Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Monilla paikkakunnilla on urakoitsijoita, jotka tekevät työn omilla koneillaan. Jos ei ihan hirveät matkat, niin saattaa tulla niillä halvemmaksi, tuohan ei kauan kestä. Eli hinnassa ovat määräävinä matkakustannus ja mahdollinen minimityönhinta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
jyri.nordstrom:
”Itseasiassa kyllä menestyy tervaleppä kuin myös harmaaleppäkin, molempia on valtaosa kentän puustosta männyn ja koivun ohella.Mutta rehellisesti, on se ruma puu. ”
Kauneus on katsojan silmässä ja asenteessa.
Jos Tervaleppä menestyy, niin sitten ei ole menestymisen puolesta ongelmia muillakaan. Tervaleppä on juuri kronkelein kasvupaikkansa suhteen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kun on kysymys kahdesta kannosta pihaalueellla, niin ainoa oikea ratkaisu on jyrsintä. Tietysti vain siinä tapauksessa, että sinulla todella on tarkoituksena saada ne pois.
Kiusaa toiselle voi tehdä kyllä omllakin keinoillaan, ei siihen tarvitse netistä ideoita onkia.Terveisin: Korpituvan Taneli
Pajujen, haapojen ja poppeleitten kanssa on ollut paljon salaojitus ja jopa viemäröinti ongelmia. Tiedetään tapauksia, joissa hopeapajun juuret ovat menneet sisään tavalliseen maassa olevaa likaviemäriin. Siitä vain liitoksesta sisään vaikka luulisi olevan tiukka paikka, tiivisteineen.
Tavallinen koivukin osaa salaojien tukkimisen. Kokemusta on rivitaloyhtiöstä, jossa viimeksi tänä kesänä uusittu koivun tukkimia sadevesiviemäreitä.En tiedä miten harmaaleppä käyttäytyy salaojien suhteen, mutta muuten se olisi aivan erinomainen vaihtoehto. Ei säikähdä tuota maaperääkään. Tervaleppä ei tuossa kasvupaikassa viihdy.
Harmaalepän ainoa paha puoli lienee se ettei se ole tarpeeksi hieno maineeltaan. Käy niinkuin aikanaan indonesian suurlähetystön saunan teossa. Paikallinen urakoitsija toteutti muuten pilkun tarkasti saamansa kirjalliset ohjeet, mutta teki lauteet teakista, selityksellä: ”Kun se apassi on vähän sellainen roskapuu.”Terveisin: Korpituvan Taneli
Pähkäilijä:
”joten tarkoituksenmukaista viivytystaistelua tässä käydään 😉 ”Eli yrität saada aikaiseksi jatkuvan, vakioidun määrän, hellasäröä? Kumpi on sinusta se mukavempi asia siinä, se jatkuva kinastelu vai se aikaajoin tapahtuva sopiminen?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Hanki hyvä mies se hellasärön poistaja eli kannonjyrsin paikalle, ei tuo nyt ihan maltaita maksa.
Turha kuvitella että löytyis sellaista ihmeainetta joka männyn kannon vuodessa lahottaisi. Eipä taida sitä siirtolaismienen polttoainettakaan tähän hätään kukaan keksiä. Meinaan vaan kun Pinsiön Vaari sitä kyselee, niin se tieto on kyllä kiven alla, jos hän ei kerran sitä tiedä.
Onhan sitä tullut muutama kanto käsityökaluilla irti kaivettua. Esim. sellainen koivunkanto etten sitten saanut sitä yksin peräkärryyn nostettua. Ei kuitenkaan tule päiväpalkkaa siinä hommassa. Sitten siinä menee ne kukkapenkit ja hella säröilee aina vain pahemmin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuulivoiman meluhaitoista ajankohtaisohjelmassa.
Ei kuulemma kaikissa tapauksissa riitä edes 2 km etäisyys asutukseen. Toisaalta kaavoitukseesa on myönnetty lupia jopa 400m etäisyydelle.Olisikohan nyt aika ottaa pitkä pilli ja viheltää koko homma poikki siksi aikaa että saadaan nykyisten myllyjen haitat tutkittua. Muuten voi käydä niin että toimivia myllyjä joudutaan pysäyttämään ja se vasta kalliiksi tulee.
Vaikka tuulessa se varsinainen energia maksaakin 0€/MWh, niin onko tämä touhu yleensäkkään kansantaloudellisesti järkevää.
Terveisin: korpituvan Taneli
Metsään.fi palvelu alkaa muistutella siitä että senkin vuosimaksu pitäisi maksaa. Eihän tuo suuri ole tuo 60€, mutta hiljalleen kuitenkin hiipii puseroon kysymys, että mistähän minä siinä maksan.
Olen tehnyt melkoisen työn että olen saanut päätilan kuviotiedoista varsinaiset virheet pois. Onhan se nyt kokolailla lähellä totuutta. Tosin siellä on ”palvelun” mukaan 2012 istutetussa taimikossa kolminkertainen määrä lehtipuuta kuin istutettua mäntyä. Minä en vain näe sitä lehtipuuta niin julmettua määrää. Olkoot, ei kaikesta viitti kahteen kertaan huomauttaa. Toisaalta kyllähän sitä saattaa sinne vielä ”palvelun” tuottajan mieliksi lisääntyäkkin.
Edelleenkään siellä ei ole minkäänlaista päivityshistoriaa näkyvissä. Vain merkintä tietojen perustumisesta 2006 metsätaloussuunnitelman maastotöihin. Melkein kaikkien kuvioitten tietoja on korjattu sen jälkeen, joillakin kuvioilla useammankin ilmoituksen mukaisesti. Mutta niiden päiväyksiä ei näy missään.
Tulihan sinne viimeinkin se toinenkin tila näkyviin. Se on nyt sitten niitä hienoja laserkeilattuja tietoja. Keilaus tehty 2011, tiedot tulivat näkyviin 2013 loppukesällä. Jos tämä on uuden uljaan tiedonkeruusysteemin tapa jatkossakin, niin hohhoijaa.
Tiedoissa ei ollut mitään hoitotoimenpiteitä kirjattuna. Vielä voimassaolevassa suunnitelmassa oli toki yhtä sun toista, jopa kiireellistakin.Tietenkin ilmakuva jota se tarjoaa on edelleen vuodelta miekka ja kypärä.
Paljon olisi parannettavaa, mutta minulta ainakin alkaa puhti loppua ilmoitella puutteista jatkuvasti, kun asiat ei kerran etene.
Tulee mieleen että tämä ”palvelu” on varsin hauska harhautus niille, jotka eivät oikein mitään tiedä palstastaan ja sitten luotetaan tähän kuin pukki suuriin sarviinsa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
”Ei pitänyt tuomittavana”?
Kirjoitin:
”Talousarvion roima ylitys on tietysti ruma temppu hoitokunnalta ja se pitää käsitellä asianmukaisella tavalla seuraavassa kokouksessa.”Kokous tuomitsee tai ei tuomitse, mutta minusta se oli ruma luottamuksen loukkaus.
Yksittäiselle osakkaalle tuli tappiota vain jos kaupan takia jouduttiin ylijäämän palautusta pienentämään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timo Heikki:
”Tosin tämä kymmppitonnin menetys tuntuu nyt aika vaatimattomalta, kun sitä vertaa metsäkaupan myötä osakkaille tulleisiin tappioihin.”Sekoitat nyt kaksi asiaa iloisesti yhteen.
1. Talousarvion iso ylitys metsän oston yhteydessä.
2. Osakkaille kaupasta mahdollisesti koituvat seraamukset.Talousarvion roima ylitys on tietysti ruma temppu hoitokunnalta ja se pitää käsitellä asianmukaisella tavalla seuraavassa kokouksessa.
Vaikka hoitokunta käyttikin omavaltasesti yhteismetsän rahoja tilakauppaan niin ei siitä automaattisesti seuraa se että yhteismetsälle ja sen osakkaille koituisi ostosta tappiota. Vai oletko nyt sitten saanut käsiisi sellaisen tilaarvion joka todistaisi että on maksettu ylihintaa? Kaikki ostohetkellä ylihintaisetkaan kaupat eivät silti välttämättä ole pitkän päälle tappiollisia!
Se tuliko kaupassa tappioita vaati kyllä vähän selvittelyä enemmänkin, pelkällä mielipiteellä se ei selviä.Terveisin: Korpituvan Taneli