Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tiedätkö suorittava, onko olemassa joku standardi näistä väreistä, vai keksiikö jokainen firma oman käytäntönsä?
Terveisin Korpituvan Taneli
Meille, jotka olemme aikanaan vakavasti epäilleet koneellisen puunkorjuun onnistumista, ei ole mitenkään utopistista että homma kehittyy edelleenkin.
Ensimmäiseksi tulee mieleen rungon apteeraus. Siinä on vielä paljon optimoimisen varaa. Siinä on vain se ongelma että kenen ehdoilla optimoidaan.
Ongelmana on koko ajan se miten saadaan luotettavaa tietoa prosessoitavaksi. Itse ohjelmointi ei ole se ongelma.
Tässähän saattaa käydä niin että epätasaisimmat maat yms ongelmapaikat ovat nimenomaan koneiden avulla parhaiten saavutettavissa. Koneisiin pitää vain saada sellaiset kulkimet alle että niissä on säätövaraa riittävästi. Itse kaipailen sitä jaloilla (4,6tai8) liikkuvaa metsäkonetta. Ne museoissa olevat olivat hyviä innovaatioita aikanaan, mutta silloin tekniikka ei vielä riitänyt.
Kyllä siellä metsässä silti vielä tarvitaan rämpijöitä, vielä senkin jälkeen kun AMMATIMIES on jäänyt eläkkeelle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tietämättä mitä on tuon uutisen takana, en sitä voi kommentoida, mutta muuten hiukan vedestä ja palamisesta.
En tiedä tuosta kuusmotin mainitsemasta, veden käyttämisestä polttomoottorissa katalysaattorina, mutta ns häkäpönttöautossa sitä käytettiin.
Häpönttöautossahan poltettiin ensin puuta liian vähällä hapella että saatiin häkää eli hiilimonoksiidia (CO). Se on palava kaasu, joten kyllähän se auto silläkin jotenkuten kulki. Kaasua terästettiin tiputtamalla pilkeuuniin vähän vettä. Jos lämpötila oli riittävän korkea hajosi vesi vedyksi ja hapeksi. Tämä prosessi (terminen dissosiaatio) on voimakkaasti lämpöä sitova (endoterminen). Tälläinen vedyn ja hapen seos pyrkii yhtymään uudelleen vedeksi ja siksi sitä on kutsuttu myös räjähdyskaasuksi. Häkäpönttöautossa se siirtyi sylinteriin ja räjähti siellä. Näin saatiin melkoisesti siirrettyä pilkeuunin lämpöenergiaa sylinteriin käyttövoimaksi.
Tämä veden kanssa pelaaminen oli hyvin tarkkaa hommaa, jos pilkeuunin lämpötila ei ollut riittävän korkea, niin veden tiputus vain höyrysti veden eikä höyry ole polttomoottorin sylinterissä hyväksi. Samoin tietysti kävi jos ahneus iski ja vettä pantiin liikaa.Tämä aloituksessa mainittu tapa olisi ilmeisesti jotain sähköistä dissosiaatiota, jonka tuloksena oleva veden ja hapen seos tietysti palaa vedeksi siellä hakkeen joukossa. Kysymysmerkiksi jää, miten se sitten lisää energiaa? Dissosiaatio vaatii tarkalleen saman energian kuin mitä sitten myöhemmin palamisessa vapautuu.
Häkäpönttöautoissakaan ei saatu lisää energiaa, sitä vain siirrettiin pilkeuunista sylinteriin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jees H-valta:
”Asiaa sivuavana laitan joskus aina pannun pesään aika kosteita puita kuivien joukkoon ja siivoan kattilan tulipesän pinnat sillä konstilla. Kun vanha Jämä on jostain seosteräksestä tulipintojen osalta niin siitä tulee aivan uutena kiiltävä teräspinta näkyviin. Kuorii laattoina pinttyneen noen pois. Ei tarvi paljon rassailla. ”Siinä ilmeisesti vesihöyry toimii irroittajana. Monesti puiden kosteus erityisesti lisää tulipintojen nokea. Kuten sanottu kattiloita on niin moneen lähtöön.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Erilaisten puiden polttamisessa tullaan todella joskus hiukan outoihinkin päätelmiin. Tämä johtuu siitä että nämä ns calorimetriset lämpöarvot ovat siinä mielessä teoreettisia että niissä palamiskaasut jäähdytetään takaisin lähtölämpötilaan. Siinä siis höydystyneen ja palamisessa syntyneen veden höyrystysmislämpö otetaan talteen. Eli kosteus ei vaikuta lopputulokseen.
Toinen hämmentävä tekijä on kun arvot mitataan pottoaineen painon mukaan ja puussahan me käsittelemme tilavuutta.Tavallinen polttoprosessi on hyvin erilainen, siinähän höyrystyslämmöt karkaavat taivaan tuuliin samoin muunkin savukaasun lämpö.
Se minkä huomaamme tulokseksi esim. varaajaa lämmittäessämme sisältää paljon muutakin kuin palamisen on lämmön siirtymistä tulipintojen läpi yms.
Käytännön palamisessa myös polttoilman määrällä ja jaolla saatetaan vaikuttaa paljonkin savukaasujen lämpötilaan jne.Takassa ja monesti myös keskuslämmitysuunissa lämpö ei yksinkertaisesti ehdi siirtyä eteenpäin pintojen läpi, vaan menee harakoille. Palamistapahtumaa pitäisi siis pitkittää.
Vedolla voidaan palamista säätää kunhan ei mennä ali-ilman puolelle.
Isot ja erityisesti pyöreä puut palavat hitaammin.
Niin ja tietysti kosteampi puu hidastaa palamista. Jos kosteus on sopiva saattaa olla että palamisen hidastumisen aiheuttama lämmönsiirtohyöty olla suurempi kuin kosteuden haitat.Kun sitten on sen seitsemänmoisia tulisijoja ja kovinkin monenlaisia puita niin variaatioita syntyy paljon. Siksi ei pidä suoralta kädeltä tyrmätä sitäkään mielipidettä että pienestä kosteudesta voisi olla jopa hyötyäkin.
Toki kosteus polttopuussa pääsääntöisesti silti on haitta, monellakin tapaa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Riippuu niin monesta tekijästä, mutta jos puusto tervettä ja hyväkasvuista, niin 2 vaihtoehto.
Älkää nyt piikittäkö jees-miestä noin kovasti. Kyllähän se haapa kasvaa ravinteikkaassa korvessa kunhan ojitus on kunnossa. Ne turvemaat vain yleensä tahtoon olla rämeitä…
Monesti ei hyvää korpisuota, parikymmentä vuotta ojituksen jälkeen edes turvemaaksi mielletäkkään, se on vain multavaa metsämaata. Eikä sellaisia ainakaan meilläpäin metsänpohjina olekkaan, ne on tehty pelloksi.Terveisin: Korpituvan Taneli
MJO:
”Äläkä pelkää, vaikka kertoisitkin. Minä en pysty sentään heiluttamaan pörssinoteeratun yhtiön kurssia omilla ostoillani. Tuskin luottaisin sinun ”varmaan” vinkkiin, että sijoittaisin siihen suuria summia. ”Eihän se Jees H-valta sitä pelkää että nostaisit hintaa ennen hänen ostoaan, hänellä on muuta mielessä. Ostaa ensin kovasti koko suvun rahoilla jotain osaketta ja sen jälkeen vuolaasti sitä ja sen nousumahdollisuuksia täällä kehumaan. Sitten kun me ostamme sitä osaketta ihan sutena, niin sen hinta nousee ja Jees kotiuttaa voiton myymällä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.jalkanen:
”Jos puomitetun tien varrella sattuu sairaustapaus, tuulituho tai tulipalo, kenen on vastuu, ellei pelastushenkilöstö pääse paikalle? Haluaisitko itse omalletunnollesi tällaisen tapauksen? Mieti ennen kuin puomitat.”Vaikka pidänkin puomitusta epänormaalina ilmiönä, johon pitää olla vahvat perustelut, joutaa tuota vastuuta tutkia hiukan tarkemmin.
Jos on tuollainen kolmen miehen tie, niinkuin tässä joku kirjoitti, se johon pantiin ne irtokivet.
Tuo edellä oleva lainaus edellyttäisi että osakkaat olisivat vastuussa, jos niiden kivien takana on joku, joka kuolee avun puutteeseen noiden asetettujen kivien takia.
Entäs silloin 10 vuotta sitten kun tätä tietä ei ollut olemassa? Jos silloin joku olisi kuollut sinne metsään avun puutteeseen kun ei ollut tietä jolla avun olisi saanut perille. Tuon edellä olevan logiikan mukaan metsänomistajat olisivat silloinkin olleet vastuussa kun eivät ole tehneet tietä, jolla avun saa perille.Tässä tullaan sellaiseen kummalliseen tilanteeseen, että jos teet tien tarpeitasi varten, pitää sen olla mukamas käytettävissä pelastustoimintaan ilman esteitä???
Metsäyhtiöt ovat läpi maailman sivu puomittaneet tiensä. Kuinka monta Karvista tms on istunut linnassa kuolemantuottamuksesta, kun puomin takia ei saa apua perille????
Samoin Kansallispuistot on eristetty liikenteestä puomein, vaikka tiestöä alueella olisikin.
Onko apua tarvitseva ihminen arvokkaampi yksityisen mailla?Onkohan nyt kyse siitä että kun tavallinenkin rahvas on keksinyt suojata omaisuuttaan puomilla niin lakikin on kovempi? Miettikääpä sitäkin.
No ambulanssin mukana on sen verran välineitä että lukittu puomi on vain hidaste. Kivet sensijaan ovat selkeä este.
Mahdollisimman vähäpuomista huomista toivoen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
