Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jos ihmisellä on ollut kapea näköala nuorena, niin ilmeisesti se vain kapenee vanhemmiten. jos näköala on ollut avara, niin ei se ainakaan kapene vanhemmiten.
Olen ajanut pariakin tiehanketta kuin käärmettä pyssyyn ja nähnyt siinä sivussa nuoria änkyröitä ja vanhoja ei ollenkaan änkyröitä-
Siinä toisessa tiehankkeessa sain heti mukaan liikkeelle asioita ajamaan veteraanisukupolven veljekset, joilla molemmilla oli tila jo nuoremmilla. He ymmärsivät kulkemisen tarpeet nyt ja tulevaisuudessa ja olivat innolla mukana hommassa.
Sattui sitten yksi osakas olemaan jo pyörätuolissa eikä nimenkirjoituskaan oikein luonnistunut. Kirkkaana oli kuitenkin kuva kulkumahdollisuuksista palstalla ja niistä vaikeuksista mitä siellä vastaan oli tullut. Emäntä koitti vedota isännän huonoon kuntoon ja olisi halunnut vetäytyä jutusta. Isäntä kuitenkin sanoi: ”Ellei sitä palstaa nyt hetinmiten olla myymässä, niin kyllä sinne tie tarvitaan ja jos vaikka myydäänkin, niin ostaja kyllä ymmärtää arvostaa tietä, pistä nimi vain listaan” Emäntä pisti nimensä.
Toinen tapaus kaksi n. 90 ikäistä neitiä, joista nuorempi jo oli petipotilaana. Nimet tuli paperiin saatesanoilla: ”Eihän me sitä tietä siellä enää tartte, mutta jonkunhan sinne joskus pitää päästä töihinki. Isä-vainaa tapas sanua nottei yhtöhöösiä asioota trenkää vastustaa, ei sillä lailla mikää mee etehenpäin.”
Tie sitten tehtiin, kun silloin elettiin 80-lukua, on kaikille selvää että kaikki nämä henkilöt ovat jo nurmen alla. Hyvät muistot ja tie jäi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tässä on taas oikein leimaskirves tulkinta.
Ei ihmisestä maanomistus tee änkyrää. Ihminen on änkyrä, jos on, ihan luonnostaan.
Tietysti jos änkyrä omistaa maata, niin hänellä on hyviä tekosyitä enemmän toteuttaa änkyröintiä
Tuntuu joskus siltäkin että muut luokittelevat ihmisen änkyräksi, jos hän omistaa maata. Kateudestä lie lähtöisin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava porras:
”Konjakkipulloa monin verroin varmempi sijoitus on huolehtia ennakkoraivauksesta . Kaikille motokuskeille ei väkevät maistu :)”Kyllä se ennakkoraivaus on hyvä sijoitus, mutta nyt yrität taas kääntää keskustelua pois asiasta.
Siihen matriisiin kun ennakkoraivaus ei vaikuta. Se on se matriisi, joka silppuaa tukkipuuta kuitukasaan ei ennakkoraivauksen puute. Huono metsänhoito tietysti laskee todellista tukkiprosenttia. Tässä ketjussa nyt vain oli kyse siitä, miksi tukkiprosentti on pienempi kuin puuston tukiksi kelpaavan osan prosentti.Terveisin: Korpituvan Taneli
Metsänhoitomaksua peritään Vielä vuodelta 2013, mutta ei enää vuodelta 2014.
Se milloin maksu maksuun pannaan ei muuta tätä.
Se että vuoden 2013 metsänhoitomasksu maksetaan Joulukuussa 2014 on ihan looginen juttu. Silloinhan vasta maksetaan 2013 lisäverotkin ja toinen erä jopa 2015 puolella.Selvää on että tämä tulee aiheuttamaan lukutaidottomien piirissä hämminkiä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mettämies:
”Onko kukaan koskaan pyytänyt lain mahdollistavaa virallista mittausta:”Kyllähän niitä on varmaan tehty, mutta….
Mittauslakihan koskee vain valmiin tavaran mittausta siis pölkyn mittausta pinon mittausta yms.
Sääteleekö nyt sitten mikään laki katkontaa?
Ilmeisesti se on jätetty sopijaosapuolien väliseksi asiaksi. Kun ostaja antaa kaupan yhteydessä mitta- ja laatuvaatimuksensa, niin sitoutuuko hän samalla siihen että kaikki puu joka vaatimukset täyttää tehdään tukiksi. Tässä on tämän asian pihvi.Tässä pitää taas muistaa marssijärjestys asiatkin.
Myyjä ja ostaja sopivat kaupan yhteydessä, mitä sitten sopivatkin. Ostaja antaa koneurakoitsijalle sen matriisin ja motokuskin pitää noudattaa sitä.
Jos sitten metsänomista tuo motokuskille konjakkipullon ja saa sen avulla annettuja ohjeita paremman katkonnan, niin silloinhan motokuski on syyllistynyt jo johonkin, mikähän lienee nimike.Olennaista on se mitä kaupanteossa on sovittu ja ovatko ostajan motolle antamat ohjeet sopusoinnussa kaupassa sovitun kanssa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava selvitti asiaa motokuskin työn osalta nyt jälleen kerran aika tyhjentävästi, korostaen tekemisessä vallitsevaa tulenpalavaa kiirettä. Tämän prosessin selittäminen sinänsä on mielenkiintoista luettavaa.
Sillä vain on hyvin vähän tekemistä sen asian kanssa että miksi kuitupinossa on tukiksi kelpaavaa puuta ja että onko ostaja pettänyt, huijannut tai tehnyt jotain muuta filunkia, myyjää kohtaan.Ilmeisesti puukaupan lakipykälissä on nyt olemassa tukkimatriisin mentävä aukko.
Näin maalaisjärjellä ajatellen pitäisi ostajan katkoa kaikki tukkikelpoinen puu tukiksi. Se mikä on tukkikelpoinen, pitäisi vain määritellä kaupanteon yhteydessä ja kyllähän se määritelmä on yleensä käteen lyöty, mitat pääosin ovat itse kappakirjassa.Suorittava, joku muu motokuski tai palstalle kirjoitteleva ostaja tai joku muu asian kanssa tekemisissä oleva tietäisi varmaan onko asiasta oikeustapauksia?
Ydinkysymyshän tässä on se että sitoutuuko ostaja ostamaan tukin hinnalla kaiken sen puun joka annetun kaupan liitteen mukaan täyttää laatu ja mittavaatimukset? Jos sitoutuu, niin onko tuon sitoumuksen pitävyyttä oikeudessa testattu?Ei ole ollut erityisesti näitä murheita. Saha omassa hakkuussaan pyrkii nimenomaan minimoimaan kuitupuun määrän.
Viimeksi oli sellainen isohko harvennusleimikko, jota saha ei tarjonnut ollenkaan kun oli niin paljon kuitua. S-E sen sitten osti, eikä kuitupinoon mennyt tukkia. Päinvastoin niistäkin ajomiehen raakkaamista, jotka motomies oli tukiksi tehnyt, maksettiin tukin hinta. Sopivaa pikkutukkia kuitukasasta olisi kyllä pikkusahan mitoilla saanut, mutta kun kaupassa oli jonkun muun sahan pikkutukkimitat käytössä, niin sekin oli jo etukäteen tiedossa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kemiallistan aineiden lisäksi puulla on tosiaan sujanaan mekaaninen este lahottajille, eli kuori.
Aikanaan oli myös sellainen suoja kuin talvi. Nykyisin kun jopa sahapuuta hakataan kesälläkin ja raskailla koneilla. Ei hyödynnetä talven antamaa mekaanista ja biologista suojaa. Talven antamalla biologisella suojalla tarkoitan sitä että puu ei talvella kertakaikkiaan ota vastaan tuholaista ja tuholainen ei pysty talvella edes yrittämään leviämistä.Talvihakkuut kunniaan, niin ei tule kuorivaurioiden takia sienitauteja.
Turha hihkua että ”tänä päivänä” sitä ja ”tänä päivänä” tätä. 70-luvulla kesähakkuut olivat hyvin vähäisiä. Kuitenkin puun käyttö teollisuudessa alkoi olla nykyistä mittaluokkaa.Terveisin: Korpituvan Taneli
77774444:
”Kyllä tukin laadun täyttävästä pöllistä kuuluu maksaa tukin hinta. Se on yhtiöitten asia minne tehtaalle puut menee. Jos menetellään jotenkin toisin on se ostotilanteessa ilmoitettava. Muussa tapauksessa syntyy kaupaan liittyvä petos. ”Joskus löytyy näistä ketjuista oikein helmiäkin. Sellainen oli tämän viestin viittaus kauppaan liittyvästä petoksesta.
Nyt olisi mielenkiintoista saada oikein joltakin juristilta selvyys siihen että kuinka paljon kaupan yhteydessä myyjälle annettavat tukkien mitta ja laatutaulukot todella sitovat ostajaa?
Onko todella niin että ostajaa voidaan syyttää petoksesta, jos kaikkea tukin laadun ja mitat täyttävää puuta ei ole tehty tukiksi?
Oikeustapauksia asiasta, onko niitä? En ainakaan muista kuulleeni.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuten Hiluxmetsuri jo totesi, Salmisaareen tuodaan hiili laivalla, purkaus suoraan kasaan. Sama tilanne Hanasaaressa.
Myllypuroon hiili kulkee kumipyörillä. Tai ainakin kulki ennenmuinoin. Ote jo kirvonnut Helsingin tiedoista, niin etten todella edes tiedä mitä entisessä työpaikassani nykyään poltetaan. Tuskin ovat hiilestä luopuneet.Tuo rekkaralli on tosiaankin hirmuinen! Ei taida paljon Helsingin liikennettä hetkauttaa.
Yksilinjainen sellutehdas aiheuttaa suuremman rallin tunnissa.Terveisn: Korpituvan Taneli
Jees H-valta:
”Ja suorittavan kanssa eri mieltä tuosta raivurilla tehdystä paremmasta jäljestä. Sehän vasta vuosikausia rumaa onkin kun se ryönä mikä raivataan nojottaa joka suuntaan ja aluehan on yleensä sen jälkeen jopa lähes mahdoton kulkea. Nyt on siisti alue ja hyvä kuleksia kaahtelemassa. ”Kyllä se niin nyt on että kaikki asiat ovat Harjavallassa toisin kuin muualla. En minä tuollaista erilaisuutta silloin huomannut kun sukulaisia asui siellä ja kerran kaksi vuodessa poikettiin.
Nimittäin tuo raivaussahan jälki vs moton jälki ennakkoraivaamattomassa metsässä.
Rohkenen sanoa että ihan kaikkialla muualla raivaussahan jälki on hiukan siistimpää kuin moton jäki ennakkoraivaamattomassa hakkuussa.
Tietysti jos raivurilla jätetään 60 senttiset kannot, niin kyllähän sielläkin on vaikea taivaltaa. Moton jäljeltä ovat ne yliajetut puolittain koholla, niin vielä on vaikeampaa.Terveisin: Korpituvan Taneli
