Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Harrastelija:
”Muistaakseni ns. lonkalta, niin 1970-luvulla Koreann sota aiheutti kovan puun nousubuumin.”Korean sodan aiheuttama suhdanne oli 50-luvun alkupuolella. Silloin lyötiin sellaiset markkamääräiset hinnat pöytään, että niitä ei edes kaikilta osin ole koskaan ylitetty. Veratailua vaikeuttaa puutavaralajien suuret muutokset. Esim Puhtaaksi (priimaksi)kuorittua metristä kuusipaperipuuta ei ole ollut vuosikymmeniin enää ostolistoilla.
Tuo Harrastelijan mainitsema tapaus voi toki olla silti 70-luvulta juuri noilta ajoilta, joista TTL oli tilastoja katsonut.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Puun hinnassa on yksittäisiä piikkejä näkynyt aina silloin tällöin. Tarunhohtoinen korean konjuktuuri korkeimpana piikkinä.
En seurannut 70-luvulla hintatilannetta, se oli metsäasioissa minulla sellainen välivuosikymmen. Piikiksi on ilmeisesti sekin nousu jäänyt.
Yleisestihän puun reaalihinta on ollut himpun verran laskeva, vuosikymmenten kuluessa.Minä ainakin ymmärsin että tässä olisi ollut vähän pysyvämmästä ilmiöstä kyse. Meidän ei kannata rakentaa tulevaisuuden kuvaamme yksittäisten piikkien varaan.
Sinänsä TTL:n ajatus siitä että energian hinnan nousu jossain vaiheessa pukkaisi puunkin nousu-uralle on sinänsä ihan kiehtova, eikä sen toteutuminenkaan ole mahdotonta. Tilastoissa vain ei vielä kyllä näy sellaisia merkkejä.Terveisin: Korpituvan Taneli
En väitä etteikö tulevaisuudessa olisi tulossa raaka-aineisiin hinnan nousujakin. Jokainen ennustakoon mistä sammakon mahannahasta vain, mutta tilastot eivät kyllä tosiaankaan tuota ennustetta tue.
Talvivaara menee konkurssiin kun nikkelistä ei saa mitään.
Puunhinta hoippuu missä sattuu
Viljelijä saa tilahintana kaurasta ja ohrasta suurinpiirtein sen mitä siitä sai 60-luvun alussa.Mistä tulee tuo 150%, onko joku taas tehnyt tieteellsiä tutkimuksia (lue oletuksia) asiasta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Raivuri:
”Mutta sitä en ymmärrä että jos nimet on papereissa ja harvoin siellä ennakkoraivausta lukee. Ei se silloin ole suinkaan mo:n ongelma. Se on osto-organisaation ja suorittavien välinen ongelma silloin.”Suorittava Porras vastaa tähän:
”Raivausasia on ennen kaikkea metsänomistajan asia . Vain hänellä on mahdollisuus tehdä toimenpide riittävän ajoissa tai antaa raivaus toisen tahon tehtäväksi . Kun kone tuodaan palstalle , asia tulee olla kunnossa.”Et nyt kyllä Suorittava ole perillä sopimusjuridiikasta.
Jos kauppasopimuksessa ei ole ehtona palstan raivaus, niin silloin raivaamattomuudesta saatte kyllä kinastella siellä ostaja/ urakoitsija/ motokuski akselilla juuri niin paljon kuin haluatte.
Kun kone tuodaan palstalle, niin asia pitää olla KAUPPAKIRJAN vaatimassa kunnossa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Hiukan paremmin ymmärrän nyt tuon tilkkutäkkikaupan, jos omasta bisneksestä on tuollainen kokemus.
Minulla on vain sellaisiakin kokemuksia, että huonommatkin harvennukset ja energiapuusavotat muuttuvat, edes sen verran kiinnostaviksi, että saa tarjouksen, juuri sillä että alaa on kunnolla.
Päätehakkuun käyttö harvennuksen syöttinä onnistuu kyllä näille kolmelle isolle, mutta pikkusaha ei sitä risukkoa osta, vaikka samalla saisi päätehakkuutakin. Tietysti ostaakin, kunhan sitten saa sen päätehakkuun harvennuksen hintaan.Vaikka en erityisesti olekkaan kiinnostunut koneyrittäjän homman taloudellisuudesta, mutta on se tosiasia, että ne hänen kulunsa ovat vaikuttamassa kantohintaan. Jos koneita kuskataan pikku nökkösen takia, niin taatusti koneurakoitsija saa jonkinlaisen siirtokorvauksen ja kuka sen maksaa? Älä luule että puunostaja ottaa sitä omalle kontolleen, ei tokikaan. Kyllä se on kantohinnasta pois oli sitten minkälainen sopimusmyyjä tahansa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kun Jees H-valta kehuskeli pitkällä puun myyntiurallaan, niin ilmoitan vain että minun kannanottoni perustuu noin 51 vuoden myyntihistoriaan. Puu määrillä en niin kovasti voi pröystäillä, mutta juuri pienet kokonaispuumäärät ovat opettaneet sitä keskittämisen autuutta.
Johan se isäukko aikanaan ihmetti, mutta myhäili silti tyytyväisenä, kun tein ensimmäisiä puukauppojani ja sain parempia kauppoja kuin hän. Syy eroon oli se että ne kaupat olivat 6..7 kertaa suurempia kuin hänellä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olen tätä ketjua nykyisin lukenut, milloin huvittuneena, milloin tylsistyneenä jankkaukseen.
Poimimpahan nyt pari asiaa, joita voisi vaikka kommentoidakkin.Jees H-valta:
”Isoja kuvioita ei hakata koska siitä ei ole mitään taloudellista hyötyä. Sekin on turhaa teoriaa jota viljellään koneketjujen toivomuksesta. ”Voin kyllä kertoa ettei ole pelkästään konemiesten keksintö, että isot kuviot tai kuviokeskittymät ovat kiinnostavampia ostossa.
Eikö kattila- ja putkikaupassa ole mitään eroa sillä ostaako joku yhden pienen pannun ja sen liitännät vanhaan verkkoon tai sitten toisaalla tehdään kokonainen lähiö jossa on 6 pannuhuonetta, kussakin 2 kattilaa, plus sitten talojen kaikki muut putkityöt?Jo se että on samaan kauppaan tarjota samanlaisia kuvioita kahdelta toisistaan erillään olevalta tilalta, vaikuttaa kaupan kiinnostavuuteen ja hintaan. Vaikka koneetkin joudutaan kesken savotan lavetilla toiseen paikkaan siirtämäänkin, niin silti keskittäminen on etu.
Minäkin olen pohtimassa viimeisten uudistushakkuitteni niputtamista, vaikka ne sitten istutuksessa joutuisinkin parille vuodelle jakamaankin. kyllä ne hakatuksi tulisivat kuvio kerrallaankin, mutta ne keskittämisedut jäisivät saamatta.Toinen asia jota sorkkasen on tuo KEMERA uudistus:
Turha on Jeesiä ja muita pelotella KEMERAn muutoksilla ja esittää tarkkoja vuosilukuja ja päivämääriä.
Kuten Jees sanoo pitää mennä asiassa toteutuma edellä. Jokainen täällä tietää, että viimeisen vuosikymmenen aikana on KEMERAa uudistettu koko ajan ja esitetty varmoja päivämääriä.
Historian päivämäärät ovat tarkkoja ei tulevaisuuden.Terveisin: Korpituvan Taneli
Gla:
”Yksityiskohtia tarkastelemalla saadaan jos jonkinlaisia uutisia, kuten tämä:”
Metsä uutiset:
”Kasvihuonekaasuna tunnettu metaani myös hidastaa ilmastomuutosta. Tuoreen tutkimuksen mukaan metaani kiihdyttää soilla sammalten kasvua ja näin auttaa sitomaan hiilidioksidia.
Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen mukaan soiden sammalpeite estää metaanin pääsyä ilmakehään. Rahkasammalien sisällä viihtyvät bakteerit hapettavat suon syvyyksistä kumpuavaa metaania ja vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää sammalten kasvua.
Turvevarantojen kasvu puolestaan hidastaa hiilidioksidin lisääntymistä ilmakehässä ja näin myös ilmastonmuutosta.”Ottamatta itse uutiseen kantaa, voidaan kai todeta tämänkin uutisen todistavan etteivät tutkijatkaan vielä tunne kaikkia luonnon kiertokulkuun vaikuttavia asioita. Joskus joku asia saattaa vaikuttaa juuri tarkalleen päinvastoin kuin tutkijat ovat tutkimuksissaan olettaneet.
Ei siis pidä tehdä hätäisiä johtopäätöksiä jostain ilmaston lämpenemisestä, pelkkien oletusten pohjalta. Siinä voi käydä niinkuin Erkki Lähteen havupuukuolemalle. Sekin oli tieteellisesti tutkittua (lue oletettua) tietoa, silloin aikanaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
