Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

ChesterC ilmeisesti ammattilaisena tietää mikä bitti on ollut poikittain Tervaksen tiedoissa kun ne menivät vikaan.
Ongelma ei olekkaan siinä etteikö porukka kovasti yritä ja korjaile virheitä kun niistä ilmoitetaan. Ongelma on siinä ettei niiden virheitten syntymekanismeihin puututa, tuloksia vain oiotaan uudelleen ja uudelleen.
Kuunnellaankohan niitä virheitä oikomaan joutuvia ollenkaan siellä järjestelmän kehityspuolella.

Kokonaan oma lukunsa on se että kun virheitä ja puutteita on näin paljon, niin mistä se metsänomista sen, sinänsä pienöhkön, maksun oikein maksaa.
Niillä jotka tuntevat metsänsä, virheistä ei niin suurta haittaa ole, kun ne tietää korjauttaa, mutta hyöty jää vähiin.
Ne metsänomistajat, jotka eivät tiedä metsänsä sijaintiakaan kunnolla ovatkin jo eri asemassa. Kun ei metsäänsä tunne, niin virheitä vilisevästä uudesta tietokannasta on todellakin jopa vahinkoa, jos siihen luottaa. Jos ei luota niin miksi sitten sitä käyttääkään.

Kysyin taannoin Sinun mielipidettäsi ChesterC, muutamiin asioihin oletko ajatellut asioita?

Terveisin: Korpituvan Taneli

Kyllähän se Rööri Roope niin on että metsänomistajan pitääkin hiukan ”kyylätä” että mitä siellä metsässä tehdään. Minä ainakin ”kyylään” ja annan tarvittaessa rapsakkaakin palautetta. Kovimmat palautteet vain pitää kierrättää ostomiehen kautta. Kehut voi antaa suoraankin.
Soitimpahan kuitenkin kerran onnistuneen savotan jälkeen motofirman pomolle ja kerroin hyvästä onnistumisesta. Meinasi saada laakin kun sanoi ettei hänelle ole mo koskaan soittanut muuta kuin moitteita, jos on ollut. Perustelin soittoani sillä että olen herkkä tarvittaessa myös antamaan kielteistä palautetta, että pitää sitten antaa tarvittaessa myös myönteistä.

Moton kopissa en vielä ole käynyt tähän ikään mennessä, vaikka on joskus jopa tarjottu. Rapulla olen joskus seissyt ottamassa listoja vastaan tai muuten keskustelemassa. En tiedä mitä minulla siellä moton kopissa sitten tehtäisiin? Kyllä sen työn jäljen näkee maastakin. Sitten kun en enää pysty maajalassa siellä liikkumaan, panen ketteräjalkaisemmat asialle.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Tässä nyt taitaa olla kyse Enson / koneyrittäjien ryhtiliikkeestä ja koepallosta, katsotaan mitä vaikuttaa. Enson lehdessä kuulemma on valiteltu että alle 20 cm tukki on kannattamatonta sahata.

Eli seuraavaksi vaatimus on, että kaikki rungot joista ei tule 20cm tukkia tyveltä pitää ennakkoraivata maahan. Motokuskit tietenkin osoittavat suosiotaan, taputtaen käsiään kuin Pohjois-Koreassa ikään.

Nyt on lähdetty sellaiselle tielle, että ne koneurakoitsijat jotka lähtevät nyt ennakkoluulottomasti kehittämään palveluaan, siihen suuntaan ettei, aiemmin myyntikelpoista, puuta tarvitse alkaa ennakkoraivaamaan, ovatkin tämän pelin voittajia.

Enso on tehnyt konemafian käskytyksestä hätäisiä päätelmiä. Tälläinen konekorjuun itseriittoinen sanelupolitiikka oli tietysti odotettua. Onhan konekorjuu ollut jo 20 vuotta määräävässä markkina-asemassa. Ennenkään ei ole määräävässä markkina-asemassa olevilta kannattanut odottaa toiminnan kehittämistä. On niin helppo sanoa, että näin se on, eikä muuten mitenkään.

Nyt jos koskaan on konekorjuun kaluston valmistajilla innovaatioiden aika, mutta tarvitaan myös ennakkoluulottomia urakoitsijoita, jotka eivät ole mitään koneyrittäjien liiton talutusnuorassa kiltisti kulkevia puudeleita.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Alkaa olla homma siinä mallissa että on konekorjuu, johon metsänhoidon ja kaupattavien tavaralajien vain pitää taipua. Päällikkö on puhunut! UGH!!!

Minä olen aina luullut että marssijärjestys on se että on metsänkasvatus, joka tuottaa teollisuudelle ja voimalaitoksille heidän määrittelemiään puutavaralajeja. Onhan siinä sellainenkin kiusa välissä kuin korjuu, mutta eikö se ole palveleva toimenpide? Ellei se pysty korjaamaan kyseisiä tavaralajeja niin sitten palvetoimintaa pitää kehittää.

Meillä ostetaan moniakin puutavalajeja, joiden korjuuseen palvelun pitäisi pystyä.
– Vaneritukin korjuuseen ei konekorjuuta kelpuuteta, selittäköön syyn esim meidän vaneriasiantuntija Vänkäri.
– Sahatukkien korjuuseen konekorjuu nykyisin pystyy.
– Sellu yms kuitupuut. Sellupuun alamitaksi on vakiintunut 6 cm. Siihen konekorjuu ei sitten näköjään enää pysty. Pystyi kyllä vielä 5 vuotta sitten. Paitsi ettei saanut silloinkaan karsittua kunnolla koivun latvaa.
– Energiapuu karsimaton ranka, tyviläpimitta 4 cm. Ei siis ilmeisesti kykene enää. Kykeni vielä 5 vuotta sitten.
– Energiapuu karsittu ranka 4 cm 3m korkeudelta. Ei kykene siihen mitä ostaja lupaa.

Eikö konekorjuun, palvelun tarjoana, pitäisi mennä nyt itseensä ja kehittää toimintojaan, niin että kaikki puutavalajit joille on markkinoita tulisivat korjatuksi?

Tässä on ollut nipistintä, keräävää kouraa, joukkokäsittelykouraa sun muuta kehitelmää. Ei kai ne kaikki niin epäonnistuneitakaan voi olla?
Onko niin että kun konekorjuu on päässyt määräävään markkinaasemaan, niin sen ei enää tarvitse kehittyä, vaan se voi sanella?
Olisikohan aloitettava kehittäminen koko väen uudelleen koulutuksesta, jossa heti alkuun kerrotaan että huomatkaa olemme palveluammatissa.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Eli Reservuaari-indeksi on ihan mutu tuntumalla matkassa, kuten me muutkin.

Ainoat jotka asiasta jotain muuta kuin mutua tietävät ovat myyrätutkijat ja tällä palstalla A.Jalkanen sekä Anton.
Anton onneton kuorruttaa tietonsa vain niin uskomattomaan kuorrutukseen että se tekee siitä jo sinänsä epäluotettavaa ja erityisesti epäluettavaa. Tietysti Antoninkin tiedoissa on myös sitä mutua mukana.

Terveisin: Korpituvan Taneli