Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Polle-Olle:
”Tullut sekin mieleen, heikentyykö lämpöarvo yliptkässä varastoinnissa, vaikka katon alla ovatkin. ”Periaatteessa niiden lämpöarvo aavistuksen pienenee. Puun haju liiterissä merkitsee aina palavien kaasujen haihtumista, mutta se on todella pientä.
Polttoarvo toisaalta kasvaa kun kosteutta on vuosi vuodelta aina vain vähemmän.
Puu on ns hydroskooppinen aine, se siis imee myös ympäröivästä ilmasta kosteutta itseensä. Liiterissäkin varastoidun puun kosteus siis vaihtelee hiukan ulkoilman kosteuden myötä. Tuo ilmiö hidastuu vuosien mittaan, kun puun solukko vanhenee ja soluseinämät ”kuolevat”. Tästä syystä vuosikymmeniä liiterissä oleva puu on vain parempaa polttoainetta.Ääritapaus vanhasta puusta on ilmavissa sisätiloissa, esim. sata vuotta, ollut hirsi. Sellaisen pätkiä kun polttaa niin ei liekit niin hirveästi leimua, kun kaasumaisia aineita on paljon poistunut, mutta kyllä takka punottaa herkästi, kun puun kosteus lähentelee nollaa. Tälläinen hirrenpätkä ei edes herkästi vesisateessa vety ja jos sen saa vettymään niin kuivuu äkkiä, kun solukko ei enää ”elä”.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Rane:
”Ranella kuitenkin on semmoinen käsitys että puu palaessaan ensin kaasuuntuu ja sitten se kaasu palaa jos saa tarpeeksi happea.Isolla klapilla on vähemmän pinta-alaa massaan nähden jolloin se luovuttaa hitaammin kaasua kuin pieni klapi.”Käsityksesi on oikea, sen pukeminen sanoiksi on vain huomattavasti sujuvampaa kuin kuin Tanelilla.
Päättelyketjusi keskuslämmityskattilan suhteen ihan oikea. Palaton kaasu savupiipussa se vasta ison loven hyötysuhteeseen tekeekin.
Ensiöilmalla rajoittaminen saattaa johtaa happipulaan ja taas tulee palamattomia. Pienempi määrä puuta kerralla pesään auttaa myös, mutta työllistää liikaa.Muuratuissa tulisijoissa, lähinnä takoissa, ei yleensä tuollaista kylmää paikkaa tule, mutta niissä tulee juuri esiin tuo esttämäni savukaasun yletön kuumeneminen ja sitä kautta häviöt. Niissä kaasu kyllä palaa, mutta lämpö ei ehdi siirtyä.
Savukaasun liiasta lämmöstä johtuva häviö on kuitenkin paljon pienempi kuin palamattomien kaasujen karkaamisesta johtuva.Terveisin: Korpituvan Taneli
Mehänpoika:
”Jospa nyt ”suorittava porras”, ”6 m3″ ja kumppanit lopettaisivat ysityismetsien hoidon moittimisen ainakin männyn istutusten huonon laadun osalta. Kaikki nimittäin johtuu luonnottoman tiheän hirvikannan mukanaan tuomista ongelmista.”Nyt taitaa Mehänpojalla taistelun tuoksinassa unohtua historialliset tosiasiatkin.
40- 50-luvuilta alkoi kuusen häätäminen pois kuivilta kankailta. Se oli todellakin suuren luokan uroteko, jolla ainakin täällä Länsi-Suomessa saatiin metsiin paljon hyvää laadukasta lisäkasvua.
Valitettavasti tämä vain meni yli silloin ja mäntyä työnnettiin sitten myös liian reheville maille. Yhdessä hirvituhojen kanssa tästä seurasi melkoinen laatukatastrofi erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa.Se että mäntyä istutettiin liian reheville paikoille ja jopa pelloille ei johtunut vähäiseltäkään osin hirvistä tai hirvikannan suuruudesta tai pienuudesta. Vika oli yksinomaan neuvontaorganisaation hatun alla.
Kyllähän minäkin hirviä vihaan ja panisin mielelläni kaikki maailman pahat asiat niiden syyksi. Pitää kuitenkin olla myös rehellinen itselleen ja muille. Pitää myös esittää asiansa niin ettei käy kuten meidän myyrä- ja hirvituhovastaavalle eli Antonille, ettei hänen asiallisiakaan kommenttejaan enää noteerata miksikään.
Terveisin: Korpituvan TaneliOK, sekin selvisi. Oli siis kysymys mekaanisen massan valmistuksesta, siinä otsonoinnissa, ei sellun keitosta.
Sellun keitossahan männyn pihkaisuuden lisäys näkyy vain raakamäntyöljyn saannon lisäyksenä ja sekin on myytäväksi kelpaava tuote.Jos tuolla otsonoinnilla on tosiaan saatu mäntykin kelvolliseksi mekaanisen massan valmistuksen raaka-aineeksi, niin se avaakin jo uusia näköaloja.
Tässä aiemmin ennustelin ankeita aikoja männyn kuitupuun menekille. Tähän asti mekaanisen massa valmistukseen on kelvannut, havupuista, vain kuusi. Toisena raaka-aineena on ollut haapa, mutta nykyään koivukin on kelvannut. Kun tähän lisätään se että kuusi on sellunakin selvästi pitkäkuituisempaa ja halvempaa valkaista kuin mänty, niin se olisi tiennyt männyn kuitupuulle vaikeaa tilannetta.Jos nyt tuon otsonoinnin myötä mekaanisen massan tehtaille rakennetaan neljäskin hakesiilo ja se tulee männylle, niin tilanne muuttuu hiukan.
Jatkossakin totuutena pysyy se että kuusi on selvästi pitkäkuituisempaa ja vaaleampana halvempaa valkaista. Männyn voimakkaampi valkaisuprosessi myös huonontaa kuidun lujuusominaisuuksia.Mekaanisen massan valmistukseen menevällä kuusipuulla on aina ollut tiukemmat laatuvaatimukset. Esim. isompi latvaläpimitta, mutta myös pihkäkoroja on vierastettu. Hento oksaisuuskin on ollut toivelistalla, ei myöskään kitukasvuisia harsuuntuneita puita ole katsottu hyvällä silmällä. Tämä ns ”hiomokuusi” on myös haluttu tuoreena tehtaalle. Tehtaan puunkäsittelyssä on yleensä ollut joko ihmissilmään tai nykyään konenäköön perustuva lajittelu, jolla erotellaan ”sellukuuset” eri kasaan.
Onkohan ostajien listoissa tästä eteenpäin myös mäntykuidulle kaksi laatua, ”hiomomänty” ja ”sellumänty”?Terveisin: Korpituvan Taneli
Isommat klapit palavat tosiaankin hiukan hitaammin. Riippuen tulisijasta sillä saattaa olla isokin merkitys. Lämpö ehtii paremmin siirtyä tulipintojen läpi talteen. Nopea palaminen nostaa savukaasun lämpötilaa vain korkealle ja lämpö menee harakoille ehtimättä siirtyä talteen.
Toisaalta järeämmillä klapeilla lämmittäessä tulipesään mahtuu enemmän puuta kerralla, pikku palikoiden väliin jää aina ilmaa. Tämä saattaa hämätä luulemaan että järempi puu olisi parempaa, kun sen myötä palaa enemmän kiintokuutioita.Puun kuivuus ratkaisee ei se miten se on tehty. Varmaankin heti kevättalvella klapeiksi tehty puu kuivuu nopeimmin. Tämä on myös työjärjestelyn kysymys, ei aina ole mahdollista tehdä heti keväällä klapeiksi asti.
Jos pitää varastoida puuta ulkona ilman pressua, niin sitten mieluummin rankana tai halkona kuin klapina.Terveisin: Korpituvan Taneli
6m3:
”Mannyn kuidutus oli ongelmallista. Ratkaisua haettiin otsonoinnista. Mannyn pihka oli se ongelma. Kuusella ei vastaavaa haittaa. Olikohan se sitten kuusisellua jota sotien aikaan hevosillekin syotettiin? Pakko olla. kuusi oli silloisen sellun tuoton ykkospuu.”Sulfiittisellun aikaan, siis sellunkeiton ammunkoitosta aina 70-luvulle, vain kuusesta ja haavasta voitiin tehdä sellua. Siis sotaajan hevossellu oli kuusta. Ehkä happokeitolla (sulfiitti) olisi vielä saatu mäntykin keitettyä, mutta senaikaisilla valkaisumenetelmillä siitä ei olisi tullut kuin ruskeita pahvilaatikoita.
60-luvulla sitten alkoivat emäksiset prosessit kehittyä, niistä sulfaattiprosessi jäi lopulta käteen. Nyt sitten alkoivat kelvata mänty ja koivu. Tehtiimpä sellua jopa lepästä ja pajustakin, vähän enemmänkin kuin kokeeksi.
Sulfaattisellu oli alkuun valkaisematonta, kunnes sitten klooriin perustuva valkaisu tuli apuun. Nykyisin valkaisu perustuu happeen ja otsoniin.
Viimeiset sulfiittitehtaat ajettiin alas 70-luvun lopulla.Mistähän tuo männyn kuidutuksen ongelman tieto on peräisin?
Olin sentään 30 vuotta sellutehtaalla töissä ja alkuun aika selkeästi prosessin parissa. Kaskisissa keitettiin kuusta ja mäntyä sekaisin, mutta monesti pelkkää mäntyä. Pihkaongelma???
Koivu oli vaikeinta keittää ja koivukeittoon lisättiin nimenomaan mäntyoljyä. Alkuunsa pantiin tosin mäntyhaketta koivun joukkoon ja saatiin sama vaikutus, mutta siitä jouduttiin luopumaan. Koivu ja mänty tarvitsevat niin erilaisen keittokäsittelyn että mänty jää koivukeiton seassa raakaksi ja aiheuttaa aikanaan valmiissa paperissa käyristymiä.Kyllä otsooni on selkeästi valkaisuun käytetty aine. Männyn pihkan kanssa sillä ei tietääkseni ole tekemistä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Puun takaa:
”Kiistaton asia kuitenkin on, että järeä kuusitukki on halutuinta tavaraa puumarkkinoilla nyt ja jatkossa.”Onhan se ainakin nyt, mutta muisteleppa vähän menneitä!
Kuusitukki oli hinnallisessa alennustilassa 60-luvun lopulta aina 90-luvulle asti. Jos tiedät syyn niin kerro. Jos et tiedä niin älä julista noin pontevasti tulevaisuudesta.Varmaa on vain se että puuta on aina käytetty rakentamiseen ja polttoaineeksi. muut käytöt ovat tulleet ja menneet.
Kuusi on hyvää kestämään ulkona yms, mutta männyllä on puolensa.
Kuusi kuitupuuna on ilmeisesti ihan viimeisten joukossa, eli silloinkin vielä kun mänty ei enää kuiduttajille kelpaa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Hege91:
”E: Poistakaa välilyönti Silvadatan linkistä niin se toimii. Sivusto näköjään automaattisesti katkaisee linkin.”Ei tule välilyöntejä kunhan viestiä kirjoittaessa katkoo linkin rivinvaihdoilla n. 30 merkin pätkiin. Kun linkki kopioidaan selaimeen niin selain poistaa rivinvaihdot, niistä ei ole haittaa.
Kokeile vaikka editoida viesti niin että katkot linkin näin niin, toimii kyllä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
6m3:
”Hirvivahinkoja välttääkseen moni metsänomistaja näyttää valitsevan männyn tilalle kuusen.tämäkin ratkaisu voi myöhemmin osoittautua huonoksi.”Täälläpäin niinsanotut asiantuntijat ovat jo menneet tähän retkuun.
Ei näköjään historiasta opita mitään. Sodanjälkeen tuli slouganiksi: ”Kuusi pois kuivilta kankailta”.
No, lähtihän se kuusi, mutta kun homma löi ylitse ja mäntyä istutettiin liian reheville maille.
Sitten lähdettiin tekemään korjausliikettä ja taas mentiin yli. Kuusta on nyt sitten pantu liian karuihin paikkoihin. Tosiaankin sitä perustellaan liialla hirvikannalla, mutta on siinä sitä pelkkää heiluriliikettäkin.Maanlaatu määrää yksiselitteisesti puulajin. Männyn viljelyssä ei saa nostaa käsiä pystyyn ja antaua hirvimiesten armoille. Mäntyä pitää kasvattaa männyn maalla ja maksattaa valtiolla sitten jos hirvet syö.
Nyt kun istutetaan kuusta kuiville kankaille, niin saadaan toki hirvivahinkoja vähennettyä, mutta hirvimiehet vain kiittää avusta ja lisää hirvikantaa. Pitää muistaa että syö ne hirvet lopulta sen kuusentaimikonkin, jos ei muuta ole ja kanta riittävän suuri.Terveisin: Korpituvan Taneli
6tukki:
”jotka mahdollistavat suomalaisille (jos ”hoitavat korttinsa oikein”) huikeat mahdollisuuudet bisneksen tekoon. ”Huikeat on todellakin mahdollisuudet molempiin suuntiin. Juuri noiden mahdollisuuksien takia siellä kyllä pitääkin roikkua mukana. Eihän Suomalaisten tarvitse saada kuin pieniä sivuvirtoja noista mahdollisuuksista, niin se jo riittää nostamaan tai kaatamaan monta firmaa.
En usko pätkääkään mihinkään nopeaan muutokseen venäjän suhteen. Eikös se vanhakansa sanonut että vaikka voissa paistais ja hyvin kääntelis.
Venäjä tulee olemaan vielä kauan poliittisesti epävakaata aluetta. Demorgatian alkeita ei ole päästy edes opettelemaan, siirryttiin suoraan neuvostovallasta yhden miehen diktatuuriin.
Kansanlounnekkin on sellainen asia ettei sen suhteen tapahdu, pienemmissäkään maissa, mitään nopeasti.Terveisin: Korpituvan Taneli
