Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Hiluxmetsuri ei ilmeisesti ole mieltänyt raivausveitsen tekniikkaa ollenkaan.
Se ei todellakaan ole mikään niitto- tai lyömäasePuuta taivutetaan vasemmalla kädellä ja oikealla viedään Raiva, rungon kaareelle jännittyneelle oikealle kyljelle, sitten vedetään rauhallisesti ylöspäin. Ellei terä pureudu kunnolla puuhun niin pane se kopio metallinkeräykseen ja osta kunnollinen Finnraivan valmistama Raiva veitsi.
Ihan pieniä vesoja voi katkoa ylöspäin vetävillä liikkeillä, ilman taivutustakin.
Kaikenlainen huitominen ja hosuminen raivan kanssa on aivan turhaa ajanhukkaa.Yksi hankala piirre Raivassa on, se on nimittäin vain oikeakätisen työkalu. Ei silti hätää sitä saa postissa tilata tehtaalta vasenkätisenäkin. Kätisyys on nimenomaan tässä työkalussa erittäin tärkeää olla kohdallaan.
Lue tuo linkitetty ketju läpi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Abietis:
”Laskutus 1 € / m3 on huntturia ja tietäisi 40€ kuorma ja se on jo kostonhimoa lähentelevä hinta.”Tiestä kieltäytyvän pitää tietää mitä kieltäytymisestä seuraa. Tien rakentaja voi mielestäni ottaa sijoitukselleen koron ja jopa kohtuullisen voitonkin.
Jatkon kannalta oli paras että saataisiin aikaan jonkinlainen osakassopimus ja yksikköjako. Se saattaa olla tien tekijälle nyt epäedullisempi vaihtoehto, mutta pitkämpäälle se olisi se viisain ratkaisu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kantaa vinouttamalla saadaan kyllä kanta äkkiä alas, mutta kun sitä sitten lähdetään elvyttelemään niin ollaan taas ojasta allikossa. Onhan tuosta esimerkkejä joka puolella maata.
Tiukat, mutta tasaiset, hötkyilemättömät toimenpiteet vain johtavat toivottuun lopputulokseen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava porras:
”Puolta suurempi hirvien määrä aiheuttaa lähes 5-kertaisen määrän onnettomuuksia !?”Muistan joskus lukeneeni jostain tutkimuksesta (?), että kun hirvikanta tuplaantuu, niin liikennevahingot nelinkertaistuvat. Vähän samanlaisen mututuntuman ole saanut ihan vain kolariuutisia ja hirvimäärää seurailemalla.
Joka tapauksessa liikennevahinkojen vaste hirvitiheyteen on paljon suurempi kuin metsävahinkojen.
Metsävahinkoja tulee suurinpiirtein pääluvun mukaan. Tosin nekin putovat nopeammin kuin hirvikanta, kun pieniä vahinkoja ei mihinkään kirjata.
Liikennevahinkoihin vaikuttaa niin paljon se miten hirvet liikkuvat. Suuri hirvikanta tietysti aiheuttaa suoraan kantaan verrannollisen lisäyksen tien ylityksiin. Oma lisänsä tulee siitä kun kanta on niin suuri että elintila alkaa loppumaan ja hirvet sen takia vaeltavat. Kokemusta on siitäkin että kun lauma löytää hyvän esim peltoheiton, niin se saattaa aattua paikoilleen pitkäksikin aikaa. Tälläinen lauma eli kesät talvet tarkalleen samoilla sijoilla melkein kymmenen vuotta maillani. Ei edes talvi/kesä vaellusta ollut. Sitten kerran siihen hermostuin ja sanoin että ellette ammu sitä pois niin loppuu hirvestys kokonaan maillani. Niinhän se lähti, oli liian hyvät passipaikat menetettäväksi.Terveisin: Korpituvan Taneli
40-luvun lopulla Suomen susikanta oli suurimmassa osassa maata nolla. Itärajalla ja lapissa oli jonkinlainen susikanta, mutta käsittääkseni aika pieni. Tarkentakaa jotka niitä alueita tunnette.
Samaan aikaan Suomen hirvikanta oli aika minimaalinen. Ei toki niin pieni kuin joskus 20-luvulla, mutta pieni kumminkin.
Pienenä viitteenä voisin mainita että 49 kotikunnassani oli 5 hirvenkaatolupaa, ja nekin oli lujassa saada ammutuksi, lisäksi mökinmiehet ampuivat pesueensa hengissäpitämiseksi jonkin verran hirviä. Hulluinpaan aikaan kunnassa oli jopa yli 600 lupaa, silloin ne olivat toki pääkohtaisia, siis aikuis- ja vasaluvat erikseen. Nykyisellään lupia on yli 300 (1lupa on yksi aikuinen tai kaksi vasaa)
Tästä allonpohjasta hirvimäärää sitten lähdettiin kasvattamaan tietoisilla metsästyksen rajoitustoimilla ja seuraukset tiedetään.Susilla ei ollut näissä keimeissä mitään roolia, ne oli ammuttu täältäpäin pois jo 1800 luvun puolella. Nythän niitä taas sitten on, mutta kyllä on hirviäkin.
Suomi ei ole mikään asumaton luonnonpuisto, turha sellaisia vertailuja on esittääkkään.Mehänpojan kanssa olen erimieltä vain siinä miten hirvien sukupuolijakaumaa pitäisi kehittää.
Olen vahvasti sillä kannalla että hirvikanta pieneksi, alle 1 hirvi / 1000 ha. Se pieni kanta pitää sitten olla mahdollisimman elinvoimainen, niin että vasatuotto on päälukuun nähden maksimissaan. Näin saadaan myös sitä metsästettävääkin kuitenkin ja talvikannan tuhot ovat pieniä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Se että raittijuopot aiheuttavat enemmän liikeennevahinkoja ja sitä kautta rahallisia kustannuksia, ei ole valtuutus sille että hirvilläkin sitten voidaan aiheuttaa vahinkoja. Tässä yhteydessä todella voidaan puhua suunnitelmallisesta aiheuttamisesta, kun mm myönnettyjä lupia jätetään käyttämättä, keskeyttämällä metsästys. Tuo metsästyksen keskeytys olisi ihan OK jos samalla julistettaisiin seuran jäljellejääneet luvat vapaasti kenen tahansa käytettäväksi.
Kyllä se hiukan ontuu tuo hoitamattomuuskuluihinkin vertaus. Siinähän on ajatuksen kulku sellainen, että kun hoitamattomuudesta aiheutuu joillekkin metsänomistajille vahinkoja, niin sitten on oikeutettua aiheuttaa hirvien kautta vahinkoa kaikille metsänomistajille.
Jospa verrataan vaikka omakotitaloihin. Jotkut pilaavat omakotitalonsa vuorauksen kun eivät huolehdi maalauksesta. Tuon hirvilogiikan mukaan silloin olisi oikeutettua että kaikkien omakotitalojen vuorauksia voidaan käydä vahingoittamassa, esim ruiskuttamalla seinille suolahappoa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei sentään niin käynyt kuin 60-luvulla, jolloin pitkään jatkunut autokuume saattoi johtaa jopa angiinaan (=Ford Anglia).
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sama juttu täällä Etelä-Pohjanmaalla. Kuusessa niukasti käpyjä. Tikkalikka oli jostain niitä toki löytänyt, mutta pudotellut samantien maahan. ei kannata hakata tyhjää käpyä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Abietis:
”On sitten maanomistajien asia sopia mistä rasitetun tilan kautta kulku tapahtuu.”Kyllä maanmittari monesti määrittelee paikankin, mutta ei aina.
Maanmittarin määrittelystä huolimatta maanomistajat voivat sopia kulkupaikasta keskenäänkin.
Vaikka kulku on määritelty määrätyn tilan kautta, niin voi tietysti sopia jonkun toisenkin tilan kautta itselleen kulun. Sopimiset pitää tehdä kirjallisesti ja mieluummin merkitä ne vielä maarekisteriin rasitteiksi. Puheet unohtuvat ja puhuvat menevät manan majoille.Terveisin: Korpituvan Taneli
Abietis:
”Tonnikilometritaksoja ei tietääkseni kukaan määrää.”Juu, ei niistä mitään virallista taksaa ole, mutta yleisiin käytäntöihin on hyvä tukeutua.
Ota vielä huomioon työkoneitten kuljetuksetkin
On todennäköistä että perikunta alkaa kulkemaan hoito yms töissä myös tuon tien kautta. määrittele tällekkin liikenteelle vuosimaksu, kun kerran eivät ole osakkaita.
Terveisin: korpituvan Taneli