Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tähän on tietääkseni olemassa ns tonnikilometritaksat.
Melkein ainoat asiantuntijat ovat tässä metsäteiden suunnittelijat. Metsäkeskus/MHY ja ehkä joku yksityinen metsäpalvelufirma.
Puun ostajalla saattaa myös olla jokinlainen käsitys taksoista, ei liene ainutlaatuinen tapaus ostajallekkaan.Tietysti paras olisi saada perikunta osakkaaksi. Siinä on vain se kierous, että noin vanhaan tiehen pääsee osakkaaksi osallistumatta tien rakennuskustannuksiin, riittää kun maksaa osuutensa kunnossapidosta ja parannuksista tästä eteenpäin.
Terveisin: Korpituvab Taneli
Tuo ”Turhan” laskelma pitänee paikkansa, mutta ottaa huomioon vain tyvitukin.
Jos tehdään 3m kuitu, eikä metrin lumppia, niin tukkirungon pölkkyjako lähtee 2 metriä liian myöhään liikkeelle ja se saattaa merkitä latvassa yhden tukkipöllin menettämistä.
Siis aina lumppi ainakin 1,5 m asti, jos sitten runko siitä eteenpäin on virheetön.
Erikseen on sitten ne rungot, joista lumppaamallakaan ei oikein hyvää tukkia saa. Turha tehdä sellaista tukiksi, joka tarkassa syynissä sitten kuitenkin raakataan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Yksi tapa, jota olen kuulut jonkun harrastavan.
Tekee työntekijänä työt, mutta säästää maksajalta paperityön vaivan. Työntekijä laskee itse ennakot ja erilaiset muut maksut ja antaa sitten vain nipun tilillepanolappuja isännälle.
Tämä on käypänen konsti jos työntekijä on hoksaava ja nokkela paperitöissä ja isäntiä joille tehdään on useampia. Näin varmistaa myös sen että tulee varmasti eläkemaksut maksettua.Terveisin: Korpituvan Taneli
Meillä ei ainakaan ole pihapuut mitenkään vaurioituneet, vaikka kurret on jo monessa polvessa tuota hommaa tehneet. Ei kai sen takia pidä niitä ruokkimaan alkaa että ne luontaisen ravintonsa jättäisivät keräämättä. Nyt kun ei ole kuusenkäpyjä ollenkaan, niin lisäravinto voisi olla tarpeen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jotain apua saat tukkitaulukoista, joissa kartiokkuus on otettu huomioon.
Pääsääntönä pidän ainakin omassa metsässä että tehdään lumppi, vaikka se jäisi metsäänkin. Hintaero vain yksinkertaisesti on niin suuri.
Motomiehen olen myös aina lumpintekoon ohjeistanut.Minä sitten kuitenkin kerään ainakin lumpit ja isot latvat polttopuuksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Voisiko joku joka muistaa tai yleensäkkin tietää, selventää hiukan olosuhteita, joissa tuo teko tapahtui.
Tosiaankin on jonkinlainen epäsuhta petojen salakaatojen ja ihmisiin kohdistuvien väkivallantekojen välillä, yleisesti. Tähän tapaukseen erikseen on vaikea ottaa kantaa kun en ainakaan muista tapauksen uutisoinnista mitään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä minullakin on metsät vakuutettuna, mutta ymmärrän toki niitäkin joilla ei ole.
Vakuuttaminenhan on määrätynlaista riskien hajauttamista.
Jos tosiaan on paljon erillisiä paloja metsää, niin siinähän riskit on jo luonnollisella tavalla hajautettuna.
Silloin kun on isoja keskittymiä, niin että yksittäisen palstan riski on kohtuuton kantaa vakuutus on paikallaan. Vakuutuksessa tavallaan ostetaan hajautusta, riski jakaantuu laajemmalle.Terveisin: Korpituvan Taneli
Aikanaan vanhalla palstalla väännettiin kovastikkin kättä vakuuttamisen tarpeellisuudesta.
Jos on useita palstoja ja vielä kymmenien tai jopa satojen kilometrien päässä toisistaan, niin vakuuttamattomuus on hyvinkin perusteltua. Kokonaisvahinkoa ei pääse syntymään.
Jos taas metsä on yhdessä palassa, niin oli paljon tai vähän hehtaareita, kyllä vakuuttaminen on tarpeellista. Silloin esim. kaikki voi palaa yhdessä tulipalossa kerralla.Terveisin: Korpituvan Taneli
