Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Periaatteessahan teräketjuöljyn kulutus pitäisi laskea kun lämpötila laskee, ellei säätöjä muuteta.
Minä ainakin olen yleensä talvella suurentanut ja keväällä tääs pienentänyt säätöä.Jos kulutus samalla säädöllä lisääntyy vain talvea kohti, niin voisiko pumppu olla niin väljä, että kesällä notkea öljy ei sillä enää pumppaannu kunnolla?
Arto sanoo sen kohta
Terveisin: Korpituvan Taneli
Olenkin tähän asti ihmetellyt, että mitä yhteistä tällä metsänomistajien verotussysteemillä ja puun riittämisellä teollisuudelle on. Puutahan on ollut ainakin tähän asti tarjolla ihan ylitarjontaan asti ja ostomäärissä tehdään ennätyksiä.
Nythän sekin selkis. Puun takaa haaveilee ”ammattilaisille” 20% verokantaa, jonka tietysti teollisuus heti ulosmittaa alenevina puun hintoina. Näin saadaan tuettua teollisuutta ja ehkä hitusen menee enempi puuta alehinnoin kaupan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mikä merkitys sitten on tutkijan mielestä sillä että joskus talvisin myyriä kuolee huomattavia määriä talven sääolojen seurauksena?
Muistan erityisesti talven 65-66 jolloin oli ensin kovat ja pitkät pakkaset, sitten maaliskuun alussa oikein kunnon vesisuoja ja tääs kohtuullisen kovat pakkaset. Märkä lumi jäätyi pohjia myöten. Myyriä juoksenteli hankea ja reenraitteja pitkin huomattavan paljon.
Sen talven jälkeen myyrät olivat todella vähissä. Tietenkin arvioni on vain kohtaamishavainnointiin perustuvaa. Toisaalta silloin eli vielä kotikylälläni muutama vanha äijä, jotka seurasivat luonnonlapsen tavoin kaikkea mikä luonnossa tahahtui. Hekin olivat sitä mieltä ettei myyriä koskaan ole ollut niin vähää.Terveisin: Korpituvan Taneli
On hyvä että saamme myös tutkijoiden mielipiteitä palstallemme!
Lainaus:
Otso Huitu:
”Antonilla oli siis joidenkin lukijoiden mielestä hyvä ja asiallinen keskustelun avaus. Vaan ei ollut. Se vähän mitä olen tätä palstaa seurannut, niin Anton ei ole vieläkään tehnyt hyvää keskustelun avausta.
……
Yleispetojen määrä ei todellakaan vaikuta myyrien aallonpohjan syvyyteen mitenkään, vaan ainoastaan huippujen korkeuteen. Jos yleispetoja on paljon, ne leikkaavat myyrien huipputiheyksiä. Suuresti? Eli. Tätä Ilkka Hanski kuitenkin tarkoitti amplitudin eli vaihteluvälin pienenemisellä.Mutta kun yleispetoja ei vaan missään päin Suomea (ehkä lounaisin Suomi poislukien) ole niin paljon, että ne pystyisivät pitämään myyräkannat kurissa. Ja metsästyksen lopettaminenko pompauttaisi kettukannat kattoon..? ”
Lainaus päättyyPidän edelleenkin Antonin ketjualoitusta historiallisen asiallisena, hänen tekemäkseen. Arvioinkin lähinnä, aiemassa viestissäni ja nytkin, tyylillisiä seikkoja.
Nyt kuitenkin huomaan että se asian ydinkin siinä avauksessa oli oikein. Yleispedoilla on siis myyräkantojen vaihteluväliä (amplituria) pienentävä vaikutus.
Tuskin metsästyksen lopettaminen pomsauttaisi kettukantoja kattoon, mutta kai on selvää että nyt noin vuosikymmenen jatkunut pienpetojen aktiivinen pyynti on kettu- ja muita pienpetokantoja alentanut?
Ellei pyynti alenna kantoja, niin turhaa kai esim. susien pyyntilupia olisi sitten pihtailla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuli sitten vuosilisenssin viimeinen päivä ja päätin periaatteessa jättää maksamatta. On niin lapsenkengissä kulkeva systeemi vielä. Ei se 60 euroa ole tosiaankaan raha eikä mikään, mutta periaatteessa kun ei kerran ole mitään hyötyä siitä, niin en pelkästään systeemiä kehittääkseni ole mukana.
Kolme asiaa sinne on nyt saatu lisää.
1. Koviokohtainen töiden ilmoituslomake
2. Osa historiatiedoista näkyy nyt, ei tosin kaikki, mutta jotain kuitenkin.
3. Toimiala palvelu, no olikohan se nyt valmis vielä, mutta kuitenkin. Tärkeä erityisesti niille, jotka teettävät kaikki työt.Hirveä työmäärä on vielä edessäpäin.
1. Palveluun pääsyä voi monella tapaa helpottaa. Pankkitunnusten käyttö vaatii toki omansa, mutta muuta parannettavaa löytyy.
2. Palvelussa sisällä yksi suuri kokonaisuus, joka tarvitsisi parannusta on tulostusominaisuudet. Ainoa tulostettavaksi tehty on kuvioluettelo ja siinkin on kolmannes ekasivusta turhaa hömppää. Toisaalta seuraavilla sivuilla ei ole edes tilan nimeä. Jos on useamman tilan kuvioluettelot nipussa, niin voi mennä sivut sekaisin. Karttaa ei saa edes näytölle kunnolla ja tulostus ei onnistu kuin pala kerralla. Muissakaan näytöissä ei ole ns tulostettavaa versiota, joten sillä on jos minkälaista ongelmaa.
3. Nämä historiatiedot näkyvät vain muutamien töiden osalta, esim lannoitus ja varhaisperkaus eivät jää näkyviin ollenkaan. Yleensäkkin ne näkyvät vain kolmelta vuodelta. Käytännössä siis edellinen toimenpide tieto on aina jo hävinnyt, kun sitä tarvittaisiin seuraavan suunnittelussa. Pitäisi olla ”arkisto”
4. Systeemi ei hyväksy kahta puukerrosta päällekkäin, kun ylempi harvennetaan niin alempikin poistuu.No, mitäpä minä näitä tässä luettelemaan paljon löytyy pientä viilattavaa ja toki vähän suurempaakin.
Viilatkoot nyt täytyy sitten taas joskus tutustua hommaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Onhan toki varsovallakin perinteitä, että kyllä tunnelmaan pitäisi päästä.
Jospa tässä olisi yleisemminkin kysymys siitä että ollaan heräilemässä krapulasta tuon ilmaston muutoksen suhteen. Eri puolilla on herätty huomaamaan etteivät nämä pelastusoperaatiot ole muuta kuin kasa omien etujen ajamiseksi perustettuja rakennelmia. Mitään maailmaa niillä ei ole edes tarkoitus pelastaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Metsien sukupolvenvaihdosasiat olisi hyvä saada järjestykseen kuten on maataloudessa. Myös pienten metsänomistajien tasolla, muutos olisi tarpeen.
Ei ole ollenkaan pahitteeksi vaikka lisämetsän ostoa jotenkin avitettaisiin. Niin että halukkailla pienmetsänomistajillakin olisi mahdollisuus kasvattaa omistustaan ”ammatilliseen” suuntaantaan.
Tottakai myös isoille, jo ”ammattimaisille” metsänomistajille voisi olla syytä järjestää helpotuksia ostotoimintaan.
Tähän asti kaikki on kunossa.Minua vain ihmetyttää se että mikä sinua riepoo pienimuotoisemmassa metsätaloudessa? Nimittelet sitä milloin harraste- milloin puuhapalstametsätaloudeksi.
Tämä hyökkäilysi pienmetsätalouden suuntaan antaa sen vaikutelman että olisit ajamassa jonkinlaista pienmetsätalouden kieltämistä tai ainakin vaikeuttamista, että sinulle riittäisi palstoja ostettavaksi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ja me sitten sinisilmäisesti uskomme että metsänomistaja saisi sitten itse päättää mihin verotukseen kuuluu, ja Aamen!
Kun kerran muutoksen yhteydessä puhutaan metsätalouden järkeistämisestä ja tilakoon kasvattamisesta, niin jotain vapaaehtoista pakkoa niihin pääsemiseksi olisi kai tarkoitus käyttää. Yksi tapa on tietysti verotukselliset keinot.
Kyllä tässä selkeästi on vireillä jako manttaalipösöihin ja mökkiläisiin.
Siitä valinnanvapaudesta vielä. Ei silloin ostokiellon aikanakaan saanut valita kuuluuko ostokiellon alaisiin vai ei.
Terveisin: Korpituvan Taneli
