulee töpselistä, eikö niin?
Vertailu sähkömoottoriin ontuu molemmilla jaloillaan. Sähkön tuottaminen polttoaineilla eroaa seuraavissa kohdin polttomoottorikäytöstä:
– Hyötysuhde (”eetta”) vain himpun parempi Lauhdekäytössä.
– Polttoainevalikoima suurempi, kiinteäkin käy.
– Päästöt mahdollista saada pienemmäksi keskitetyssä tuotannossa.Eli paljon porua ja vähän villoja sähköautosta. Sitten kun sähkön tuottamiseen keksitään paremmat keinot kuin fossiilisten- tai biopolttoaineitten poltto, niin sitten siihen sähköautoon päin. Akkuongelma ei ole suinkaan se ainoa probleema eikä edes visaisin.
Tietysti ennen sitä tulee hybridiauto, joka hyödyntää hyvin mäkien ja jarrutusten energiat yms.
Itse polttomoottoritekniikassakin on vielä paljon tehtävää. Vielä ei ole ratkaistu edes keraamisten tai muuten lämpöä kestävien aineiden käyttöönottoa. Lämpövoimakoneen hyötysuhdehan on ratkaisevasti kiinni siitä mikä on korkeimman ja matalimman lämpötilan ero.
Wankel- tai vastaava kiertomäntämoottorikin odottaa tulemiseensa lähinnä materiaalien kehityspuolen apua.
Kun nykyiset autonmoottorit kuluttavat 5…8 litraa sadalla kilometrillä, niin siitä saataisiin puolet vielä pois jos materiaalikehitys sen sallii.Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin, Jos sitä mittalottoa välttämättä haluaa pelata niin kuitupuun pituudeksi tuo n. 3m ja latva 6 cm. Näillä kohtuullisesti osuu. Tukin tai pikkutukin mittalottoa jos alkaa pelaamaan, niin ei taatusti osu kuin 1 lisänumero.
Mutta miksi piilotella aikomuksiaan ostajilta, jos kerran on myyntiaikeet?
Eihän sitä silti tarvitse edes tehdä sitovaa hankintakauppaa, vaikka ottaakin selvää, mitkä mitat ostajille kelpaavat, SILLÄ PAIKKAKUNNALLA.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei tälläinen eläkeläinen pysy enää lämpimänä kun pakkasta on 20 tai enemmän.
Teräketjun kestävyyteen saattaa hiukan vaikuttaa, ei kuitenkaan paljon.Aikanaan ostin ensimmäisen sahani 65 syksyllä. Se oli sitä aikaa kun sahan mukana tuli vielä niittausvehkeet ja niiden käyttö oli arkipäivän rutiinia. En kuitenkaan muista että kovat pakkaspäivät olisivat olleet sen pahempia ketjun katkeamispäiviä kuin muutkaan. Sinä talvena oli reilusti yli 30 astetta pakkasta ja joka päivä olin töissä.
80- ja 90-luvut menivätkin sitten ilman ketjukatkoja, joskin sahauksetkaan eivät olleet niin suuria.
Nyt 2000-luvulla olen saanut jopa kaksi ketjua poikki, näitä ohuimpia. Eikä ole ollut pakkasen syytä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ostajilla nimikkeet ovat miten sattuu, mitään standardia ei tunnu olevan, kun puhutaan tukkia pienemmästä sahattavasta puusta.
Olen kuullut seuraavanlaisia nimikkeitä:
Pikkutukki
Kuitutukki
Sahakuitu
Parru.Nuo kolme ensimmäistä olen tavannut tilanteissa, jossa kyse on 11…15 cm latvaläpimitoista ja pituuksista 27….52dm, Joskus latvaläpimitta on suurempikin jos pituus on noita pienimpiä.
Parru nimikettä olen kuullut käytettävän kun latva on 8…12 cm ja pituus 27….31 dm
Eipä taida olla vielä näidenkään mittojen ja nimikkeiden sisällä se koko kirjo.Kun asia sanotaan lyhyesti, niin ostaja kertoo mitkä on mitat ja miksikä puita nimitetään.
Niin se parrun alempi hinta tulee vain pienemmistä mitoista.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Luulen ettei nämä paljaan maan pakkaset ole niinkään pahoja myyrille. Suojat ja uudet pakkaset pahempia.
Talvella 65-66 maaliskuulla tuli oikein kunnon suoja ja sen päälle taas pakkaset. Silloin myyrillä oli hätä, niitä juoksi pitkin hankea ja reenraiteissa jäivät reen alle. Silloin oli kuulemma laajoja myyrävapaita alueita maassa, mutta ei kuitenkaan kauvan.
Eikös myyrillä ole ihan normaalia se että niista talvi tappaa yli puolet kannasta. Eli eipä taida kanta sen kummemmin jalostua nyt kuin ennenkään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olisihan se sitten parempi että Suomen metsäkeskuksen toimihenkilöt lähtisivät tarkastuskäynnille aina maakunnan keskuksesta liikkeelle tai vaikka kaikki Helsingistä.
Ei pidä nähdä mörköjä siellä missä niitä ei ole.Se jos on yhdenmiehen toimistokoppeja paljon ei välttämättä ole ongelma. Mitenkähän sitten suu pannaan jos tosiaankin metsäkeskuksen tarkastajaa pitää aina lähteä tapaamaan maakunnan keskukseen???
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tämänpäiväinen Ilkka:
”….Suorat ostot metsänomistajilta jatkuvat Pohjanmaalla enää kolmessa toimipisteestä: Vaasasta ruotsinkielisenä palveluna sekä Kauhavalta ja Ähtäristä. Näihin kaikkiin jää yhtiön oma metsäasiantuntija.
….Seinäjoelta ja Kauhajoelta toimipiste ja aktiivinen osto loppuvat. Hankimme näiltä alueilta mänty- ja koivukuitupuuta yhtiestyökumppaneiden kuten metsänhoitoyhdistysten, sahojen ja metsäpalveluyritysten kautta, sanoo SE:n ostojohtaja Esa Ojala…….”Uutisessa perustellaan lisäksi asiaa mm kustannussyillä ja kerrataan SE: tuloa Pohjanmaalle 2006..2007.
Vetäytyminen on kuitenkin aika pieni, siihen verraten miten iso reikä heillä oli ostossaan täällä ennen vuotta 2006.
Ilmeisesti heille on ollut erityisenä rasitteena täkäläinen, vähän heikkolaatuinen, tukki, joka sitten kuitenkin piti kaupitella paikallisille sahoille.Vaikka muutokset ovat pieniä niissä näkyy juuri näitä elementtejä, joista jo Puun Takaa meille kertoi. Ostetaan kyllä täältäkin kuitua, mutta yhteistyökumppaneilta ja arvatenkin suurilta myyjiltä kuten, yhteismetsät, seurakunnat, kunnat ja esim Metsähallitus.
Terveisin: Korpituvan Taneli
