Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 3,901 - 3,910 (kaikkiaan 5,335)
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Eipä ole tarjolla ollut moton puhelinnumeroita. Onhan se kuitenkin aina tullut hankittua, jos ei muuta niin olen käynyt kysymässä.

    Kyllähän siitä motosta on syytä kaukana pysyä. Erityisesti suoraa linjaa terälaipasta lähtien tulee välttää.

    Tuntuvat nuo motomiehet tulijan huomaavan kun han ei kovin äkkiseltään ryntää koneen vierreen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jatkoa
    80- ja 90- luvuilla ja tällä vuosituhannella sitten aukotuksia jatkettiin. Niinpä nyt on kohtuullisesti kasvava täystiheä metsä nyt. On ensiharvennuksiakin tehty jo laajoille aloille. Vielä olisi pari kuviota, jotka pitäisi uudistaa, että saisi jk:n jäljet ja haitat pois metsästä.
    Ojituksia on tietysti myös tehty jo kolmeen kertaan ja se vaikuttaa myös tulokseen.

    Mitään lukuarvoja minulla ei ole esittää, mutta olen joskus leikkinyt ajatuksella että en olisi hakannut mitään silloin 60-luvulla enkä myöhemminkään.
    Toki minulla olisi melko järeitä puita siellä täällä, mutta voisiko kuitenkaan puhua metsästä? Puumäärä ilmeisesti puolet nykyisestä. Mutta mitäpä näistä tämähän on vain jk-miesten mielestä perimätietoa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Mikähän siinä on etteivät esim. Timpan tarkat ammattilaisten mittaukset ja niiden perusteella tehdyt laskelmat kelpaa täällä todisteeksi siitä ettei ainakaan sillä tilalla JK ollut tuottoisaa. Todistihan Timppa myös että jaksollisella sekin tila alkoi tuottaa.
    Onhan noita todisteita kirjoitellut joku muukin, mutta kaikkihan ne tyrmätään perimätiedoiksi tai mikä se haukkumanimi oli siellä.

    Meillä tarina oli hiukan samanlainen kuin Suorittavalla portaalla.
    Kotikylälläni oli ollut usealla tilalla määrämittahakkuu 1913 (tai 1914), koskien vain mäntyä ja kuusta. Puusta kai oli maksettu kohtuullisesti koska useampi isäntä oli myynyt metsänsä puut.
    Kotitilani vaihtoi silloin omistajaa useasti. 20-luvulla oli silloinen omistaja hakkauttanut kaiken kelpaavan lehtipuun haloiksi ja myynyt halot.
    Tila oli siis kahteen kertaan puhdistettu kaikesta myyntikelpoisesta Arvattavasti väliaikoina hakattiin kotitarve polttopuita, mutta mitään roskapuun alaslyöntiä ei tehty.
    Tila tuli Isäni haltuun 1929. Antoihan se tietysti polttopuun, mutta myytävää hakkailtiin vasta sodan jälkeen. Hakkuut tehtiin silloisella jk:lla, jota isäukko yritti minullekkin opettaa.
    Sitten 1959 hakattiin ensimmäinen aukko, kun metsäteknikko sai isän vakuuttuneeksi siitä ettei siitä kuviosta ollut enää kasvatettavaksi. Valitettavasti vain valittiin siemenpuu-uudistus. Eihän se oikein tahtonut onnistua soistumista yrittävällä kankaalla, mutta tulihan siitä aukkoinen eri-ikäinen metsä, josta toki ovat myöhemmät istutetut ajaneet ohi.
    63 tila tuli minun nimiini ja siitä alkoi pöllytys. Saannot eivät olleet häävejä, mutta niinpä sitten sain taimet ilman, niinkuin vajaatuottoiselle silloin sai. Kasvukin lähti käyntiin.
    Seitsemänkymmentäluku oli sitten vähän hiljaisempaa. Parin rakennettavan talon puut toki kerättiin pääasiassa tuulenkaadoista ja pellot metsitettiin.
    Jatkuu

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Enpä ole kuullut että joku tila olisi heikon kunnon vuoksi jäänyt myymättä. Toki joskus myyjien pitää todella nöyrtyä hinnan suhteen.

    Otsikon kysymykseen vastauksena että tavallisilta yksityisiltä ja perikunnilta sellaisia kuin ennenkin. Niukahko puuvaranto ja paljon hoitotarvetta.
    Metsäfirmoilta ja Metsähallitukselta sellaisia tiloja kuin ennenkin. Niukka puuvaranto, mutta ei niin hirveitä hoitorästejä.
    Jatkossa sitten metsäjopparit tulevat kaupittelemaan tiloja, joissa on hakattu ensin runsaasti pienaukkoja ja muutaman vuoden päästä taas runsaasti pienaukkoja. Puuvanto lähestyy nollaa ja hoitotarve maksimia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jatka toki ainakin sen verran että tiedämme miten asia ratkesi. Kyllä tällaiset kysymykset ovat juuri niitä, joista täällä ei liikaa todellista tietoa, todellisista tapauksista ole.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Todellakaan ei pidä lipsua asiallisuudesta yhteydenotoissa. Se ei estä sinua olemasta silti tiukka neuvottelukumppani.
    Jos ei ala muutaman arkipäivän sisällä selkiämään niin yhteys metsäkeskuksen viranomaispuolelle.

    Niistä GPS-laitteista. Niitähän on ollut kai kymmenkunta vuotta, mutta eipä nuo ole tämäntyyppiset vahingot loppuneet.
    Viimeksi kun meillä hakattiin oli pienen konefirman ainoa moto, isäntä itse puikoissa. Ei GPS laitteita, yksi raja aika tukossa, mutta ei tullut ylityksiä, ei sen takia myöskään jäänyt mitään turvavyöhykettä rajalle.
    GPS on vain apuväline, toki hyvä sellainen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kuule Roope, eikös siellä Itäisessä Suomessa ollut yksi tapaus, jossa laumanjohtaja, joka oli pannoitettu ammuttiin. Siitä laumasta ei ollut sen jälkeen riesaa.

    Ihmisten kapinoiden loppuselvittelyissäkin ammutaan juuri johtajat. Miksi Susilla se menisi toisin. Johtaja on se joka uskaltaa tuoda arankin lauman nurkkiin norkoomaan. Kun johtaja ammutaan niin lauman muissa jäsenissä terve pelko ajaa ne saloille.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen:
    ”Mutta susien ja muiden ravintoketjun ns. huippupetojen määrä itsessään liittyy luonnon köyhtymiseen mitä suurimmassa määrin. Olennainen kysymys kuuluu: onko väliä sillä jos susia on vähemmän tai enemmän? Onko luontomme köyhtymisellä väliä mm. ekosysteemipalvelujen heikkenemisen kautta?

    Jos joku katseli A-studiota eilen: onko hyvä ehdotus ryhtyä maksamaan asukkaille korvausta petoreservaatilla / petoreviirillä asumisesta eli niiden sietämisestä? (Eräänlainen luonnonarvokaupan sovellus.)”

    Kysyin tähän liittyen:
    ”Brittein saarilla ei ole muutamaan vuosisataan ollut susikantaa. Mitä vahinkoa siellä on suden puuttumisesta tapahtunut luonnolle??”

    Kaipaisin keskustelua näistä asioista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Sahojen ongelmia ilmeisesti esiintyy kummallakin merkillä. Sahat ovat sarjatuotannosta huolimatta yksilöitä.

    Tilhin 200 oli minun ja ilmeisesti kaikkien muidenkin mielestä hyvä saha, mutta tiedän yhden jota ei saatu toimimaan maahantuojallakaan. Valitettavasti sitä hommaa ei katsottu oikein loppuun asti, kun sen ostaja, harrastemetsuri, kimpaantui ja sanoi paikalliselle tilhi myyjälle että pidä sahas ja meni ostamaan huskun.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Oliko nämä Salonpojan hinnat nykyisen mittaussysteemin mukaisia?

    Silloin kun mitattiin vain tekninen kuutiosisältö ja tyven kartiokkuus ja tasausvara oli ”ilmaista” puuta niin hinnat olivat tietysti korkeammat. Niin ja silloin mitattiin myöskin kuoren alta.
    Kuutiojaloille ja kuutiometreille löytyy toki muuntokertoimet, mutta ne eivät toki tämän mittaustavan eroa kompensoi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 3,901 - 3,910 (kaikkiaan 5,335)