Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Nyt pitäisi kiireesti, pelkästään lastensuojelullisista syistä, asettaa metsästykseen osallistumiselle joku ikäraja. Ehdottaisin näin aluksi 14 vuotta, viisitoistakaan ei olisi liikaa.
Ampua saisi radalla nuorenpanakin.Ellei tälläistä rajaa saada aikaiseksi, niin sitten pitää panna koko ikäraja systeemi remonttiin ja täydellisesti.
Toisaalta nykyinen ikärajasysteemi on jo ajanut itsensä umpikujaan. Ihminen on lapsi 18 vuoden ikään asti ja sitten pim aikuinen kerralla. Ensin on kaikki työt kiellettyjä ja liian vaarallisia ja sitten yks kaks ne ovat sallittuja ja kaikkea pitäisi osata, vaikka ei ole saanut edes olla työmaalla aiemmin.
Ei ihmisen kehitys niin kulje, kyllä valtaa ja vastuuta pitää lisätä vähitellen vuosien myötä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Luinpahan tämänkin ketjun läpi, alkaa jäämään kiinnostaviakin ketjuja lukematta, sen verran vilkasta on keskustelu.
Ajattelen asiaa siltä kannalta, miten meillä muilla aloilla nuoria suojellaan.
Ennen Metsä-Botnialla Kaskisissa tulkittiin säännöksiä niin ettei alle 18 vuotiasta saanut päästää tehdastien sille puolen jossa sellu tehtiin. He saivat työskennellä vain konttorilla ja verstas- ja varastorakennuksessa.
Itse kukin tietää vastaavia esimerkkejä pilvin pimein.
Näissä asioissa ei muuten auta mitään, vaikka vanhemmat olisivat perheyrityksessä kuinka koko ajan läsnä. kiellot eivät siitä lievene.TV:ssä jokainen lemmiskelykohtaus aiheuttaa filmin ikärajan noston 16 vuoteen. Samoin väkivalta.
Sitten meillä sallitaan ampumaaseen kanssa metsässä huseeraus ilmeisesti ilman minkäänlaista ikärajaa. Ilkassa oli nimittäin kuva 11 vuotiaasta pojasta, joka oli ampunut jo kaksi hirveä.
Vaikka lapsi olisi siellä ilman asettakin, niin toki metsästysalue on vähän liian riskialtista lapsille.
Jos tuo teurastus sitten kuvataan yksityiskohtia myöten filmille, niin mikä tulee ikärajaksi? Taatusti 16 vuotta.Jotain on nyt pahasti pielessä 16 vuotias ei saa ostaa itse tienaamillaan rahoilla tupakkaa kaupasta. Toisaalta ainakin 11 vuotias saa vapaasti metsästää, kunhan isäpappa touhottaa jossain siinä lähettyvillä.
Onko lasten suojelu muilla aloilla aivan liian paapovaa vain onko metsästyssäännöissä lasten mentävä aukko? Ehkä hiukan tuota ensimmäistäkin, mutta aivan varmasti tuollainen aukko on olemassa.
Nyt pitäisi kuunnella Jesseä herkällä korvalla. Hän oman kokemuspohjansa avulla ilmeisesti pystyy hahmottamaan sen hyvin, ettei nuori mieli ole tuolloin vielä valmis käsittelemään asiaa.
Jos kotiteurastusta harjoittava maatalousyrittäjä pitää kaikkia yli kymmenvuotiata lapsiaan mukana hommissa, niin johan tulee sossutäti ja ottaa lapset huostaan ja poliisi panee vanhemmat poseen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei se kuivumisvara sotamotteihin loppunut.
Puutavaran mittauslakihan sen sitten poisti, ainakin teoriassa. En nyt muista koska se muuttui, oli varmaan ollut jo ennen sotiakin jonkinlainen mittauslaki.Hyvänä esimerkkinäbvoin kertoa 60-luvun puolestavälistä pinonmittauksesta.
Sitä rosvonkorttelia ei enää silloin käytetty, jos pino ei ollut erityisen ”rakennettu”. Olimme keväällä pinoja mittaamassa minä, isäukko ja silloin jo Metsäliiton ostajaksi siirtynyt Ahosen Lauri, siitä kotikylältä.
Isäukko pli jo varoittanut minua kun pino tuli takaa hiukan korkeammaksi, että Lauri ei pinoa takaa mittaa. No sitten tulos oli 10% pienempi kuin mitä olin itse etukäteen mitannut. Minä sanoin että selvä tämän pinon mittaa sitten valantehnyt mittamies, me lähdemme pois.
Käveltiin poispäin vajaa satametriä, niin Lauri kysyi, että miten sinä sen pinon sitten haluaisit mitattavan. Sanoin että mittauslain mukaan, ei sen kummempaa.
Käännyttiin takaisin ja pino mitattiin uudelleen. Korkeus tasan kahden metrin välein, pohjapuun tasosta mittauskohdalle osuvan pölkyn yläreunaan ja tietysti molemmin puolin pinoa. tulos oli hiukan suurempi kuin olin etukäteen mitannut.
Lauri tunnusti ettei hän koskaan aiemmin ole pinoa näin mitannut. Siitä huolimatta hän kyllä ihan ulkomuistista tunsi mittauslain tavan mitata.Mittasimme Laurin kanssa vielä kahtena keväänä pinot, sitten minä lähdin merta kyntämään ja Lauri eläkkeelle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin, eihän lammas parimetristä pusikkoa enää pysty nujertamaan, kyllä se on raivaussaha hommaa. Kunhan ensin yhden vuoden nyhtävät juurivesoja pois.
Hyvä keino voisi olla kaataa aina pienissä erissä vähän, niin nousevat vesat tulevat varmemmin syödyksi.Se ettei lammas viihdy metsässä on tottumiskysymys. Ei se metsänpala aikanaan iso ollut joka oli lampaiden laitumen yhteydessä, mutta monesti silti sai oikein etsiä, että onko ne enää aitauksessakaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Halot tehtiin vielä 50-luvun lopullakin raamien sisään, mutta pinotavarassa oli myös paljon kappalekauppaa.
Itse en ole halkoja tehnyt, mutta olin kyllä velipojan apurina ajamassa niitä ”motteja” tienvarteen 2 metriä korkeiksi pinoiksi. Siinä meni Joulu- ja hiihtolomat rattoisasti.
Tuo filminpätkä ja Pinsiön Vaari kertoivatkin jo kaiken oleellisen.
Pieni lisäys: Korvaastinpuut kyllä ajettiin kasaan pinon viereen, mutta niitä ei kaikkia tarvittu kun pinot olivat 2 m korkeita ja pitkiä. Vapo myi ne tekomiehille kohtuuhinnalla polttopuiksi, jonkinlainen sopimus oli siitä, että niitä sai ostaa vain ne joilla ei ollut omaa metsää. Eli ajomiehet olivat ulkona siitä kaupasta.
Jos vielä lisäis: Jo silloin ihmettelin näitä raameja ja sitä että pomo kävi ne siellä metsässä mittaamassa yksitellen. Olisihan ne puut voitu mitata ajon jälkeen siinä isossa pinossa, kun ne kerran heti ajettiin. Ei niitä hakkuumiehiä niin montaa ollut yhtä hevosta kohden, että olisi kyllä toiminut sekin. Turhaa työtä paljon niiden raamien nävertämisessä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Juu, kyllä maistuu kuusenkerkkä hevoselle. Muutenkin hevonen käyttää taimia mahansa putsaamiseen, ulkoisesti siis, yms.
Kaikenkaikkiaan isompien elukkojen laiduntaminen ei sovi yhteen metsätalouden kanssa, vaikka puu olisi järeämpääkin, kuten täällä jo aiemmin todettiin.Kuusenkerkkien suhteen pitää lanpaallakin muistaa, että se ylettyy noin kaksi kertaa oman korkeutensa. Lammas on viisas, yksi poikittain puun viereen, kahden sorkat selkään ja kurkottelemaan siitä. Seurailin pikkupoikana hommaa kun lampaat trimmasivat katajapensaita, tulee muuten kauniita pyöreitä muotoja pensaisiin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
